Kategoria: Blogi

Blogi: Miten tanssiurheilun kengänkokoa kasvatetaan?

JULKAISTU: 26.3.2019, KATEGORIAT: Blogi
Maria Mäenpää aloitti STUL:n toimistolla helmikuussa vastuullaan markkinointi ja viestintä.

Maria Mäenpää, projektityöntekijä, Suomen Tanssiurheiluliitto

Tanssiurheilussa askeleita otetaan yleensä koreografian mukaan. Oman kokemukseni mukaan kuitenkin muistoihin jäävät kutkuttavimpina ne hetket, kun huomaakin heittäytyneensä musiikin, parinsa, yleisön kannustuksen tai oman tunteensa vietäväksi. Suunnitelmat muuttuivat, koreografiasta poikettiin ja kas – syntyikin jotain merkityksellisempää.

Samoin voi käydä muutoinkin elämässä. Itse heittäydyin vuodenvaihteessa yllättävän mahdollisuuden vietäväksi, ja siksi istun nyt kirjoittamassa tätä tekstiä Tanssiurheiluliiton toimistolla Pitäjänmäellä. Aloitin helmikuun puolivälin tienoilla projektityöntekijänä vastuullani erityisesti markkinointi ja viestintä.

Samaan aikaan liiton toiminnanjohtaja Auli Korhonen teki oman koreografiamuutoksensa ja siirtyi kansainvälisen lajiliiton tehtäviin. Sen ohessa hän kuitenkin jatkaa osa-aikaisena Suomen Tanssiurheiluliitossa aiempaa suppeammalla toimenkuvalla.

tanssikengät yhä useamman suomalaisen jalkaan

Jos katson lajiliiton toimintaa viestinnän ja markkinoinnin silmälasien läpi, tärkein tehtävämme on suurentaa tanssiurheilun jalanjälkeä – tai oikeammin kasvattaa jälkiä tekevien jalkapohjien määrää. Seurat voivat hyvin, kun niillä on jäseniä ja lajia arvostetaan yhteisössä ja yhteiskunnassa. Mitä useampi tanssikenkä askeltaa maankamaralla, sitä enemmän lajilla on harrastajia, joista voi myös kehittyä menestyviä huippu-urheilijoita, ja sitä enemmän laji saa näkyvyyttä.

Seuroille koulutus jäsenhankintaan ja markkinointiin

Maaliskuussa 2018 tehdyssä seurakyselyssä jäsenseurojen toiminnan haasteiden top 3:ssa ykkös- ja kolmospaikkaa pitivät viestinnälliset asiat: suurimmaksi haasteeksi nimettiin jäsenhankinta, kolmanneksi markkinointi. Kun kysyttiin koulutustarpeita, ylivoimaisesti eniten toivottiin koulutusta seuran markkinointiin.

Äänenne on kuultu: järjestämme sunnuntaina 9.6. jäsenseurojen toimihenkilöille koulutusta oman seuran markkinointiin ja jäsenhankintaan. Tapahtumaan voi osallistua paikan päällä Helsingissä tai verkon kautta. Kokonaisuus suunnitellaan STUL:n viestintä- ja markkinointivaliokunnan kanssa. Laita päivä jo kalenteriisi!

Tapahtuma on yksi STUL:n Open Forum -tilaisuuksista, joissa keskustellaan ajankohtaisista seurojen toiminnan kehittämiseen liittyvistä teemoista. Mukana tanssin, seuratoiminnan ja kilpa- ja harrasteurheilun asiantuntijoita, liiton edustajia sekä tärkeimpänä toivottavasti mahdollisimman suuri joukko teitä seurojen edustajia. Edellisessä tapahtumassa 16.3. perehdyttiin Tähtiseurojen aikuisten osa-alueen kehityspolkuun, vakio- ja latinalaistanssien kilpailujärjestelmän muutoksiin sekä valmentajapolkuun. Voit katsoa tapahtuman materiaalit ja tallenteen myös jälkikäteen.

Tanssiurheilulle lisää näkyvyyttä

Miten näyttävä, aisteja virittävä ja tunteita herättävä lajimme saisi lisää näkyvyyttä ja arvostusta? Siinä toinen oman työni kannalta merkittävä kysymys.

Vaikka talven selkä on vasta juuri taittumassa, on tanssiurheilulajeilla plakkarissa vuodelle 2019 jo kaksi merkittävää virstanpylvästä: Breaking on ehdolla Pariisin olympialaisiin 2024, ja Yle televisioi vakio- ja latinalaistanssien GrandSlam 2019 -kilpailukiertueen kaikki osakilpailut.

Medianäkyvyyttä tavoitellaan kevään aikana ensisijaisesti tiedottamalla systemaattisesti kotimaisista arvokilpailuista ja niiden tuloksista. Kilpailuja järjestävät seurat ja tanssikoulut viestivät jo hienosti kisoistaan: ovat yhteydessä paikallisiin toimittajiin ja kutsuvat heitä kilpailuihin sekä haastattelemaan paikallisia tanssijoita, jakavat kisatunnelmia sosiaaliseen mediaan ja raportoivat tuloksia. Yhteistyötä tiivistämällä uskon meidän saavan entistä useamman toimittajan kiinnostumaan lajista.

Lukuisia muitakin kuvioita lajin kiinnostavuuden lisäämiseksi leijailee työpöytäni ympärillä. Ideat eivät varmasti lopu, kiitos loputtoman intohimoisen verkoston eli liiton hallituksen, valiokuntien ja jaosten, seurojen aktiivien, kilpailijoiden ja harrastajien.

Poiketaan yhdessä koreografiasta ja tehdään jotain, joka liikuttaa meitä ja muita!

Kirjoittaja Maria Mäenpää työskentelee Suomen Tanssiurheiluliiton toimistolla osa-aikaisessa ja määräaikaisessa projektityöntekijän tehtävässä vastuullaan markkinointi, viestintä ja koulutukset.

 

Tanssiurheiluliiton toimistolla apunasi (vasemmalta) Maria Mäenpää, Raija Vuorinen, Anu Lampenius ja Auli Korhonen.

Henkilömuutosten myötä on työnjako hieman muuttunut Tanssiurheiluliiton toimistolla. Jos tarvitset apua tai sinulla on kehitysideoita, olemme täällä sinua varten. Ole yhteydessä!

  • Auli Korhonen, taloussuunnittelija: talous, sidosryhmät
  • Raija Vuorinen, toimistopäällikkö: FDO, tuomarivalintatyöryhmä, pisteytykset
  • Anu Lampenius, toimistosihteeri: maajoukkueet, kilpailulisenssit, kansainvälinen kilpailutoiminta ja edustukset, DanceCore-tuki
  • Maria Mäenpää, projektityöntekijä: viestintä ja markkinointi, koulutukset
  • Kilpailijakortistoa hoitaa Tmi KPO-Konsulttipalvelu: kilpailijakortisto (ät) tanssiurheilu.fi

Blogi: Hetkessä elämisestä rytminmuutoksiin

JULKAISTU: 4.2.2019, KATEGORIAT: Blogi

Kuljin eräänä tuiskuisena aamuna bussilla töihin ja kuulin sattumalta oman pysäkkini lähestyessä vanhemman rouvashenkilön tuskailevan ääneen kanssamatkustajalleen, kun lähijunat eivät liiku. ”Minä aion ainakin laittaa VR:lle ja HSL:lle palautetta, onhan tämä nyt järkyttävän vaikeaa päästä täydessä bussissa työpaikalle, kun juna-asema olisi työpaikan vieressä. Onhan nyt Suomessa talvi ennenkin ollut.”

No niin on ollut. Ja tulee toivottavasti jatkossa olemaankin. Kyllä, itsekin kuulun näihin, jotka mielummin kulkevat junassa sen reilut 5 min kolmen aseman väliä, mutta joskus ajan ihan tarkoituksella aamubussilla vartin verran, koska en halua urautua päivästä toiseen samoihin rutiineihin. Kesäaikaan kuljen polkupyörällä. Tai sitten en, riippuu fiiliksestä.

Sattumalta juuri tuona aamuna jokin intuitio päässäni ohjasi minut suoraan bussipysäkille, enkä edes ollut tietoinen siitä, että junat on peruutettu tai ainakin harvennetulla vuorovälillä. Sen olisi kyllä pystynyt arvaamaan, sillä koko yön oli satanut lunta ja sade tuntui vain yltyvän aamun aikana. Hankaluuksia liikenteelle oli odotettavissa, ja auramiehet tekivät sen, minkä ehtivät. Eivätkä myöskään jalkakäytävät olleet aurauksen prioriteettilistalla ykkösinä. Sen tunsi kivasti lihaksissa ja keuhkoissa, kun jumppasi hankea pitkin kohti pysäkkiä.

Matkalla pysäkille kuulin, kuinka pikkulinnut piipittivät kauniisti. Se oli jo toinen aamu sillä viikolla, kun kuulin lintujen äänet. Itselleni se on aina ollut kevään merkki, merkki lisääntyvästä valosta, pidemmistä päivistä ja lisääntyvästä energiasta.

Joten kuultuani vanhemman rouvashenkilön tuohtuneen kommentoinnin bussissa määräpäätä lähestyessäni mielessäni vilahti se, että mitä jos hän olisikin matkustanut lähijunassa, joka olisi joutunut pysähtymään kymmeniksi minuuteiksi asemien välille sen takia, että vaihteet ovat niin täynnä lunta, etteivät ne inahdakaan. Mikäköhän tuohtumus siitä olisi tullut? Nyt tämä henkilö pääsi kuitenkin hienosti työpaikalleen, bussi oli melkein aikataulussa, ja oikeasti, pieni kävely ulkoilmassa tekee jokaiselle hyvää.

