Hakutulokset: kiusaamisen

Tanssiurheiluliitto on mukana kiusaamisen vastaisessa työssä

Miten toimia, jos joutuu kiusatuksi kaveripiirissä tanssiharrastuksen takia?

Tanssiurheiluliitto haluaa olla mukana kiusaamisen vastaisessa työssä. Tanssi sopii kaikille. Hyvä seuratoiminta perustuu yhteisöllisyyteen ja kaveruuteen. Joskus kuitenkin tanssija saattaa joutua kiusaajan uhriksi. Olemme keränneet huoneentauluja tanssijalle, tanssiopettajalle, koulun opettajalle sekä tanssijan huoltajalle, kuinka toimia niissä tilanteissa, kun tanssija kokee tulleensa kiusatuksi harrastuksensa takia.

Älä jää kiusaamistilanteessa yksin. Puhu asiasta. Itselle tärkeää harrastusta ei kannata antaa kiusaajan pilata.

Opettajan huoneentaulu

Oppilaan huoneentaulu

Valmentajan huoneentaulu

Vanhemman huoneentaulu

 

Loppuvihellys häirinnälle – urheiluyhteisö yhdessä häirintää vastaan

JULKAISTU: 8.9.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Seuratiedotteet

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Tanssiurheilun osalta vastaukset ovat samansuuntaisia koko urheiluyhteisön vastausten kanssa.

Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet). Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön

Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma (linkki avautuu toisella verkkosivustolla) ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.

Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.

Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa. 

Tanssiurheilun lajikohtaiset tulokset

Tanssiurheilun osalta vastauksia häirintäselvitykseen tuli 199 vastaajalta. Sukupuolittain vastauksia tuli eniten naisilta (155). Kilpailutason osalta suurin osa vastaajista oli kansallisen tason urheilijoita (113). Vastaajien ikäjakauma painottui 16–18-vuotiaisiin urheilijoihin. Tanssiurheilun vastausprosentti oli matala, 7, muihin lajeihin verrattuna alempaa keskitasoa.

Häirinnän yleisyys ei noussut tanssiurheilussa kokonaisaineistoon verrattuna korkeaksi. Ilmiötä kuitenkin esiintyi lajissa, sillä 18 prosenttia naisurheilijoista oli kokenut seksuaalista häirintää. Tutkimustulosten perusteella seksuaalinen tai sukupuolinen häirintä ei vaikuta olevan tanssiurheilussa yleisempää kuin muuallakaan urheilussa.

Suurin osa tanssiurheilun vastaajien kokemasta häirinnästä oli yleistä häiritsevää puhetta. Koko tutkimuksen aineistossa urheilijat olivat syyllistyneet useimmin häirinnän sanallisiin muotoihin. Tanssiurheilussa häirintään olivat kuitenkin syyllistyneet eniten valmentajat, joskin urheilijat olivat hyvin lähellä samoja lukemia. Näyttää siltä, että valmennuksessa ja urheilijoiden keskinäisissä kohtaamisissa ilmenee jonkin verran häiritsevää puhetta.

Lajikohtaisia tuloksia tarkasteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon mm. se, että kilpaurheilijan määritelmä ei ole lajien kesken yhdenmukainen ja osalla lajiliitoista, kuten Tanssiurheiluliitossa, vastausprosentti jäi alhaiseksi. Tuloksia tulee pitää suuntaa antavina, eivätkä tulokset ole vertailtavia lajien kesken.

Tanssiurheilun osaraportti kokonaisuudessaan on ladattavissa tästä.

Kiitämme Suomen urheilun eettistä keskusta tämän tärkeän ja maailmanlaajuisesti merkittävän selvityksen laatimisesta. Vaikka tanssiurheilun osalta tulokset ovat samankaltaisia koko suomalaisen urheiluyhteisön tulosten kanssa, on muistettava, että jokainen koettu häirintätapaus on liikaa. Tunne- ja vuorovaikutustaidot korostuvat etenkin valmennuksessa, mutta jokaisen lajissa toimivan, sekä valmentajien ja urheilijoiden että myös seura- ja liittotoimijoiden sekä urheilijoiden taustajoukkojen, vanhempien ja fanien on tiedostettava, että se, minkä itse kokee ehkä kevyenä vitsinä tai heittona voi loukata toista syvästi. Jokaisen tulee katsoa peiliin, toteaa liiton toiminnanjohtaja Auli Korhonen. 

