Yhdessä tekeminen on toiminnan ydin
Vaikka pilottiin osallistuvat seurat rakentavat ryhmänsä omista lähtökohdistaan, kaikkia yhdistää sama ajatus: tanssiin pitäisi olla mahdollisimman helppo tulla mukaan.
Soveltavassa tanssitoiminnassa ei ole tarkoitus etsiä yhtä oikeaa tapaa liikkua tai tanssia. Yksi oppii koreografian nopeasti, toinen tarvitsee enemmän toistoja ja kolmas löytää oman tapansa osallistua. Kaikille on kuitenkin tilaa.
Kuopiossa tämä näkyy esimerkiksi siinä, että koreografioita opetellaan osallistujien omalla tavalla ja toimintaa muokataan ryhmän tarpeiden mukaan. Kajaanissa puolestaan korostetaan kohtaamista, oman liikkeen löytämistä ja sitä, että tanssille annetaan mahdollisimman laajat mahdollisuudet.
Tärkeää on, että tekeminen tuntuu mielekkäältä ja jokainen pääsee onnistumaan.
Juuri onnistumisen kokemukset, vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen ovat asioita, joita hankkeella halutaan vahvistaa.
Pilottihankkeen tavoitteena ei ole ainoastaan käynnistää uusia tanssiryhmiä kolmen seuran paikkakunnilla. Tarkoituksena on kerätä kokemuksia siitä, millaisia ratkaisuja soveltavan tanssitoiminnan käynnistäminen vaatii ja millainen tuki seuroja siinä auttaa.
Kun kokemuksia saadaan, niitä voidaan jakaa myös muille seuroille. Näin yhden paikkakunnan kokeilusta voi parhaimmillaan syntyä toimintamalli, joka auttaa käynnistämään uusia ryhmiä ympäri Suomen.
Pekkarisen toive on, että yhä useampi tanssiseura uskaltaisi ottaa ensimmäisen askeleen.
– Tanssi kuuluu kaikille.
Toiveena on, että mahdollisimman moni löytäisi rohkeuden tulla mukaan tanssiryhmään ja että yhä useammassa kaupungissa tanssiseurat uskaltaisivat avata ovensa myös soveltavan liikunnan harrastajille.
Lopulta kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta: ilosta ja yhdessä tekemisestä.
Tanssi tukee hyvinvointia monella tavalla
Tanssin vahvuus lajina ja harrastuksena on sen kokonaisvaltaisuudessa. Se yhdistää liikkumisen, musiikin, oppimisen, itseilmaisun ja sosiaalisen kanssakäymisen tavalla, joka tekee siitä monipuolisen harrastuksen erilaisille ihmisille.
Fyysisesti tanssi haastaa muun muassa tasapainoa, koordinaatiota, liikkuvuutta ja lihaskuntoa. Samalla erilaisten liikesarjojen opettelu harjoittaa muistia ja keskittymistä.
Yhtä merkittäviä ovat tanssin psykologiset ja sosiaaliset vaikutukset. Yhdessä tekeminen voi vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta, tarjota mahdollisuuksia itseilmaisuun ja tukea itsetunnon kehittymistä. Ryhmässä harrastaminen puolestaan luo mahdollisuuksia uusille ystävyyssuhteille ja lisää osallisuuden kokemusta.
Soveltavassa tanssitoiminnassa nämä hyödyt yhdistyvät tavalla, jossa tärkeintä ei lopulta ole se, kuinka tarkasti liikkeet osataan.
Tärkeintä on, että musiikin alkaessa jokainen voi lähteä mukaan omalla tavallaan – tai olla hetken aivan paikallaan – ja silti tuntea olevansa osa ryhmää.
Artikkeli: Tanssi kuuluu kaikille – pilottihanke avaa ovia yhteisölliseen harrastamiseen (osa 3/3)
Kirjoittaja: Jere Aalto
Edelliset kirjoitukset:
Tanssi kuuluu kaikille – pilottihanke avaa ovia yhteisölliseen harrastamiseen – Dancesport
Tanssi kuuluu kaikille – pilottihanke avaa ovia yhteisölliseen harrastamiseen – Dancesport