Mahtoikohan tämä henkilö viettää mukavan työpäivän, kun heti aamusta alkaen piti purkaa pahaa oloaan ja harmitustaan ääneen muille? Mahtoiko tämä henkilö huomata linnunlaulun, tai sen uutteruuden, jolla auramiehet ajelivat välineillään tehdäkseen liikkumisen mahdollisimman normaaliksi. Tai edes sitä, että se bussi kulki normaalisti, aikataulut pitivät ja hän pääsi turvallisesti perille. Ei ehkä ihan työpaikan oven viereen, mutta kuitenkin välittömään läheisyyteen.

Maailma muuttuu jatkuvasti nopeammaksi, erään viestintätoimiston mukaan elämme rytmihäiriön maailmassa. Asioita tapahtuu nopeasti, tieto liikkuu salamannopeasti ja ihmisten sietokyky pieniäkin häiriöitä kohtaan laskee laskemistaan. Ihmisiltä häviää kärsivällisyyden taito. Jos jotakin pitää hetki odottaa, alkaa vimmattu kännykänräplääminen, tuhina ja puhina, kun asiat eivät menekään niin kuin oli itse itselleen tavoitteeksi asettanut. Tulee rytmihäiriö.

”Sitten, kun…” ratkaisee monta asiaa, onhan tulevaisuudessa tulossa se hetki, jolloin kaikki tapahtuu ja onnistuu. Se on viikonloppu, lomamatka, eläkepäivät. Päivät kiirehditään tukka putkella, koska yleensä itsetehty kiire ahdistaa ja on niin paljon tehtävää. Mutta ”sitten kun” tulee viikonloppu, ehtii levätä. Tosiasiassa se viikonloppu tulee olemaan ihan yhtä täynnä asioita, ovathan ne kaikki asiat sieltä viikon varrelta jo siirretty eteenpäin odottamaan sitä ”sitten kun”-päivää. Oravanpyörä jatkuu päivästä toiseen, viikosta toiseen.

Rytmihäiriön maailma. Mielestäni tämä on aivan loistava kuvaus. Elämme rytmissä, joka on osittain toisten luoma, mutta pääasiassa itsemme ylläpitämä. Pysähtyminen ei sovi rytmiin.

Entä jo pysähdymmekin? Entä jos joka aamu löydämme jonkin pienen hetken, joka rikkoo rytmin. Se on se linnunlaulu. Se on ystävällinen ele kanssaihmiseltä. Se on antamamme tai saamamme kehu, ystävälliset sanat, tai hymy, vaikka tuntemattomalle. Se voi olla vastaantulevan koiran iloinen hännänheilutus. Se voi olla autoilija, joka hiljentää ennen suojatietä antaen sinun mennä rauhassa yli. Se voi olla lumesta lakaistu rappu ulko-oven edessä. Mitä pienempi asia, sen tärkeämpi se on huomata. Ja jotta sen voi huomata, tulee pysähtyä.

Tehdään itse oma rytmihäiriömme. Tehdään joka päivä tietoinen pysähtyminen jonkin pienen asian äärellä, eletään siinä hetkessä. Otetaan itse vastuu omasta rytmihäiriöstämme. Se ei maksa mitään, se ei aiheuta mitään, eikä se myöskään ole keneltäkään pois. Se antaa hetken itsellesi.

Koska emme voi elää tuijottaen vain ”sitten kun” -päivää. Koska silloin unohdamme elää joka päivä.

Hetkessä elämiseen liittyy myös valinnat. Olemme itse vastuussa omista valinnoistamme emmekä voi olettaa, että muut tekevät niitä puolestamme. Tietoiset valinnat ja tietoisesti tehty rytmihäiriö olemassa olevaan antaa mahdollisuuden johonkin ihan uuteen.

Olen itse tehnyt valintani ja oman rytmihäiriöni. Olen jäänyt Tanssiurheiluliitossa 50% työajalle. Olen antanut pois nimikkeeni ”toiminnanjohtaja”. Olen antanut pois suurimman osan nykyisistä työtehtävistäni. Olen antanut pois valtaa ja vastuuta, ja mahdollistanut uusia asioita upeille työkavereilleni. He ansaitsevat sen! Olen mahdollistanut työpaikan henkilölle, joka esitellään yleisölle pian.

Päätös, joka tapahtui kahdessa minuutissa lokakuussa, on nyt konkretisoitunut ja olen asian kanssa täysin sinut. Joutilaaksi en tule jäämään, vaan päiväni täyttyvät jatkossa uusissa tehtävissä, kansainvälisen lajiliiton palveluksessa. Olen kiitollinen, että minulle tarjottiin tätä mahdollisuutta laajentaa maailmankuvaa tällä tavoin, laajentaa osaamistani täysin uusille vesille sekä rakentaa jotain uutta. Minulla tulee olemaan paljon opittavaa ja paljon tehtävää sellaisella kentällä, jota en itselleni ole aiemmin osannut edes ajatella.

Se on pysähdys normaaliin. Se on uusi normaali. Ja ennen kaikkea, se on oma rytmihäiriöni.

Auli Korhonen,
koreografioiden elämänsä askelkuvioita jatkossakin tanssiurheilun rytmeihin

Peruutuspeilissä 2018

JULKAISTU: 20.12.2018, KATEGORIAT: Blogi

Vuoteen 2018 on mahtunut huikeaa kilpailumenestystä meillä ja maailmalla, ja Suomen Tanssiurheiluliitto voi ylpeänä olla nostamassa upeaa työtä tekevien seurojen ansioita ja menestystä esiin valtakunnan medioissa. FDO:n lajit kylpivät mitalisateessa, boogie woogiessa tehtiin Suomen historiaa, breaking hyväksyttiin Olympialajiksi ensimmäisenä tanssiurheilulajina ikinä, senioripuolella tuotiin MM-mitaleita jälleen Suomeen, paratanssiurheilijat kantoivat mitaleja kotiin kansainvälisistä kilpailuista ja vakio- ja latinalaistansseissa nuoret niittävät menestystä ja tähtäävät yhä korkeammalle. Näin muutaman taas mainitakseni.

STUL:n jäsenseurat tekevät upeaa työtä tanssin kentällä tuoden liikkumisen ilon lähelle kaiken ikäisiä harrastajia, mahdollistaen tavoitteellisen harjoittelun pitkälle tähtääville tanssiurheilijoille ja tarjoten koko tanssin kirjoa kaikkialla maassamme. Tiedotuksessa on ollut mahtavaa päästä kuulemaan, kuinka osallistujat antavat jatkuvasti positiivista palautetta kaikista kotimaassamme järjestetyistä kilpailuista ja kuinka kilpailun järjestäjät ovat kokeneet kilpailutapahtumat tiukkojen järjestelyrutistusten jälkeen palkitsevina, onnistuneina ja odotuksen arvoisina. Tältä paalupaikalta on ollut ilo seurata, kuinka tanssin parissa toimivat tahot kokevat tanssikansan yhteen kokoavat tapahtumat merkityksellisinä. Usein toistuvat kommentit siitä, kuinka into tehdä lisää kasvaa jokaisen järjestetyn tapahtuman ja kilpailun myötä.

Kilpailutiedottaminen on tärkeä osa uutisointiamme ja sen osalta pyrimme jatkuvasti kehittymään. Vuodelle 2019 kannustamme jäsenseuroja yhä aktiivisemmin ottamaan osaa yhteiseen missioon tuoda ajantasaista tietoa kilpailuistamme yleisön tietoisuuteen! Jäsenseurat voivat edistää tanssin esilletuloa sekä omaa näkyvyyttään toimittamalla digitaaliset kilpailujulisteet tai -flyerit liitolle ennakkoon ja kilpailupäivänä toimittamaan tuloslinkit välittömästi tulosten julkistamisen jälkeen! Jokainen tanssiurheilija voi lisäksi kantaa kortensa kekoon jättämällä tulostiedotuskommenttejaan liiton verkkosivuilla olevan linkin kautta (toimii myös mobiilissa) kaikista kansainvälisistä kilpailuista. Kilpailijoiden antamat urheilijahaastattelut tulostiedotukselle ovat olleet kirsikoina kakun päällä. Toivomme jatkossakin pääsevämme julkaisemaan tanssijoiden kokemuksia kanavissamme!

Sosiaalisen median strategiassamme sisältöjen jakaminen eriytyi vuonna 2018 siten, että Facebookissa julkaistiin tanssiurheilutoimintaan liittyvää uutisointia sekä STUL:n omia ajankohtaisasioita, kun taas Instagram painottui kilpailukokemusten ja tapahtumien tiedottamiseen ja kuvien fiilistelyyn. Kuluneena vuonna tarjosimme myös mahdollisuutta välittää omia kilpailukuvia STUL:n kanavalle jaettavaksi tunnisteella #STULok18 ja kutsuimme kaikki jäsenseurat osallistumaan yhteisölliseen joulukalenteriin, jossa osallistuneita jäsenseuroja on esitelty joulukuun alusta lähtien. Jäsenseurojen esittely jatkuu yhä niin kauan kun osallistuneita seuroja riittää! Jatkossa toivomme, että seurapostiin ilmoitetaan mahdollisesti useampiakin vastaanottajia, jotta seuratiedotteiden sisällöt jalkautuisivat seurojen toimintaan yhä varmemmin. Suosittelemme myös seuraamaan kanaviamme eri alustoilla kokonaisvaltaisen seuraamiskokemuksen saavuttamiseksi.

