Vakio- ja latinalaistanssit

Vakiotansseihin kuuluu hidas valssi, tango, wieninvalssi, foxtrot ja quickstep.

Valssi on vakiotansseista kenties tunnetuin. Kyseessä on pehmeä ja rauhallinen tanssi, jolle ominaisia piirteitä ovat kevyet nousut ja laskut. Valssin hidas rytmi lisää tanssin vaativuutta. Hyvä vartalonhallinta on olennainen osa valssin oikeaoppista tanssimista.

Alun perin Argentiinasta kotoisin oleva tango on vakiotansseista ainoa ei-swingtanssi, ja sen liikekieli eroaa paljon muista vakiotansseista. Tangon liike on vahvaa, terävää ja yllätyksellistä.

Wieninvalssin juuret vievät aina 1500-luvulle saakka, jonka jälkeen se on tullut tunnetuksi mm. Straussin sävellyksistä; tunnetuimpana kenties Tonava kaunoinen. Tanssina wieninvalssi on kuvioiltaan yksinkertaisin kaikista vakiotansseista. Sen vaativuutta kuitenkin lisää voimakkaasti etenevä liike.

Foxtrot on sulavaliikkeinen vakiotanssi. Foxtrotille tyypillinen liukuvan pehmeä liike syntyy jalkatyöskentelyn sekä tanssille ominaisen rytmin yhteistuloksena. Tästä syntyvät myös tanssille ominaiset pehmeät nousut ja laskut.

Quickstep on nopeatempoinen sekä pirteä tanssi, joka on saanut vaikutteita Charlestonista. Quickstep näyttää iloiselta sekä kevyeltä ja usein sille tyypillisiä ovat hauskat askelkuviot. Samaan aikaan kuitenkin quickstepin nopeus sekä jalkatyöskentelyn vaativuus asettavat omat haasteensa tanssin keveydelle.

Latinalaistansseihin kuuluu samba, cha cha, rumba, paso doble ja jive. 10-tanssissa tanssitaan kaikki viisi vakiotanssia ja viisi latinalaistanssia.

Samban juuret ovat Brasiliassa ja se on luonteeltaan iloinen karnevaalitanssi. Samballe ominainen joustoliike eli baunssi ilmenee tanssin sitkeytenä. Samballe tyypillisiä kuvioita ovat erityyppiset juoksut sekä sambakävelyt.

Cha cha on rytmillisesti nuorin latinalaistanssi. Cha chan nimen on kerrottu tulevan suhinasta, joka kuului tanssivien ihmisten sandaaleista heidän tanssiessaan. Cha chan liikekieli on terävää ja vauhdikasta.

Rumba on kuubalaisperäinen tanssi, joka on rytmiltään hitaampi kuin muut lattarit. Musiikin hitaus antaa tanssijalle mahdollisuuden näyttää osaamistaan, esimerkiksi vartalonliikettä.

Paso doblea tanssitaan marssimusiikkin ja sitä kutsutaan usein härkätaistelutanssiksi. Mies esittää tanssissa liikkeillään härkätaistelijaa ja nainen ilmentää omalla tanssillaan punaista vaatetta. Paso doblen liikekieli on voimakasta ja terävää, ja paso doblen jalkatyöskentelyssä voidaan nähdä elementtejä flamencosta.

Jive on nopeatempoinen, iloinen tanssi, jonka perustana on lantion swing-liike ja terävät potkut. Jivessä on lupa ”leikkiä” ja viihdyttää yleisöä mm. humoristisilla ja koomisillakin liikkeillä.

Tanssi on monipuolinen liikuntamuoto. Tanssi on myös oivallinen kuntourheilumuoto, eikä siinä välttämättä tarvitse kilpailla. Pariakaan ei alkuun tarvita; vasta jos kilpaileminen alkaa houkuttaa, pari täytyy löytää.

Tanssin harrastamisen voi aloittaa jo pienestä pitäen, nuorimmat harrastajat ovat olleet nelivuotiaita. Yläikärajaa ei ole. Tällä hetkellä iäkkäimmät harrastajat ovat yli 70-vuotiaita.

Vakio- ja latinalaistansseissa kilpaillaan aina saman taitotason omaavia kilpakumppaneita vastaan eli kilpailutoiminnan aloittaminen on helppoa minkä ikäisenä tahansa. Taitoluokkiin perustuva kilpailusysteemi on tasapuolinen ja kannustava, ja taitoluokkia on E-luokasta A:han.

Omien taitojen lisääntyessä haasteet lisääntyvät. Aloittavat tanssijat opettelevat perusteet ensin neljään tanssiin ja ensimmäisessä kilpailuluokassa (E) hallitaan jo kuusi tanssia. Taitojen lisääntyessä mukaan tulevat kaikki kymmenen tanssia. Kun tanssija saavuttaa C-luokan on hänellä mahdollisuus valita, tanssiiko vain vakio- tai latinalaistansseja.