Tammikuun 2026 seurakehittäjän blogi

Mites meillä ja meidän seuralla?

Parhainta kuluvaa vuotta kaikille seuratoimijoille ja tanssin ystäville!

Vuoden vaihtuessa katsomme arvioiden ja onnistumisista iloiten menneeseen vuoteen samalla kun ajatukset ovat jo odottavina, toiveikkaina ja rohkeina uudessa kaudessa ja sen suunnitelmissa.  Samassa hengessä kulkee tämä kirjoituskin. 

Kuten tiedätte, Tähtiseura-alustaa ja sen kriteeristöä voidaan oikeutetusti pitää eräänlaisena liikunnan ja urheilun laatujärjestelmänä. Sen luomisessa ja rakentamisessa ovat olleet mukana Olympiakomitean lisäksi lajiliitot ja alueelliset liikuntajärjestöt. Ohjelmaa ohjaa ja valvoo Olympiakomitea. Ohjelman periaatteet, vaatimukset ja velvoitteet ovat täysin samat kaikille lajiliitoille ja seuroille, olivatpa ne suuria tai pieniä.

Tähtimerkki on osoitus noin 80 kriteeriä täyttävästä laadukkaasta ja valvotusta toiminnasta. Sen lisäksi, että seurat itse arvioivat ja valvovat itse toimintaansa ja käytäntöjään, toiminta käy läpi ulkopuolisen auditoinnin ja arvioinnin vähintään kolmen vuoden välein.

Tanssiurheiluliitossa on 17 Lasten ja nuorten Tähtiseuraa, joilla kahta lukuun ottamatta on myös Aikuisten Tähtimerkki. Yhdellä seuralla on lisäksi Huippu-urheilun Tähtistatus.

Pitkän ajan seurannassa on todettu, että Tähtiseuroilla menee keskimäärin useita muita Liiton jäsenseuroja paremmin. Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus sekä toimintojen ja ohjeistusten linjaukset ja kirjaukset auttavat ja edistävät talouden ja operatiivisen toiminnan hallintoa ja johtamista. Laatujärjestelmä antaa työkaluja myös seuran sääntöjen mukaiselle varsinaiselle harrastus- ja urheilutoiminnan suunnittelulle, sisällön ja laadun arvioinnille sekä tiedolla johtamiselle.  Päivitetyillä kirjauksilla ja dokumentoinnilla varmistetaan henkilöistä riippumaton toiminnan jatkuvuus ja riskien hallinta. On vain harmi, että Tähtimerkkiä ja tähtistatusta käytetään liiankin maltillisesti Tähtiseurojen viestinnässä ja markkinoinnissa. Sitä voisi ja pitäisikin tehostaa.

Olen koonnut ja pisteyttänyt muutaman vuoden auditoinneista saatuja tuloksia ja trendejä, joissa Tähtiseurat ovat erityisen hyviä ja millä alueilla näilläkin on vielä tehtävää ja kehitettävää. Voitte arvioida ja peilata tietoja oman seuranne näkökulmasta, miten asiat näyttäytyvät teidän toiminnassanne.

Harrastus- ja urheilutoiminnan isossa kuvassa Aikuisten osa-alue ja sen periaatteet, sisällöt sekä liikkujien yksilölliset tarpeet on hoidettu hyvin ja jopa erinomaisesti. Ainoastaan laatuohjelman hyvinvointia ja terveyttä edistävät teemat ja niiden systemaattinen mukaan otto aikuisliikuntaan ja ryhmäohjelmien sisältöihin kaipaavat terävöittämistä. Markkinoinnin ja jäsenhankinnan näkökulmasta haasteena on ollut myös se, miten selkeästi ja havainnollisesti harrastajien polut on kuvattu seuran verkkosivuilla ja muussa viestinnässä. Miten esim. potentiaaliset ja uudet harrastajat näkevät ”yhdellä silmäyksellä” seuran tarjonnan, siellä oman paikkansa ja mahdollisen etenemispolkunsa harrastajasta vaikkapa jopa kansainvälisille tanssilattioille. Tämä kuvaus on seuralle myös tosi tärkeä markkinointiviesti ja vetovoimatekijä.   

Lasten ja nuorten Tähtiohjelmissa harrastaminen ja kilpaileminen on kuvattu ja hoidettu hyvin. Liikunnan ja harjoittelun suunnitelmallisuus, monipuolisuus sekä lapsien ja nuorien itsensä osallistaminen ja sitouttaminen rakentamaan tavoitteellista urheilijan polkuaan kaipaa vielä tehostamista. On selvää, että vanhemmat ovat mukana tukemassa lastensa tanssiharrastusta. Selkeä, systemaattinen ja kaikille tiedossa oleva malli vanhempien kanssa tehtävälle yhteistoiminnalle on kuitenkin monella seuralla vielä ”vaiheessa”. Tähän liittyvät myös vanhempien ja huoltajien illat ja säännölliset tapaamiset, joissa jaetaan ja vaihdetaan tietoa lasten kehityseroista, liikunnan määristä, ravinnosta, unesta, terveellisistä elämäntavoista ja yleensäkin nuoren urheilija polusta ja siihen liittyvistä asioista. Koska nämä samat vaatimukset ovat kaikilla Tähtiseuroilla, alueellinen yhteistyö ja yhteistoiminta esim. liikunnan aluejärjestön kanssa olisi enemmän kuin kannatettavaa.

Operatiivisen toiminnan näkökulmasta seuran hallinto on hoidettu hyvin tai erinomaisesti. Toiminta on hyvän hallinnon ja sääntöjen mukaista. Vaikka tehtävää vielä on, seurat ovat panostaneet yhä enemmän toiminnan tavoitteellisuuteen, suunnitelmallisuuteen, strategiseen mallintamiseen sekä vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arviointiin ja mittaamiseen. Systemaattinen palautteen kokoaminen ja sen hyödyntäminen jäseniltä ja seuratoimijoilta on jo lähes kaikilla arkipäivää. Ulkoinen sidosryhmätyö ja siitä saatava palaute on tosin vielä monelle uutta. 

Tähtiseuroissa panostetaan yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen ja toimijat ovat avoimen ylpeitä omasta seurastaan, sen maineesta ja imagosta. Ehkä vähemmälle huomiolle ovat jääneet uusien toimijoiden rekrytointi ja perehdyttämiskäytännöt. Kaikissa seuroissa on kuitenkin kirjattu ja dokumentoitu hienosti seuratoimijoiden vastuut, valtuudet ja työtehtävät. Sille pohjalle on jo hyvä rakennella rekrytointiprosessia, jossa kuvataan seuratoimijoiden tarpeen arviointi, uusien toimijoiden mukaan saaminen sekä toimintaan perehdyttäminen ja sitouttamien. Tässä auttaa merkittävästi, että uudetkin jäsenet ja toimijat ovat selvillä seuran visiosta ja suunnasta sekä millä keinoin, arvoin ja periaattein yhteistä tavoitetta kohden edetään. Eli ei hakata vain yksittäisiä kiviä vaan rakennetaan yhdessä katedraalia.