Pyrimme alkavana vuonna tehostamaan liiton ja seurojen välistä yhteistyötä sekä viestintää eri tapahtumien ja tempausten osalta, jotta jokainen voisi kokea liiton tarjoavan yhtäläisiä mahdollisuuksia tulla esille ja kertoa omasta tekemisestään. Seurojen tarttuessa mahdollisuuksiin ja ohjeistuksiin myös liitto pystyy tarjoamaan yhä relevantimpia sisältöjä ja tuomaan tapahtumia esiin tavalla, jolla seurat haluavatkin näkyä. Ilman seurojen omaa aktiivisuutta jää tulostiedotuksen ja viestinnän volyymista paljon, kuten kuluneena vuonna on saattanut joltain osin huomata. Toimittamattomista tiedoista on haastavaa kertoa eteenpäin. Taustalla on myös valinta pyrkiä aktivoimaan seuroja osallistumaan ja pitämään kiinni omasta osuudestaan tulostiedotuksen mahdollistamisessa sekä hyödyntämään tarjolla olevia paikkoja kertoa toiminnastaan. Viestintäkoordinaattorina olen pyrkinyt pitäytymään monikanavaisesti jokaisen tietoon tuoduissa tulostiedotusohjeissa. Vuoden 2019 tulostiedotusohjeet julkaistaan heti alkuvuodesta. Tulevalle vuodelle tullaan neuvottelemaan myös lisää resursseja tiedotukseen, jotta itse työn tekeminen olisi mahdollista ja liiton viestintä pystyisi vastaamaan kanavien sekä yleisön tarpeisiin ja toiveisiin.

Rock- ja swingtanssiseurat ja -urheilijat ovat olleet huikean aktiivisia omasta toiminnastaan kertomisessa ja kontaktoidut seurat ovat ottaneet urheilijoiden haastattelutehtävän päättäväisesti vastaan, mikä on hienoa. Kaikki yhteistyö jäsenseurojen kanssa on ollut positiivista! Toivottavasti kaikki kilpailuja järjestävät seurat aktivoituvat ilmoittamaan yhteyshenkilönsä vuoden 2019 kilpailutiedotusta varten. Kiitos kaikesta yhteistyöstä, johon tiedotuksen osalta on tänä vuonna lähdetty!
Tehdään tanssiurheilusta yhä näkyvämpää sekä yhteisöllemme että suuremmalle yleisölle vuonna 2019.

Viimeisen blogitekstin tiimoilta, 2018
Rauhallista joulunaikaa ja liikkuvaista uutta, alkavaa vuotta 2019
– Kaisu Tomperi
STUL, viestintäkoordinaattori

koordinaattorin Blogikirjoitukset 2018

Helmikuu: Someurheilijan profiili
Maaliskuu: 5 + 2 vinkkiä hyvään urheiluhaastatteluun
Huhtikuu: Kuuntelemisen tärkeydestä
Toukokuu: Tanssi kilpailun voittajana
Kesäkuu: Lavakausi
Heinäkuu: Miten Instagram muokkaa arvomaailmaa tanssiyhteisössä?
Elokuu: Päivityksiä uuden kauden aloitukseen
Syyskuu: Tavoitteiden asettamisesta
Lokakuu: Muille kertomista vai itsensä muistuttamista
Marraskuu: Tanssin harrastamisessa ja harjoittelussa tärkeintä on tämä hetki
Joulukuu: Peruutuspeilissä 2018


Tanssia ja viestintää tanssiurheilun lajiliiton liikkuvasta toimistosta. Viestintäkoordinaattorin pohdintoja STUL:n blogissa joka kuun 20. päivä / 2018.

Osallistu keskusteluun liiton Facebook-sivulla!

Seniori-ikäisten tanssiharjoittelun monipuolistaminen

JULKAISTU: 3.12.2018, KATEGORIAT: Blogi

BLOGIKIRJOITUS 3.12.2018

MITEN JA MIKSI MONIPUOLISTAA SENIORI-IKÄISTEN VAKIO- JA LATINALAISTANSSIEN HARJOITTELUA KOKONAISVALTAISEN HYVINVOINNIN NÄKÖKULMASTA?

Laatua tanssiin ja tanssikäsityksen laajentamista! Kehonhallintaa, lihaskunnon kehittämistä, rohkeutta poistua mukavuusalueelta ja nauttia tanssin taiasta turvallisessa ryhmässä! Tästä ja paljosta muusta oli kyse, kun Mikkelin Urheilutanssijoiden jäsenistä lähes 25 % lähti keväällä 2018 pilotoimaan uutta Keho, kunto ja paritanssi -kurssia.

Oma historiani tanssiurheilun harrastajana alkoi yli nelikymppisenä. Mikäli rakkaus lajiin ei olisi ollut niin suurta, niin harrastus olisi loppunut jo ensimmäisen vuoden aikana. Minun kroppani ei kestänyt mallioppimisen kautta tavoiteltuja latinalaistanssien rotaatioita ja vakiotanssien laajaa tanssiasennon hakemista, linjoista puhumattakaan. Toisinaan yhden tehokkaan tanssitunnin jälkeen, en pystynyt kunnolla kävelemään pariin päivään.

Aika pian löysin itseni mm. pilatestunnilta. Lähdin etsimään vastauksia, kuinka tämän ikäisen istumatyötä jo useita vuosia tehneen henkilön keho ja mieli saadaan vastaanottamaan uusia asioita ja oppeja? Kuinka näillä lähtökohdilla minusta voisi tulla parempi tanssija, joka pystyy myös nauttimaan tanssista ilman toistuvia kipuja? Näiden taustojen valossa oli luonnollista valita OAMK:n tanssinopettajaopintojeni opinnäytetyön aihe seniori-iässä tanssiurheilun aloittaneiden harjoitteluun liittyen.

 Tutkimukseni keskiössä oli Mikkelin Urheilutanssijoissa keväällä 2018 pilotoitu ”Keho, kunto ja paritanssi – kurssi” (KKP-kurssi). Kurssi oli suunnattu seuran aikuisille (yli 35v.) jäsenille. Kurssille osallistuneiden tanssitausta vaihteli edellisenä syksynä harrastuksen aloittaneista yli 10 vuotta kilpailleisiin A-taitotasolla tanssiviin tanssijoihin.

Tutkimusmenetelmänä oli osallistuva havainnointi. Keräsin kurssilla jatkuvasti palautetta eri tavoin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin. Tutkielman teoreettinen viitekehys perustui terveyskunnon kautta lähestyttäviin työikäisten terveysliikuntasuosituksiin, ikääntymisen vaikutukseen tanssiharjoittelussa, tanssin lajivaatimuksiin sekä arviointiin.

KKP-kurssin jaksosuunnitelma jakautui neljään eri teemaan ”Kasvata juuret saadaksesi siivet”, ”Keho ja mieli liikkuu yhdessä ”, ”Rytmi asuu tukijalassa” ja ”Ilo ja improvisaatio”. Tuntisuunnitelmassa punaisena lanka kulki jakson teema. 1,5 tunnin mittainen viikoittainen harjoitus sisälsi alkulämmittelyt, kehollisia harjoitteita, tanssi-ja tekniikkaosion, lihaskuntoharjoitteita sekä loppuverryttelyn. Kurssiin kuului myös 2-3 kertaa kauden aikana toistetut kuntotestit. Kurssilla kehitin yhdessä opettajani kanssa Trinity Labanin balettiin suuntautuneen testin pohjalta oman tanssitestin vakio- ja latinalaistanssiversiona.

Pilotoidun kurssin palaute ja tulokset vahvistivat monipuolisen harjoittelun sekä ikääntymisen huomioimisen merkityksen tanssitunnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuntotestien tulokset paranivat kauden aikana sekä kurssilaiset kokivat saaneensa paljon erilaisia työkaluja, joilla ylläpitää ja kehittää taitojaan myös jatkossa. Monipuolistamalla tunnin rakennetta ja sisältöä saatiin tanssijoille erilaisia harjoitusärsykkeitä ja he myös oppivat analysoimaan omaa tanssiaan ja oppimistaan aiempaa monipuolisemmin. Tutkimukseni mukaan kurssisisällön monipuolistaminen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta vaikutti kurssilaisten terveyteen ja tanssiin positiivisesti. Osallistujien palautteiden perusteella kurssi jatkui syksyllä 2018.

Lisätiedot

Kurtti, M. 2018. Seniori-iässä kilpatanssin aloittaneiden harjoittelun monipuolistaminen. Keho, kunto ja paritanssi. Opinnäytetyö. Tanssinopettajan tutkinto-ohjelma. Oulu: Oulun ammattikorkeakoulu.

Mari Kurtti, tanssinopettajan tutkinto-ohjelma, Oulun ammattikorkeakoulu,

mari.kurtti(at)gmail.com

Opinnäytetyöni on tallennettu Theseus-tietokantaan osoitteessa

http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111717339

Opinnäytetyöni ohjasivat Anssi Kirkonpelto ja Petri Hoppu.

