Usein kysytään, mitä hyötyä seuralle on Tähtiseurastatuksesta. Jokainen seura määrittelee tietenkin loppupelissä itse, miten se hyödyn kokee ja näkee sekä miten se osaa ja haluaa Tähtistatustaan käyttää ja hyödyntää.
Tähtiseuraohjelma on vaativuudestaan huolimatta (tai ehkä juuri siksi) oivallinen ja hyödyllinen seuran toimintajärjestelmän selkiinnyttämisen, johtamisen ja kehittämisen työkalu. Tähtiseuraohjelma koskee laajasti ja moninäkökulmaisesti seuran kokonaistoimintaa, hallintoa, viestintää sekä operatiivista ja harrastus- ja urheilutoiminnan johtamista ja kolmiportaisella arvioinnilla jatkuvaa parantamista. Kun seura auditoinnin tuloksena täyttää kaikki tähtimerkkien määrästä riippuvat 42 – 57 kriteeriä, Tähtistatus ja Tähtimerkki ovat osoitus seuran laadukkaasta toiminnasta. Sitä on syytä hehkuttaa myös seuran markkinoinnissa ja jäsenhankinnassa. Kolmen vuoden välein tapahtuva uudelleen auditointi varmistaa, että seura edelleenkin täyttää laatustandardit ja laatutyö on jatkunut tuloksellisesti. Seuran tukena koko prosessin ovat sekä liiton että oman alueen liikuntatoimen seurakehittäjät. Tähtipolulla on myös runsaasti monenlaisia seuran arkipäivään sekä toiminnan arviointiin, ohjeukseen ja johtamiseen liittyviä työkaluja, jotka ovat polulla olevien seurojen ja Tähtiseurojen vapaassa käytössä. Ohjelmaan kuuluva tavoitetaulukko toimii hyvin kehittämistyön muistin tukena.
On helppo kuvitella, että kun näin vahvasti seuran toimintaan, johtamiseen, laadun varmistukseen ja riskien hallintaan panostetaan, seuralla ei voi mennä kuin hyvin. Tähtiseurat itse ovatkin oikeutetusti ylpeitä toiminnastaan. Vaikkakin Tähtiseurastatuksen ylläpito ja jatkuva kehittäminen on haaste sekä kolmen vuoden välein tapahtuva auditointi ja auditointiin valmistautumien iso ponnistus, Tähtiseuroissa on nähty ja koettu, että se kannattaa. Mäki maksaa velkaansa parempana toimintakykynä, toiminnan vaikuttavuutena, vähintään riittävänä jäsenmääränä ja jopa taloudellisena menestyksenä. Tälle tuntumalle on nyt myös tilastollista näyttöä.
Vertailumittareina käytettiin seurojen ja yhdistysten vuosi-ilmoituksessa kerrottuja jäsenmääriä, lasten osuutta jäsenistössä, seurakokoa, tilaresursseja, seuran käytettävissä olevia tuloja ja omaa arvioita seuran toimintakyvystä sekä luottamus- ja seuratoimijoiden määriä.
Vuosi-ilmoitusraportin analyysista kävi selkeästi ja yksiselitteisesti ilmi, että Tähtiseurat ovat yleisellä tasolla lähes kaikilla em. mittareilla keskiarvojen yläpuolella ja niiden elinvoimainen toimintakyky on keskimääräistä vahvempi verrattuna liiton kaikkiin jäsenseuroihin/yhdistyksiin.
Tulokset pähkinänkuoressa:
- Vuosi-ilmoitukseen vastasi 65 seuraa, joista Tähtiseuroja on 17. Tähtiseurojen osuus vastanneista on 26 %.
- Tähtiseurojen yhteenlaskettu jäsenmäärä kaikista STUL:n jäseniksi ilmoitetuista oli 39 %.
- Alle 18-vuotiaiden osuus Tähtiseurojen jäsenmäärästä oli 27 % ja kaikkien seurojen alle 18-vuotiaiden määrästä 25 %.
- Tähtiseurojen keskimääräinen koko on 253 jäsentä. Kaikkien seurojen keskiarvo on 168.
- 82 % Tähtiseuroista toimii omissa tai omaan käyttöön ja hallintaan vuokratuissa tiloissa. 36 seuraa/yhdistystä ilmoitti toimivansa kuvatuissa olosuhteissa ja näistä Tähtiseurojen osuus oli 39 %.
- Tähtiseurojen osuus tuloista/liikevaihdosta oli 46 %.
- Toimintakyky asteikolla 1 – 5 (joista 1 on erinomainen ja 5 on heikko), Tähtiseurojen keskiarvo oli 2.5. Kaikkien seurojen ja yhdistysten keskiarvo oli 2.9.
- Tähtiseurojen osuus kaikkien seurojen/yhdistysten vapaaehtoisten ja seuratoimijoiden määrä oli 35 %.
- Lisäksi 17:sta Tähtiseurasta 14 kuuluu alueensa liikuntaorganisaatioon.
Katriina Lahti