Olemme koonneet kiusaamisen vastaisen työn huoneentaulut jo 2010-luvun alkupuolella ja päivittäneet materiaalejamme jatkuvasti, tuoreimmat tänä keväänä. Kaikki vastuullisuustyön ja eettisen urheilun materiaalit ovat avoimesti jäsenseurojemme, valmentajiemme ja urheilijoidemme saatavilla liiton verkkosivuilla ja toivomme toki, että niitä hyödynnetään omassa toiminnassa. Yksikään kirjoitettu dokumentti ei kuitenkaan paranna tilannetta, vaan asiat ja ajatukset on saatava käytännön toimintaan kaikilla urheilun ja harrastamisen tasoilla, ja koko muussa yhteiskunnassa. Häirinnän vastainen työ on osa liiton vastuullisuustyötä ja jatkamme sitä kouluttamalla ja viestimällä sekä tekemällä yhteistyötä urheilujärjestöjen kanssa parhaiden käytäntöjen löytämiseksi ja omalta osaltamme tanssiurheilun toimintakulttuurin muuttamiseksi, Korhonen jatkaa. 

Vuodenvaihteessa otamme käyttöön valmentajalisenssin, joka antaa sekä palveluja ostaville jäsenseuroillemme että myös niitä tarjoaville valmentajillemme keinon osoittaa, että urheilun eettisiin periaatteisiin ja reilun pelin sääntöihin on sitouduttu ja että sekä seurat että lisensoidut valmentajat ovat mukana yhteisessä työssämme luomassa turvallista toimintaympäristöä tanssiurheilussa, Tanssiurheiluliiton puheenjohtaja Leena Liusvaara jatkaa. 

Annamme täyden tukemme Suomen urheilun eettiselle keskukselle jatkaa vastaavien selvitysten tekemistä, jotta pystymme muuttamaan urheilua ja etenkin tanssiurheilua yhä vastuullisemmaksi ja turvallisemmaksi paikaksi harrastaa, summaa Liusvaara.

Kannustamme kertomaan

Väestöliiton Et ole yksin -palvelussa (linkki avautuu toisella verkkosivustolla) voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.

SUEKin ILMO-palveluun (linkki avautuu toisella verkkosivustolla) voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia. 

Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä (linkit avautuvat osin toisella verkkosivustolla):

LIITTOHALLITUS ILMAISEE HUOLENSA EPÄEETTISESTÄ VALMENNUSTOIMINNASTA

JULKAISTU: 21.1.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Seuratiedotteet, Uutiskirje

LIITTOHALLITUS ILMAISEE HUOLENSA EPÄEETTISESTÄ VALMENNUSTOIMINNASTA

Suomen Tanssiurheiluliiton liittohallitus seuraa urheilun kentällä tapahtunutta valmennukseen ja epäasialliseen käyttäytymiseen liittyvää uutisointia.

STUL ry:n liittohallitus tuomitsee kaiken mahdollisen häirinnän, kiusaamisen, epäasiallisen toiminnan ja syrjinnän tanssiurheilun saralla. Valmennus voi olla tavoitteellista, vaativaa ja tiukkaa, mutta sen ei missään yhteyksissä tule ylittää epäeettisen toiminnan rajoja.

Liittohallitus tarkastelee liiton asiaankuuluvat ohjeistot ja säännöt tämän kevätkauden aikana, jotta ne entistä paremmin suojelevat tanssiurheilijaa.

Hallitus kehottaa sekä jäsenseuroja että yksityisiä tanssikouluja tarkkailemaan toimintojaan eettisten näkökohtien valossa.

Urheilijoita muistutetaan myös SUEKin kanavasta,  johon epäasiallisesta käytöksestä mm. valmennuksen ja ohjauksen osalta voi kertoa: Seuraavat linkit avautuvat toisella sivustolla: ilmo.suek.fi ja etoleyksin.fi

Myös liiton toimijoihin voi aina olla yhteydessä, mikäli jokin asia valmennuksen tai liiton piirissä tapahtuvan toiminnan osalta askarruttaa tai aiheuttaa huolta.