Tanssin harrastamisessa ja harjoittelussa tärkeintä on tämä hetki

JULKAISTU: 20.11.2018, KATEGORIAT: Blogi

Tanssin harrastaminen on usein ja parhaimmillaan sitovaa, tavoitteellista ja jatkuvaa. Sitovuus ja jatkuvuus luovat arjen rutiinia, opastavat säännölliseen liikkumiseen ja opettavat tärkeitä ryhmätyöskentelyn, pitkäjänteisyyden ja johdonmukaisen etenemisen taitoja lapsille ja nuorille. Vaikka harrastaminen sitoo myös perheitä, mahdollistaa se samalla kannustavan vanhempi-lapsi-suhteen muotoutumista ja lapsen uskoa omaan pystymiseensä. Tavoitteellisuus ja jatkuvuus kannustavat puolestaan sinnikkääseen yrittämiseen sekä oppimisportaiden nousemiseen, mikä opettaa ymmärtämään tasolta toiselle etenevää harjoittelua, sietämään takaiskuja ja kannustamaan itseä ja muita eteenpäin. Tavoitteellisuus ja sitovuus opettavat taas periksiantamattomuutta, fiiliksestä riippumatonta aloittamista, työskentelyä tavoitteiden eteen ja työn palkitsevuuden autuutta. Samalla tanssija pääsee nauttimaan liikunnan riemusta. Tai ehkä toisinpäin – nauttiessaan liikkumisesta, tanssijat tulevat samanaikaisesti omaksuneeksi monia hyvinvointia edistäviä taitoja ja tapoja.

Tämä kaikki ovat rakentamassa pohjaa terveellisille, liikkuville elämäntavoille, joita toteutetaan yhdessä ja kukin yksilönä. Tanssijat oppivat myös vastaanottamaan ja antamaan rakentavaa palautetta sekä antamaan arvoa toisten tekemiselle. Oman tekemisen sekä muiden panoksen arvostamisella voidaan nähdä merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi yhteisöllisyydelle pirstaloituneessa yhteiskunnassamme, jossa kasvottomia virikkeitä vilisee silmissä vauhdilla.

Kaikki tanssijat kasvavat omista lähtökohdistaan siihen harjoittelu- ja kilpailukulttuuriin, joka tanssinkentällä vallitsee. Ja jokainen tanssipiireihin osallistuva on osaltaan vaikuttamassa ja rakentamassa tätä kulttuuria. Kilpailutoiminnalla on monelta kantilta keskeinea osa usean tanssilajin harrastamista. Kuitenkin, mikäli tanssitaitojen harjoittelu tähtää pääasiassa tekniseen ja suoritukselliseen kehittymiseen, jää kilpailutoiminnan ja vertailun katveeseen paljon sellaista muuta, mitä tanssilla on annettavanaan. Tärkeää olisikin kiinnittää huomiota myös niihin muun elämän kannalta merkittäviin osa-alueisiin, joita tanssiminen tukee. Tanssiminen kehittää nimittäin myös hahmottamista, luovaa ajattelua, koordinaatiota, tasapainoa, oman kehon kaavaa ja kasvavan kehon tuntemusta, rytmiikkaa, itseilmaisua, kulttuurin arvostamista, toisten liikkumisen havainnointia, sanatonta vuorovaikutusta, kuuntelemisen taitoja, oman vuoron odottamista, ryhmätyötaitoja, rohkeutta ja läsnäoloa. Tanssi tuo lisäksi vaihtelevia, kokonaisvaltaisia virikkeitä eri-ikäisille aivoille ja siinä yhdistyvät liikkeen ja musiikin eheyttävät ja terapeuttiset ulottuvuudet. Uusimmat tutkimukset myös osoittavat, että tanssiharrastuksen vaikutus aivoihin erityisellä, kehittävällä tavalla on huomattava verrattuna moniin muihin liikkumisen ja taiteen muotoihin. (Esimerkiksi Yle ja Helsingin yliopisto uutisoivat aiemmin tänä vuonna Hanna Poikosen tanssia ja neurotieteitä yhdistävästä tutkimuksesta!) Aika usein treeneissä on myös hauskaa.

Opettajia, valmentajia, pedagogeja, koreografeja ja vanhempia on moneen lähtöön ja aikuisilla ja lapsilla voi hyvin olla eri motivaatiot tanssin ympärillä. Tanssin parissa viihtyviä yhdistää kuitenkin tanssimisesta ja tanssin tuomista asioista nauttiminen ikään ja motivaatioon katsomatta.
Ja tätä kokemusta tulisi vahvistaa ja vaalia, kilpailtiin tai ei.

Lasten ja nuorten harjoittelussa tulisi myös käytännön tasolla muistaa opetussuunnitelmiin sekä tanssikoulujen ja -seurojen toimintaperiaatteisiin kirjatut liikunnan riemun sekä itsetuntoa vahvistavan harrastamisen periaatteet. Lapsilla tulisi olla oikeus nauttia tanssista, uuden oppimisesta,  omien taitojen näyttämisestä, eri lajien kokeilemisesta sekä kuulumisesta osksi harrastusryhmää juuri tässä hetkessä, ilman että harjoittelun tai yksittäisten harjoitusten painopiste kääntyy vertailuun tai tuleviin kilpailuihin, tulevaan uraan, tulevaan osaamiseen. Tanssin harrastamisessa ja harjoittelussa tärkeintä on tämä hetki ja jokaisen lapsen ja nuoren kokemus juuri sen hetken tanssimisesta. Sen varmistaminen, että juuri tämänkertainen kokemus harjoittelusta tuo hyvää, on meillä aikuisilla.

Hyvää lapsen oikeuksien päivää!
Tanssipedagogi, koreografi, äiti
Kaisu Tomperi
STUL, viestintäkoordinaattori


Tanssia ja viestintää tanssiurheilun lajiliiton liikkuvasta toimistosta. Viestintäkoordinaattorin pohdintoja STUL:n blogissa joka kuun 20. päivä.

Osallistu keskusteluun liiton Facebook-sivulla!

Kun kilpatanssi muuttui tanssiurheiluksi

JULKAISTU: 1.10.2018, KATEGORIAT: Blogi

1920 -luvulla useat Euroopan maat tekivät pioneerityötä kehittääkseen tanssia organisoiduksi urheiluksi. Vuonna 1935 perustettiin yhdeksän Euroopan maan muodostamana FIDA (Federation Internationale de Danse pour Amateurs), joka järjesti ensimmäiset vakiotanssien maailmanmestaruuskilpailut vuotta myöhemmin. Vuonna 1947 kilpailutoiminta laajeni myös latinalaistansseihin ja ensimmäiset latinalaistanssien MM-kilpailut järjestettiin Ranskassa. FIDA oli olemassa 20 vuoden ajan, jonka perään vuonna 1957 kahdeksan Euroopan maata käynnisti International Council of Amateur Dancers:n (ICAD). ICAD hallinnoi amatöörien kansainvälistä kilpailutoimintaa seuraavan 25 vuoden ajan kasvaen tasaisesti uusien kansallisten jäsenten liityttyä toimintaan mukaan. Vuonna 1990 ICAD muutti nimensä International DanceSport Federation:ksi (lyhenne IDSF) tavoitteenaan ja tehtävänään tulla osaksi maailman urheiluliikettä ja korostaakseen tanssia urheiluna. Uusi nimi, uusi strategia ja päättäväinen vaikuttamis- ja edunvalvontatyö herättivät laajaa hyväksyntää urheilupiireissä. Kilpatanssi (competitive dancing) muuttui tanssiurheiluksi (dance sport) ja kilpatanssi -termi poistettiin lajikielestä vanhentuneena. Tästä lähtien käytettiin ja puhuttiin vain tanssiurheilusta ja sen eri lajeista.

Kun tanssiurheilu tuli osaksi kansainvälistä urheiluliikettä

Tämän jälkeen asiat etenivät nopeasti. Vuonna 1992 IDSF oli jo hyväksytty GAISF:n (General Association of International Sports Federations) jäseneksi. Vuonna 1995 IDSF ja tanssiurheilu hyväksyttiin Kansainvälisen Olympiakomitean ehdollaolevaksi jäseneksi ja International World Games Association:n jäseneksi. Kansainvälinen Olympiakomitea tunnusti tanssiurheilun ja IDSF:n täysjäsenekseen vuonna 1997 ja IDSF liittyi ARISF:n (Association of IOC Recognized International Sports Federations) jäseneksi. Samana vuonna tanssiurheilu teki ensiesiintymisensä The World Games:n ohjelmassa. Vuonna 2001 IDSF perusti antidopingkomission ja allekirjoitti maailman antidopingkoodiston. The 2002 Olympic Programme Commission Report vahvisti tanssiurheilun kelvolliseksi hakea mukaan Olympialaisten lajiohjelmaan. Tanssiurheilun nopea kasvu ja suosio edesauttoivat tanssiurheilun mukaanpääsyyä the Asian Games ja the Asian Indoor Games -lajiohjelmaan. Vuodesta 2011 alkaen seniori-ikäsarjan urheilijat pääsivät osallistumaan the International Masters Games -kilpailuihin IDSF:n liittyttyä IMGA:n (The International Masters Games Association) jäseneksi.

