Hyvien käytäntöjen sadonkorjuuta

JULKAISTU: 8.9.2025, KATEGORIAT: Blogi

                                                                                                                                                                                                                                                                         Syyskuun blogi 3.9.2025

Hyvien käytäntöjen sato on tänä vuonna poikkeuksellisen ylitsevuotava. Meillä on ollut monta tapahtumaa ja kohtaamista, jossa seuratoimijat ovat päässeet avaamaan hyvien toimintamalliensa ja kokemustensa aarreaittaa. Nappaan tähän nyt yhden kysytyimmistä ja kiinnostavimmista.

Seurat kaipaavat ehdottomasti eniten ideoita siitä, miten lapsia ja junnuja saadaan seuratoimintaan mukaan. Ehkei kysymys ole niinkään siitä, ettei tätä vaativaa kohderyhmää tavoiteta. Jokaiselta paikkakunnalta kohtaamispaikkoja löytyy – varmimmin kouluilta ja päiväkodeista, jonne panostusta on luonnollisesti suunnattukin. Koulu- ja päiväkotiryhmien ja iltapäiväkerhojen lisäksi vanhempainillat ovat hyviä kohteita toiminnan esittelyyn ja markkinointiin. Koulu- ja päiväkotitoimen tapahtumiin osallistuminen sekä muu kumppanuusyhteistyö on lisännyt selkeästi seuran ja sen tarjonnan tunnettuutta ja on ollut tärkeä tekijä jopa seuran imago- ja mielikuvaviestinnässä ja -markkinoinnissa.

Kohtaamispaikkoja ja mahdollisuuksia on ja ne on helppokin löytää. Isoin haaste onkin, miten lapset saadaan mukaan ja sitoutettua seuran toimintaan. ”Kokemusasiantuntijat” ovat todenneet, että lasten kanssa tehtävä työ ei ole helppoa ja se vaatii jäätävän paljon aikaa ja monenlaista oheistoimintaa. Samoin seuran pitovoima ja drop outin minimointi vaativat suunnittelua, ennakointia, riskien hallintaa ja selkeitä käytännön toimia. Kun sitten tässä kaikessa onnistutaan, mäki maksaa kyllä velkaansa monin verroin. Toiminta lasten kanssa on todella palkitsevaa sekä usein pitkäaikaista jopa aikuisuuteen asti.

Lapset arvostavat eniten sitä, että on (paljon) kavereita ja on kivaa. Tämä ei ole yllätys. Eikä sekään, että toiminnan sisällöllä ei ole niin isoa merkitystä – kunhan vain ollaan joukolla puuhaamassa mukavia juttuja. Myös kynnys mukaan tulolle ja harrastuksen aloittamiseen on oltava erityisen matala – mielellään ei kynnystä ollenkaan. Se on ehkä uutta, että tanssin ja tanssiliikunnan ohella ohjelmassa on ainakin alkumetreillä oltava muutakin toimintaa ja useammin, kuin perinteisellä ”tunti viikossa” syklillä. Kokoontumisia tarvitaan siis myös vapaa-ajalla ja mielellään muuallakin kuin omalla salilla.

Ohjaajaresursseihin on panostettava erityisellä huolella. Parhaiten on onnistuttu, kun toiminnassa on kiinteäasti mukana vähintään kaksi osaavaa, mukaansa tempaavaa ja erinomaisen sitoutunutta ohjaajaa ja vastuun kantajaa. Ratkaiseva tekijä on myös ohjaajan ja ohjaajien persoona. Toiminta on suunniteltava huolella ja siihen on sitouduttava kaikin puolin varsinkin kauden alussa. Kun aikaa kuluu ja ryhmäytyminen on liimannut joukon kiinteäksi, ollaan jo voiton puolella. Kaveritoiminta kulkee jossain määrin oheistoimintana rinnalla, jolloin ryhmä toimii eräänlaisena markkinointilähettiläänä uusille harrastajille. Hyvää palautetta on saatu mm. diskoista, kaveri- ja peli-illoista ja -päivistä sekä leireistä.  Ryhmän yhteinen tavoite, esiintyminen tai jopa kilpailuun osallistuminen on lisännyt ja vahvistanut joukon innostusta ja motivaatiota.

Seuran varsinaisen toiminnan toiminta-alusta, käytännöt ja toiminnan huolellinen palvelumuotoilu on oltava kunnossa ja tarkkaan harkittu myös vanhempien näkökulmasta.  Tähtiseuroissa puhutaan ohjauksen ja valmennuksen linjasta. Siinä seura kertoo avoimesti nettisivuillaan harrastus- ja urheilutoimintansa arvot, periaatteet ja muut Reilun pelin linjaukset. Harrastajan ja urheilijan polku on myös kuvattu selkeästi lasten tanssista aikuisikään ja jopa kansainvälisille lattioille asti. On luonnollista, että vanhemmat otetaan huolellisesti mukaan tukemaan lastensa harrastusta varsinkin siinä vaiheessa, kun harrastaminen on jo tavoitteellista. Mutta mielellään jo aikaisemminkin. Tällekin toiminnalle on tehtävä suunnitelma. On havaittu, että vanhemmat ja huoltajat arvostavat tanssiharrastusta siitäkin syystä, että se vahvistaa ryhtiä, hyviä tapoja, hyvää käytöstä sekä toisen huomioon ottamista, kannustamista ja tsemppaamista sekä yhteishenkeä. Tutkitun tiedon mukaan tanssilla on myönteinen vaikutus myös kouluaineisiin keskittymiseen ja oppimiseen. Menestyvät urheilijat menestyvät myös koulutyössään.  Aikuisillahan tanssin on katsottu edistävän mm. aivoterveyttä.  Siinä on jo monta asiaa, joista saa hyvää ainesta myös markkinointiviestintään.

Tässä on vielä linkki Tanssiurheiluliiton sivuille /toiminta/Hyödyllisiä materiaalia, jossa on arvokasta asiaa ja vinkkejä seurojen kouluyhteistyölle. https://www.dancesport.fi/wp-content/uploads/2021/08/Ohjeita-ja-hyvia-kaytantoja-seurojen-kouluyhteistyohon.pdf

Katriina

Hymylevä nainen kasvokuvassa.