Huomaa keväällä 2019 hyväksytty dokumentti Suomen Tanssiurheiluliiton eettisistä ohjeistuksista valmentajille.

Valmentajan eettiset ohjeet_2019

Kuuntelemisen tärkeydestä

JULKAISTU: 20.4.2018, KATEGORIAT: Blogi, Yleinen

Suomen urheilun eettinen keskus nosti keskusteluun huolen häirinnästä ja hyväksikäytöstä urheilussa. Vastikään julkaistussa Näkökulma-tekstissä ilmaistaan tapausten esilletulon tärkeys, yhteinen vastuu turvallisesta harrastusympäristöstä sekä aikuisten välitön puuttumisvastuu.

Toiset tanssijat ja tanssiurheiluyhteisö muodostavat monelle harrastajalle sen viiteryhmän, jonka sisällä havainnoidaan, sisäistetään ja opitaan, mikä on hyväksyttävää tai oikein. Samalla opitaan se, millaisiin asioihin saa tukea ja millaiset asiat on syytä jättää mainitsematta. Vaikka häiriköinnin ei tulisi olla hyväksyttävää yhteiskunnassa ylipäätään, valitettavan usein yhteisöjen sisälle muodostuu hiljainen hyväksyntä, jonka kuvitellaan jollain tapaa vain kuuluvan niihin ympyröihin. Todellisuudessa hiljainen hyväksyntä voi olla yhteisön tai yksittäisten henkilöiden, kuten valmentajan, opettajan tai vanhemman, kyvyttömyyttä nähdä tai puuttua asiaan. Toisinaan meiltä puuttuu sosiaalisia välineitä tai taitoja mennä väliin, toisinaan merkkejä ei huomata ajoissa, ennen kuin harmia aiheutuu, toisinaan emme hektisessä arjessa pysähdy kuuntelemaan, mitä lapsella on sanottavana tai hiljainen avunpyyntö jää äänekkäämpien asioiden alle. Joskus tilanteita voi olla myös vaikeaa hyvksyä, emmekä myönnä näkevämme sitä, mitä lapsi ei ymmärrä.

Meillä aikuisilla on kuitenkin vastuu olla sivuuttamatta väärinkohtelua ja pitää huoli siitä, että jokainen voi tuntea itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi harrastusryhmässään ikään katsomatta. Muutoksen aikaansaamiseksi on tärkeää, että seksuaalisesta tai sukupuolisesta häirinnästä käydään avointa, rakentavaa keskustelua, jossa pääsevät ääneen ne, joiden kokemusten tulisi olla käännekohtia kohti parempaa huolenpitoa toisistamme. Taidoissa puuttua ja mennä väliin on myös mahdollista kehittää itseään.

”Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.”

-Olympiakomitea, Lupa välittää, lupa puuttua

Tanssi ja harrastaminen eivät tapahdu irrallaan muusta arkitodellisuudesta, vaan harrastusten kautta opitut ajattelutavat ohjaavat toimintaa ja suhtautumista myös toisaalla – ja päinvastoin. Niinpä ei ole samantekevää, mitä päättää katsoa läpi sormien, millaista suhtautumista esimerkillään opettaa tai mitä kokemuksiaan kertovalle tai tukea hakevalle lapselle tai nuorelle vastaa. Jotta kuitenkin päästäisiin vastaamisvaiheeseen, on ensin kuultava, mitä toisella on sanottavanaan. Parhaiten vaikeistakin asioista tullaan puhumaan, kun tietää, ettei sanomaa sivuuteta, vaan puhuja voi luottaa tulevansa kuulluksi. Turvallisen keskusteluympäristön luomiseksi omalla viestinnällä tulisi pyrkiä osoittamaan kunnioittavansa ja arvostavansa kanssakeskustelijoiden oikeutta ajatustensa ja tuntemustensa esilletuomiseen (Välikoski, 2017).