Kun tanssiurheilusta tuli yhdistävä voima

World Rock’n’Roll Confederation (WRRC) oli liittynyt vuonna 1995 IDSF:n kumppanijäseneksi ja teki yhteisesiintymisensä vakio- ja latinalaistanssien rinnalla Saksan World Games -tapahtumassa 2005. International Dance Organisation (IDO) päätti liittyä IDSF:n kumppanijäseneksi 2004 ja The United Country and Western DanceSport (UCWDC) liittyi vuonna 2008. Samana vuonna IDSF ja International Paralympic Committee (IPC) ryhtyivät yhteistyöhön kehittämään pyörätuolitanssia osaksi tanssiurheilun lajiperhettä. IDSF osoitti tukensa ammattitanssijoiden yhteisölle heidän aikeissaan perustaa oman toimielimen, International Professional DanceSport Council:n (IPDSC). Tämä organisoitui uudelleen IDSF Professional Division:ksi vuonna 2010. Yhteistyölajeista, muista tanssilajeista sekä kansallisista jäsenistä koottu työryhmä alkoi kehittämään IDSF:n toimintaa kohti maailman tanssiurheiluliittoa, World Dance Sport Federation:a, ajatuksella ”Tanssiurheilu yhdistävänä voimana”. Vuonna 2011 IDSF organisoitui World Dance Sport Federation WDSF:ksi.

Tanssiurheilu tänään

61-vuotiaan World Dance Sport Federation:n tanssiurheiluperhe on kasvanut ja kasvaa edelleen vireästi. Ensimmäiset WDSF Open Hip hop, Disco Dance, Modern/Contemporary, Jazz ja Showdance -kilpailut ovat tänä syksynä kalenterissa. Tanssiurheilu (lajina breaking) on myös mukana lokakuun alussa Nuorten Olympialaisissa. Samanaikaisesti WDSF:n perinteisempien lajien osalta vakio- ja latinalaistanssien Grand Slam -kiertue finaaleineen kerää suurta kansainvälistä huomiota vuodesta toiseen ja rock’n’swing -tanssien maailmancup -kiertueen päättävä World Cup Final nostaa merkitystään. WDSF Professional Division järjestää laadukkaita ja näkyviä ammattilaisten vakiotanssi-, latinalaistanssi- ja showdance -kilpailuita ja -toimintaa ympäri vuoden.

WDSF:n kansallinen jäsen Suomessa, Suomen Tanssiurheiluliitto ry, on seurannut kansainvälistä tanssiurheilun kehitystä ja toteuttanut sitä omalta osaltaan. Suomessa tanssiurheiluperheeseen kuuluvat vakio- ja latinalaistanssit, rock’n’swing -tanssit, paratanssi, sport aerobics, breaking, salsa, rivitanssi, IDO:n disco, street, performing arts ja latino show sekä liiton oma kuntotanssituote Bailatino®.

Koonnut,
Auli Korhonen

Lähteet:
worlddancesport.org
dancesport.fi
Laakso Eero 2014. Tanssiurheilun käsikirja. 5. painos.

Päivityksiä uuden kauden aloitukseen

JULKAISTU: 20.8.2018, KATEGORIAT: Blogi

Muu Eurooppa vielä lomailee, mutta Suomessa elokuu on jo arkeenpaluun aikaa. Koulujen alkamisen ohessa aloittavat myös tanssikoulut ja -seurat. Uusia harrastuksia, uusia ryhmiä ja pareja, uusi kisakausi ja uudet tavoitteet. Mutta samalla vanhoja tuttuja treenikavereita, tuttuja työyhteisöjä ja rutiineja. Ihana, tervetullut syyskausi, jota tanssinnälkäisenä kesäkauden jäljiltä jo odottaakin!

Kauden alkuun ja uuteen vuoteen liittyvät uudet jutut tulee yleensä käyneeksi läpi automaattisesti. Aika-ajoin kannattaa kuitenkin tehdä kunnon silmäys myös niihin ns. vanhoihin juttuihin! Töiden tai harjoitusten sekä niihin liittyvien aikataulujen alkaessa, omaan kuplaan ja tutummille urille on nimittäin helppo sujahtaa huomaamattaankin. Kannattaa lisäksi huomioidan, että uusien tehtävien tai suunnitelmien mukaantulo saattaa vaikuttaa niihinkin juttuihin, joiden ajattelit jo olevan hanskassa. Mitä taas yhteisöihin tulee, varmuuden välttämiseksi kannattaa puhua ääneen, sillä ymmärrys ei aina ole jaettu, vaikka se siltä vaikuttaisi. Tarkista siis ainakin seuraavat seikat vanhojen juttujen puolelta ja huomioi samalla ne, mitkä vaativat uusiutumista:

Työyhteisöissä ja ryhmissä on hyvä tehdä ajantasaistarkastus ja varmistaa, että kaikki ovat toteuttamassa samaa suunnitelmaa. Itsestäänselviksi muodostuneet tehtävät ovat nimittäin todennäköisimmin juuri niitä, mitkä vaarantavat kokonaisuuden hallintaa. Vastuualueiden läpikäynti mahdollistaa myös uusien jäsenten pääsyn porukkaan, sitouttaa yhteisöön ja helpottaa jokaisen oman tontin hahmottamista. Yksittäisille urheilijoille tämä tarkoittaa omien aikataulujen, rutiinien ja käytännön toimien läpikäyntiä sekä sen tarkistamista, mitä toimia nämä vaativat. Läpikäyntiin pätevät samat seikat!

Käykää ryhmässä läpi työnjaot ja tehtävät: Ota asiaksi käydä läpi kaikki työn osa-alueet tai jokaisen tehtävät. Nekin, jotka tuntuvat selkeimmiltä, tai oikeastaan erityisesti ne. Sama tehtävänanto saattaa tarkoittaa eri asioita eri ihmisille ja uusien työkuvioiden tai -tehtävien myötä vastuualueiden rajat liikkuvat.

Kuinka:

  • Päättäkää yhdessä tehdä työnjakoon liittyvät asiat selviksi ja valitkaa joku johtamaan tätä osiota tapaamisesta.
  • Yksi henkilö käy läpi jokaisen tehtävät ja kukin tarvittaessa täydentää listaa kohdallaan TAI kukin kertoo vuorotellen oman tonttinsa. Muista kuunnella muiden puheenvuorot.
  • Kuvatkaa kokoontuminen tai valitkaa joku kirjaamaan seikat ylös.
  • Varatkaa riittävästi aikaa kokouksesta tai palaverista, jotta viimeistenkään kohdalla listaa ei tarvitse oikaista.
  • Muistakaa myös yhteinen lopetus tai koonti.

Mitä tarkemmin töiden tai roolien sisällöt käydään läpi, sitä selkeämpi kuva muille muodostuu jokaisen paikasta yhteisössä. Näin on mahdollista jättää taakse toisten panoksen tai työn tärkeyden epäilyt ja vahvistaa yhteishenkeä. Samalla vältytään päällekkäiseltä työskentelyltä ja työtunteja jää muuhun. Jättäkää läpikäyntiin liikkumavaraa ongelmakohtien ratkaisemiselle ja työtehtävien uudelleen jakamiselle. Tällä tavoin työtehtäviä ei myöskään jää leijumaan kuuluisan jonkun harteille!

Uuden kauden alku on hyvä sauma ottaa kiinni päivitysrutiinista ja tehdä se fiksulla tavalla. Kaikkia kanavia ei tarvitse ottaa mukaan vain siksi, että ne ovat olemassa, vaan kannattaa keskittyä oman toiminnan kannalta tärkeimpiin ja tehdä se hyvin. Hyvät verkkosivut ja muutama aktiivinen sosiaalisen median kanava, joista osan voi säätää toistamaan toisaalla aktiivisesti päivitettyjä julkaisuja, tavoittavat jo lähes kaikenlaiset tanssijat ja yhteistyötahot! Toisin sanoen ottaessasi varman otteen tekemisestäsi somessa, varmistat, että tavoitat yleisösi ja että yleisösi tavoittaa sinut.

Nettisivujen päivitys: Tarkista, että seuran/koulun sivut ovat ajantasalla – aikataulut ovat tälle kaudelle, yhteystiedot löytyvät mutkitta, kuvat skaalautuvat ja että sivut ovat teidän näköisenne. Vuonna 2018 nettisivuilta odotetaan löytyväksi kaikki tarvittava tieto ja mitä paremmin vastaat tähän, sitä pätevämmän vaikutelman annat sivuilla vierailevalle. Varmista, että sivujen päivittäminen kauden aikana kuuluu jonkun vastuualueeseen! Tähänkin hommaan löytyy osaajia, jos omat taidot eivät riitä: kysy oppilaitoksista, Facebookin yrittäjä-ryhmistä, tutuilta tai heidän lapsiltaan tai käänny suosiolla päätoimisten ammattilaisten puoleen. Kertapäivityksellä, yleisilmeen tarkentamisella ja perustietojen lisäämisellä, saa jo ihmeitä aikaan!

Some-viestintä: Tee suunnitelma, varmista vastuualueet toteutukselle, toimi suunnitelman mukaan. Muuta suunnitelmaa tarvittaessa. Some-viestintään pätee siis sama työprosessi kuin muihinkin tavoitteellisiin toimiin. Ja hei – tavoitteellisiin! Kirkasta itsellesi, mikä on viestintäsi tavoite sosiaalisessa mediassa: uusien jäsenten tai asiakkaiden löytäminen, vanhojen informointi, omasta työstä kertominen, yhteistyösopimusten saavuttaminen, vallitsevien mielikuvien muokkaaminen, elintapamuutokseen kannustaminen, yleisön viihdyttäminen, oman profiilin nostaminen… vai kaikkia näitä? Tee suunnitelma kullekin tavoitteelle ja jokaiselle alustalle erikseen. Tee varalle pieni, yleispätevä kuvapankki infon jaon ja hiljaisempien kausien varalle. Pitäydy yhtenäisessä visuaalisessa ilmeessä. Aktiivisen kuvan antaminen vaatii päivittämään kerran päivässä. Tämä syksy on myös hyvä hetki ottaa haltuun mediatyökalut päivitysten ajastamiseen!

Saattaa ensisilmäyksellä vaikuttaa kiireisessä ympäristössä tai päivätyön ohella tehtävässä yhteisötyössä työläältä, mutta on kuulkaa kaiken sen työn arvoista! Yksityiskohtia voi viilailla vauhdissakin ja kaikista suunnitelmista sekä työnjaoista voi ja saa tehdä aivan omannäköisiä ja juuri teille sopivia.

Mukavaa aloittamista
– Kaisu Tomperi
STUL, viestintäkoordinaattori


Tanssia ja viestintää tanssiurheilun lajiliiton liikkuvasta toimistosta. Viestintäkoordinaattorin pohdintoja STUL:n blogissa joka kuun 20. päivä.

Osallistu keskusteluun liiton Facebook-sivulla!

Seuratoimivaliokunnan blogikirjoitus: Kohti tulevaisuutta

JULKAISTU: 17.8.2018, KATEGORIAT: Blogi

Päiväkodin kuperkeikkamatoilta tanssiparketeille –

tanssiharrastuksen harrastetasot kaiken ikäisille.

Seuroissa kannetaan huolta jäsenmäärien hiipumisesta ja vaikeudesta löytää toimivia keinoja jäsenhankintaan.

Tiedossa on, että tärkeimpien kohderyhmien joukossa ovat päiväkoti- ja alakouluikäiset lapset.

Kun seurassa päästään yhteistoimintaan näiden ryhmien kanssa ja onnistutaan parhaalla mahdollisella tavalla seura- ja valmennustoiminnassa, on mahdollista, että tanssista tulee koko perheen yhteinen harrastus. Vanhemmat voivat itsekin innostua tanssiharrastuksesta ja parhaimmillaan seuraan saadaan sitoutuneita henkilöitä seura-, harrastus- ja talkootoimintaan vuosiksi eteenpäin.

Miksi kuitenkin niin useasti epäonnistutaan?

Lapsiryhmien tavoittaminen ei useinkaan ole ongelma, sillä monet tanssiseurat tekevät yhteistyötä päiväkotien ja koulujen kanssa mm. ohjaamalla iltapäiväkerhoja.

Haasteena onkin hallita varsinainen ”rekrytointiprosessi” – miten iltapäiväkerholaiset saadaan sitoutettua seuraan harrastajiksi ja jopa kilpatanssijoiksi. Vaikeusastetta lisää, että tästä ryhmästä ovat kiinnostuneet myös muiden lajiliittojen seurat.  Paras mahdollisuus on sillä, kenellä on hyvä, parhaiten johdettu, markkinoitu ja paketoitu tuote.

On siis erittäin tärkeää, että lasten harrastaminen seurassa suunnitellaan hyvin. Toimintakonsepti rakennetaan mahdollisimman helpoksi sekä lapsille että lasten vanhemmille. Suunnitelman ja prosessin valmistelu ja toteutus vaatii seuralta resursseja, mutta tähän tehtävään kannattaa satsata.

Seurassa kannattaa myös tehdä rakentavaa ja innovatiivista yhteistyötä alueen muiden lajien sekä seurojen kanssa toinen toisiltaan oppien ja hyviä käytäntöjä jakaen.

  • Työkaluja ja esimerkkejä onnistuneista työtavoista lasten ja nuorten saamisesta mukaan toimintaan kuullaan Tähtiseuraviikonloppuna 6.-7.10.2018 Marina Congress Centerissä. Tähtiseurat ovat saaneet tästä jo viestiä ja lisätietoja voi kysellä seurakehittäjä Katriina Lahdelta. sekä linkissä.

Toisena haasteena on tiedon ja taidon puute lasten tanssiharrastuksen ohjaamisessa. Lasten ohjaaminen ja harrastukseen sitouttaminen on laaja kokonaisuus, jossa varsinaisten kilpatanssivuorojen opettamisella on pieni, mutta tärkeä osuus.  Usein opetus ja ohjaus jäävät kuitenkin tälle tasolle. Syynä voi olla, että monessa seurassa lasten ja nuorten opetuksesta vastaavat nuoret, omassa tanssiharrastuksessaan edistyneet kilpatanssijat, joilla ei ole valmentajakoulutusta tai lasten ohjaamiseen liittyvää pedagogista osaamista.

Lasten ja nuorten valmennukseen olisi kuitenkin ohjattava seuran vahvin ja osaavin valmentajajoukko.

On siis erityisen tärkeää varmistaa ennen ko. ryhmän rekrytointipyrkimyksiä, että seuralla on jo olemassa tälle ryhmälle riittävä ohjaamis- ja valmennusosaaminen.

  • Suomen Tanssiurheiluliitto järjestää syyskaudella lasten tanssiharrastuksen ohjaamisesta laajan koulutuksen: 

Koulutuksen ajankohta 24.-25.11.2018

Lauantaina klo 10.00-19.00
Sunnuntaina klo 9.00-16.00

Koulutusviikonlopun lisäksi kurssilaisille tulee kotitehtävä, joten
kokonaistuntimääräksi tulee 20h.

Kouluttajana:

Kokenut Lastentanssi ohjaajien kouluttaja Niina Antikainen

Kurssin hinta 150€/henk.
Jos seurasta tulee useampi on seuraavien kurssimaksu 100€/henkilö

Koulutus paikka: Balanssi Studiot
Tallberginkatu 1 D 4 krs.
00180 Helsinki

Lasten ja nuorten valmennuksesta vastaavien on tunnettava myös tanssiurheilun harrastetasot ja tasoihin liittyvät vaatimukset ja toimintamallit. Tanssiparin itsensä samoin kuin valmentajien sekä koko tanssiparin tiimin tulee ymmärtää sitoutumisen aste suhteessa tavoitteisiin ja näiden tuomiin vaikutuksiin.

  • Tanssiurheilun harrastetasoista on kaikkia ikä- ja tasoryhmiä koskeva koulutus 30.8.2018 klo 18.00 Olympiakomitean tiloissa, Valimotie 10. Koulutus lähetetään myös webinaarina.

Samassa yhteydessä pidetään seuroille koulutus Somen käytöstä:

Some-koulutuksessa annetaan vinkkejä seuran some-näkyvyyteen: missä ja miten kannattaa olla esillä. Koulutuksessa saa neuvoja seuran somesuunnitelman rakentamiseen seuran tärkeimpien tapahtumien ympärille. Mistä halutaan kertoa ulospäin ja millä kanavilla niistä olisi paras kertoa? Mitä hyötyä on näkyvyydestä ja mihin voimavarat kannattaa suunnata?

 Ilmoittautuminen : toimisto@tanssiurheilu.fi

Nähdään koulutuksissa!

Tanssiterveisin Harri Antikainen ja Katriina Lahti

STUL:n suunnittelupäivät Oulussa 3.-5.8.2018

JULKAISTU: 6.8.2018, KATEGORIAT: Blogi

Liittohallitus, valiokuntien ja työryhmien vetäjiä, toimiston henkilökuntaa ja seurakehittäjä osallistuivat perinteiseen kauden avajaisviikonloppuun Oulussa. Suunnitteluviikonlopun tarkoituksena on eri toimialueiden tarkastelu strategiamielessä: kehittämiskohteita on useita ja seuraavan vuoden talousarvion suunnittelun pohjaksi keihäänkärjet on löydettävä.

Huippu-urheiluvaliokunnan puheenjohtaja Pasi Lind esitteli huippu-urheiluohjelmaa, joka on ollut esillä myös Olympiakomitean tapaamisessa. Keskeisintä on huippu-urheilun määritteleminen – keitä ovat tanssiurheilun huippu-urheilijat? Liiton tulee seurata huippu-urheiluohjelman toteutumista, ja tuettavien urheilijoiden nimet ja lukumäärä voi myös vaihdella. Seuraava vaihe ohjelman eteenpäin viemisessä on urheilijoiden identifiointi, tuen määrän ja laadun suunnittelu, valinta-ajankohta, kriteerien läpinäkyvyyden takaaminen sekä maajoukkuetoiminnan linkittäminen tiiviisti huippu-urheiluohjelmaan. Keskusteluun nousi myös maajoukkueen statuksen nostaminen, kuten edustuspaikkavalinnat ja maajoukkueurheilijoiden valmentajien yhteiset tapaamiset. Valmentajafoorumi onkin tulossa tammikuussa 2019.

Huippu-urheiluohjelma sisältää tavoitteita. Vuoden 2018 osalta ohjelmaan kirjatut näkymät ovat toteutuneet, mutta tulevaisuuden tavoitteiden kannalta (finaali- ja semifinaalipaikkojen määrä kv.kilpailuissa) edellyttää myös toisenlaista resursointia tuen varmistamiseksi. Koska toisaalle rahan varaaminen vaatii toisaalta ottamista – myös kansainvälisen WR-listan sijoitus oli esillä edustusmatkatuen edellytyksenä. Kuten jo kevätkokouksessa oli esillä, huippu-urheiluvaliokunta jatkaa ohjelman työstämistä ja ottaa mielellään vastaan palautetta ja ajatuksia.

Yhteystiedot: puheenjohtaja pasi.lind@opera.fi            VL: santtu.otsamo@dancecare.fi

RS: pirjo.koivula@boogietour.com

Koulutus on ollut pitkään kehittämistyön kohteena. Koulutuspolku oli esillä hieman uusittuna. Koulutuspolun alusta ”Nuori Suomi” -osio on jätetty kokonaan pois ja se on korvattu muulla lajiosan sisällöllä. Koulutuspolku alkaa näin ollen kolmella yhteisellä VOK-koulutusosiolla. VOK-koulutuksia järjestävät liikunnan aluejärjestöt eri puolilla ympäri maata. Koulutuskalenteriin linkitetään kaikkien koulutusosioiden sisällöt kaikkien lajien osalta. Tämä on merkittävä parannus sekä koulutukseen hakeutuvien, että esimerkiksi kouluttajien takia.

Tuomaritenttien sisällöt kuvailtiin selkeästi VL-lajien osalta. Tenttien sisällöt (alue-, valtakunnallinen- ja SM/IKM/GP-tason lisenssit) perustuvat WDSF:n tekniikkakirjojen eri koreografiatasojen kuviotuntemukseen sekä teoriakokeeseen. Koulutusvaliokunta lähestyy hallituksen keskustelun jälkeen muutamia tentaattoreiksi soveltuvaksi katsottuja valmentajia/tuomareita ja osa voidaan valita myös hakemusten perusteella. Tentaattoreiden kriteerit määriteltiin koulutusvaliokunnan esityksen yhteydessä.

Jotta koulutustapahtumat saadaan noudattamaan liiton määrittelemiä sisältöjä ja opetussuunnitelmaa, kouluttajien ja tentaattoreiden osallistuminen yhteiseen koulutustapahtumaan katsottiin välttämättömäksi. Liittohallitus korosti useissa puheenvuoroissaan, että koulutus on liiton tilaamaa ja määrittelemää koulutusta, jonka sisältöjä kouluttaja ja tentaattori toteuttavat.

Vakio- ja latinalaistanssien kilpailujärjestelmän uudistaminen on meneillään ja vuoden 2019 alusta valmius muuttaa jo seura-, alue- ja valtakunnallisten kilpailujen rakennetta. Seurakilpailujen laajentaminen E-D -luokkiin ja tuomaripaneelien rakentuminen seura- ja aluetuomareista tulee esiteltäväksi syksyn VL sääntökokouksessa LH:n aloitteena. Keskeistä kilpailujärjestelmän muutoksessa on kilpailumäärien vähentäminen (= enemmän osallistujia/kilpailu -> kannattavammat kilpailut), kilpailujen peruuttamisten ehkäiseminen ja kilpailuformaatin muokkaaminen yleisöystävällisemmäksi.

FDO ry:n edustamien tanssilajien näkyvyyttä muissakin tapahtumissa pidettiin erinomaisena. STUL ry:n monilajisuus sekä tanssijoiden ymmärrys kaiken tanssin ”erinomaisuudesta” ovat tärkeitä ja siksi sopivia syitä monilajisten tapahtumien järjestämiseksi. Yleisön viihtyvyyden ja mielenkiinnon lisäämiseksi myös mediassa tanssiurheilutapahtumia kohtaan juuri vaihtelevuus ja kokeiluluontoiset kilpailut ovat siis tervetulleita. Seurojen rohkaiseminen kehittelemään väliaikaohjelmaa ja erilliskilpailuja sai aikaan idearyöpyn: jack´n´jill –kisoja, yhden tanssin cup-kisoja, piruettikilpailuja jne.

IT-kehittämistyöryhmän katsauksessa esiteltiin DanceCore -jäsenrekisterin ja kilpailurekisterin tilannetta.  Versio 2 on koeajettu kesäkuussa ja aikataulun mukaisesti DanceCore tulee käyttökuntoon seuroille vuoden 2019 alusta.

Toiminnanjohtajan talouskatsauksen mukaan voitiin vaan todeta, että liiton talous on vakaalla ja erinomaisella tolalla. Resurssia on varattu DanceCoren loppuun työstämiseksi ja huippu-urheiluohjelman toteuttamiseksi. Koska ohjelman suunnittelu on vielä keskeneräistä, sille varatusta rahasta osa siirrettäneen seuraavalle vuodelle ennusteessa näyttäytyvän ylijäämän muodossa.

Seuratoimintavaliokunta on ryhdistänyt toimintaansa erinomaisella tavalla. Puheenjohtaja Pirjo Bovellan ja seurakehittäjä Katriina Lahti esittelivät lukuisia hankkeita ja tukimuotoja, joita valiokunnalla on työn alla syksyn aikana. Kunnossa kaiken ikää -hanke (KKI) on saanut pöhinää aikaiseksi ja muutamia yhteydenottoja on tullut. Olkaa siis seurat reippaasti yhteydessä seuratoimintavaliokunnan edustajiin saadaksenne lisää tietoa SEU:n toiminnasta. Yhteinen ideointi on tarpeellista!

Ota yhteyttä: pirjobovellan@gmail.com                           katriina.lahti54@gmail.com

Seurakehittäjä Katriina Lahti tiedotti myös auditointitilanteesta. Seurojen auditoinnit olivat hiukan perässä aikataulusta, mutta nyt aikataulu on kiritty kiinni ja jo 13 seuraa on auditoitu vuoden 2018 aikana.

RS-valiokunnan puheenjohtaja Niklas Hagel päivitti osallistujille rock ja swing -tanssiperheen kuulumisia. Tuomari- ja toimihenkilökoulutuksen aktivointiin tarvitaan interventiota RS-kilpailujärjestelmän hyväksi: koulutukset tullaan järjestämään, jotta riittävä määrä kilpailutoimihenkilöitä on käytettävissä kotimaan RS-kilpailuissa.

B-Boyliiton toimintaan tutustuttiin lyhyesti BBL:n toimittaman esityksen perusteella.

Liiton menestyssuunnitelman päivittäminen aloitettiin toiminta-alueittain pienryhmissä. Menestyssuunnitelman eli toimintastrategian päivitetty versio käsitellään syyskuun liittohallituksen kokouksessa. Menestyssuunnitelmaa pidetään myös taloussuunnittelun pohjana vuodelle 2019.

Tiedotusasioissa käytiin keskustelua mm. kansainvälisten kilpailujen järjestämisestä Suomessa, WDSF AGM:n päätöksistä (pöytäkirja tulee WDSF:n sivuille) ja viestinnän toteuttamisesta. Erityisesti sosiaalisen median managerointiin kaivattiin ammattimaisuutta. Viestinnän ammattimaiseksi hoitamiseksi tukea haetaan myös toimistolta. Viestinnän osalta toimiston yhteyshenkilö jatkossa on anu.lampenius@dancesport.fi

Lähetekeskustelu syyskauden hallituskokouksiin oli runsasta ja kehittämisen meininki oli hyvä. Monet asiat ovat hyvällä mallilla, mutta kehitettävää riittää. VL kilpailujärjestelmän muutosten läpivieminen sekä monilajisuuden tukeminen koko liiton toiminnan osalta ovat kehittämistoimien keskiössä. Valiokuntien tulee olla aidosti monilajisia ja muut toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuvat työryhmät järjestellään organisaatiokaaviossa lajiryhmän jaoksen alaiseksi. Tästä esimerkkinä koulutusvaliokunta, jonka sijoittumista VAL:n alaiseksi työryhmäksi valmistellaan. KOU tekee yhteistyötä kuitenkin esimerkiksi paratanssin kanssa. Muut jaokset tulevat yhä enemmän suunnittelemaan oman koulutustarjontansa itse.

Kahden ja puolen päivän suunnittelurupeama oli tiivis ja tunnelmaltaan positiivinen. Yhteisen tekemisen tahto on olemassa ja läsnäolijat viihtyivät keskustelun parissa iltamyöhään. Vaikka mukaan ei mahtunut liikuntaa ja ulkoilua (pieniä Flossaus-hetkiä lukuunottamatta J ) kukaan ei karannut paikalta – päinvastoin totesimme, että tammikuussa uuden liittohallituskauden alkaessa tarvitaan toinen kaksipäiväinen kokousviikonloppu strategisen suunnittelun tueksi.

Kiitos läsnäolijoille aktiivisesta osallistumisesta! Ja kentän väki – käyttäkää kaikki mahdollisuudet toimittaa ajatuksianne ja ideoitanne liittohallituksen jäsenten käyttöön. Meitä tapaa kilpailuissa ja koulutustapahtumissa syksyn aikana. Yhteydenotot sähköpostiin sopivat hyvin myös!

Tsemppiä alkavaan syyskauteen,

Leena Liusvaara
Puheenjohtaja
leenaliusvaara@dancesporteurope.org

Miten Instagram muokkaa arvomaailmaa tanssiyhteisössä?

JULKAISTU: 20.7.2018, KATEGORIAT: Blogi

Uusimmat tanssisukupolvet ovat päässeet kasvamaan maailmaa pienentäneen Internetin mahdollisuuksien kanssa. He ovat pääseet kasvamaan tanssijoiksi Instagramin, YouTuben, Facebookin ja Pinterestin tuodessa tietoa, huvia, esimerkkejä ja esikuvia kaikkialta maailmasta jokaisen saataville milloin tahansa ja lähes missä tahansa. Erilaiset kuvapohjaiset ja videojaon mahdollistavat sovellukset ovat mahtava paikka tehdä löytöjä ja poimia inspiraatiota! Toisinaan ihan vain nopsa vilkaisu venyy skrollailutuokioksi, jonka aikana ehtii kokea monia tunteita, linkata parhaimmistoa eteenpäin ja tehdä päätöksiä, mitä itse haluaa alkaa tavoittelemaan. Instagramin algoritmi johdattaa meidät sivulta toiselle ja löytämään uskomattomia suorituksia, venytyksiä, piruetteja, nostoja, hyppyjä ja taivutuksia, jotka uhmaavat fysiikan lakeja ja ihmetyttävät paljon nähneitäkin tanssikonkareita. Eikä ihme!
Some ei silti ole vain todellisuudesta kertomisen tai sen toisintamisen paikka, vaan osa todellisuutta ja monin paikoin mukana muokkaamassa sen ulkopuolista maailmaa  – enemmän kuin aina ehtii huomaamaankaan.

Kaikki tietävät, että profiileista rakennetaan hyvännäköisiä, todellisuutta silotellaan ja epäkohtia karsitaan. Ulkopuolelle jäävät epäonnistuneet yritykset ja pettymykset. Juuri koskaan ei näe julkaisuja siitä, mitä joku ei osaa! Myös tanssimaailmaa koskettaa se some-ansa, joka saa ajattelemaan, että muiden tekeminen on ainoastaan näyttävää ja elämänmeno hienoa. Mediatietoisuudesta huolimatta mieleen hiipii taka-ajatuksia ja vertailua siitä, miltä elämän tai treenin tulisi näyttää tai mihin tanssijana pystyä ollakseen hyvä tai tykätty. Kuvapohjaisessa sovelluksessa kuvat ovat tietenkin keskiössä. Kuviin vangitaan hetket, joissa oma meininki näyttäytyy parhaimpana ja tyylikkäiksi muokatut, omaan profiiliin ja piireihin sopivat otokset saavat julkaisuhyväksynnän. Tämän jälkeen nautitaan siitä, miten hyvältä julkaisu saa oman profiilin ja kunkin itse näyttämään. Pelin henki instan syövereissä toimii näin, mutta paikallaan pysyvät kuvat eivät aina kerro todellisista tanssitaidoista. Oikeastaan usein jonkin erityistaidolla suureen suosioon nousevien profiilit toistavat samaa temppua tai taitoa irrallaan tanssirutiinista, ja pidempi tarkastelu näyttää tekijän lopulta yksipuolisena. Toisinaan mietityttää, ovatko instassa hypeä saavat ja hyvältä näyttävät taidot aina edes tarpeellisia tanssimisen kannalta.

Tarpeellisia tai ei, tykkäyksiä kerätään ja tykkäykset asettavat uusia standardeja katselulle, kilpailemiselle ja tekemiselle. Kun aikaisemmin se liikkuvin yleisö on nykyisin tottunut katsomaan tanssia näytöltä, 2D:nä ja kohokohdat huomioivista kuvakulmista, on leikkaamaton livekokemus arjessa harvinaisempi. Kuinka helposti tanssia lähdetään katsomaan paikanpäälle? Mitä katsojat ruudultahankitulla kokemuspohjallaan esiintymisiltä ja kilpailuilta odottavat? Ja kun kilpailujen arvostelukriteereissä ruksataan, ovatko kilpailijat ajan hermoilla, tarkoittaako se tykättyjen tempausten hallitsemista? Ymmärtävätkö kilpailijat ja tuomarit asianlaidan samoin? Suosion ei tulisi vaikuttaa arviointiin, mutta entäs kun suosiota keränneet ovat määrittämässä standardeja? Ja mitä tämä kaikki vaatii tanssijalta? Entä kun vanhojen esikuvien rinnalle nostetaan jonkin uuden ansioksi katsotun seikan vuoksi suosittuja profiileja ja henkilöitä?!

Kolikolla on selkeästi kaksi puolta. Parhaimmillaan lajit pääsevät kehittymään ja hyvät ideat saavat tuulta siipiensä alle, onnistujat saavat ansaitsemaansa arvostusta ja toisten saavutukset kannustavat tavoittelemaan yhä korkeammalle. Samalla kuvastoissa vilisevät uskomattomat suoritukset ja niiden ihannointi vievät kuitenkin arvostusta tavalliselta, hyvältä keskitasolta ja riittävän hyvältä, perustekniikalta ja puhtaalta, hyvältä tekemiseltä. Instagramin algoritmi toimii siten, että tykkäykset määrittävät, mikä tulee näkymään ja mikä saa ruutuaikaa. Tuplaklikkaukset heijastavat arvojamme toisintamalla sitä, mistä kerromme pitävämme. Puolestaan se, mikä saa näkyvyyttä tai yksinkertaisesti näkyy, on jossain määrin muotoilemassa tanssijoiden tavoitteenmuodostusta sekä monien käsitystä onnistumisesta tai tanssista ylipäätään.

Instagram tarjoaa paljon mahdollisuuksia, mutta samalla se tuo huononkin esimerkin samalle viivalle hyvän ja turvallisen kanssa. Ylinotkea arch tai jalannostot kymmentävaille kuudessa selkärangan tai lonkkanivelten toimivuuden kustannuksella eivät ole tanssiuran tai terveen liikkumiskyvyn kannalta tavoiteltava asia. Käänteisesti myös taitava ammattilainen on kuvatulvassa samalla tavalla tavoitettavissa ja samantapaisessa asemassa kenen tahansa hienon kuvan postaavan kanssa. Kuvan takana olevan todellisuuden pysyessä näissä yhden kuvan hetkissä pimennossa, ei suoranaisesti käy ilmi, että taustalla on työllä hankittua taitoa, jonka tuloksia ei oikeastaan voisi yhden katsomisen jälkeen toistaa turvallisesti. Oikean tekniikan hallitseminen on edellytys oikean tuloksen, turvallisen tekemisen ja kehittymisen kannalta. Tanssia ja fysiologiaa työssään yhdistävä tanssipedagogi, fysioterapeutti ja tutkija, Oonasofia Saukkonen, kirjoitti vastikään aukikierron oikeasta suorittamisesta seuraavasti: ”Koko kehon linjaus kärsii huonolla tekniikalla suoritetusta aukikierrosta ja vaikuttaa näin negatiivisesti myös tanssitekniikan kehittymiseen ja liikkeiden suorittamiseen.”  Kuinka siis väkisin tehty asento tai imitaatio voisi olla turvallinen tai kehittää yksilöä, kun jo seisoma-asennolla on merkittäviä vaikutuksia tekemiselle? Ja millaisen kehityssuunnan taitavuuden vaikutelmien viljeleminen antaa yhteisölle? Näen opetuksella ja valmennustyöllä merkittävän roolin siinä, millaisia tavoitteita tanssijat asettavat itselleen sekä sen pohdituttamisessa, millaisia asioita ylipäätään kannattaa tavoitella.

Opetuksen tärkeys korostuu myös mediatietouden suhteen. Opettajina ja valmentajina meidän tulisi antaa ajatusta sille, mitä tykkäyksillä ja uudelleen jakamisillamme osoitamme kannattavamme, mitä tietoa haluamme jakaa ja mitä toivomme oppilaidemme ihailevan. Sillä se, miten olemme itse somessa ja miten kannustamme muita lukemaan somea, on yksi vahva vaikutin siinä, millaisia kuvastoja tulemme näkemän ja miten niitä tullaan katsomaan tulevaisuudessa.

Samasta aiheesta Dance magazine-lehteen (16.7.2018) kirjoittanut Theresa Ruth Howard kysyi tekstissään, voimmeko yhteisönä päättää, millaisia arvoja haluamme tanssimaailmassa säilyttää ja millaisia arvoja opettaa eteenpäin? Voimmeko kontrolloida muutosta?
Muutoshan on se varmasti pysyvä asia. Emmekä ehkä pysty, eikä ehkä kannattaisikaan, pitää kiinni kaikesta vanhasta. Voimme kuitenkin kehittää suhtautumistamme, toimintaamme ja tapojamme ottaa kantaa muuttuviin tai kulloinkin pinnalla oleviin asioihin suhteessa ”vanhaan”. Instagram tarjoaa paljon hyvää ja seuraamamme asiat saavat enemmän näkyvyyttä. Vaikka uusi sukupolvi tuo oman normaalinsa mukanaan, opettajilla ja valmentajilla on tärkeä rooli hyväksi havaittujen asioiden siirtämisessä eteenpäin.

Ympyräteorian pyörittelystä terveisiä.
– Kaisu Tomperi
STUL, viestintäkoordinaattori

Hei! Tykkäys ei kerro mitään. Haastankin teistä jokaisen pelkän tykkäyksen sijasta kommentoimaan löytöjänne, tovereitanne ja jakojanne! Näin kerrot mitä oikeastaan tykkäämiselläsi tarkoitat juuri siinä kohdassa, toinen saa antoisamman palautteen ja arvomaailma muokkautuu sanojen, eikä skrollailun tuloksena.


Tanssia ja viestintää tanssiurheilun lajiliiton liikkuvasta toimistosta. Viestintäkoordinaattorin pohdintoja STUL:n blogissa joka kuun 20. päivä.

Osallistu keskusteluun liiton Facebook-sivulla!