Ole läsnä ja kuuntele:

  • Kohtaa toinen katsomalla silmiin ja pysähtymällä. Mene lapsen tasolle. Kiireessä, kerro että nyt ei ole hyvä hetki, mutta kuunteleet treenien jälkeen/kirjattuasi läsnäolijat/vastattuasi puheluun mielelläsi, mitä tällä on sanottavaa
  • Keskustellessasi osoita kuuntelevasi – nyökkää, hymähdä, toista, kysy. Näillä kannustat toista jatkamaan. Joskus vaikeasta kokemuksesta kertomiseksi tullaan ensin kokeilemaan kepillä jäätä ja itse asia pulpahtaa esiin vasta, kun keskustelukanava on auki.
  • Tiedosta oma tapasi kuunnella kussakin hetkessä ja pyri aidosti kuulemaan, mitä toisella on sanottavanaan. Älä pyri arvaamaan kertomuksen loppua ja ala muotoilla vastaustasi jo ensimmäisten lauseiden jälkeen.
  • Selvitä itsellesi, miksi kuuntelet (Välikoski, 2017). On tärkeää, että käymme itsemme kanssa keskustelun siitä, mitä merkitystä (keskustelukumppanille, yhteisölle, keskustelukulttuurille) on tai voi olla sillä, että suuntaan tarkkaavaisuuteni puhujaan.

Tärkeää on myös tunnistaa omat asenteet ja mahdolliset häiritsevät tekijät (kuten väsymys, kiire tai ensireaktiona tuleva vastustus odottamattomalle aiheelle) sekä niiden vaikutuksen kuuntelemistilanteeseen ja omaan toimintaan (Välikoski, 2017). Hyvä kuuntelija on lisäksi motivoitunut ymmärtämään puhujaa tavalla, jolla tämä haluaa tulla ymmärretyksi. Niinpä pieneltäkin vaikuttava murhe tulee ottaa sillä vakavuudella kuin asianosainen siihen suhtautuu. Olympiakomitean Lupa välittää, lupa puuttua -opas tarkentaa, että ratkaisevaa tilannetta selvitettäessä on aina uhriksi joutuneen kokemus.

”Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. ”

-Olympiakomitea, Lupa välittää, lupa puuttua

Lupa välittää, lupa puuttua – opas pohjautuu alunperin vuonna 2002 toimitettuun ja myöhemmin päivitettyyn oppaaseen sekä järjestöyhteistyönä tuotettuun lasten turvallisuutta koskevaan aineistoon. Oppaan tarkoituksena on kertoa sukupuolisesta ja seksuaalisesta häirinnästä liikunnassa ja urheilussa toimiville aikuisille, kuten vanhemmille, valmentajille, ohjaajille, seurajohtajille, opettajille, järjestötyöntekijöille, liikuntapaikkahoitajille ja muille lasten ja nuorten liikuntatoiminnasta vastaaville. Oppaassa pyritään tarjoamaan menettelyohjeita turvallisen harjoitteluympäristön luomiseksi ja annetaan toimintaohjeita puuttua häirintään tällaisia tilanteita kohdattaessa.

Tanssiyhteisön ja erityisesti tanssinopettajan tai valmentajan vastuulla on toisten arvostamiseen ja koskemattomuuteen liittyvien arvojen opettaminen. Erityisesti se mitä ne tarkoittavat tanssi- ja urheilukonteksteissa. SUEKin tutkimuspäällikkö Nina Laakso totesi Näkökulma-tekstissään aikuisten olevan aina vastuussa omista tekemisistä ja sanomisistaan. Tällä viitannetaan myös aikuisten väliseen toimintaan sekä valmentaja – valmennettava -suhteisiin. Keskustelukulttuurin muutos lähtee paitsi nykyisten vaiennettujen äänten avaamisesta, myös uuden urheilijapolven kasvattamisesta avoimempaan keskustelukulttuuriin ja varhaisen puuttumisen luomaan turvalliseen harrastusympäristöön. Niitä ajatuksia, jotka nuorina tanssijanalkuina omaksutaan, tullaan vanhempana urheilupiireissä toteuttamaan.

Kuunteluapua lapsille ja nuorille sekä muille urheilutahoille tarjoilee myös Väestöliiton uusi Et ole yksin -palvelu, joka tarjoaa puhelimessa ja chatissa tukea, apua ja neuvontaa urheilua harrastaville nuorille, aikuisille, vanhemmille ja huoltajille. Väestöliiton ja urheilujärjestöjen yhteishankke pyrkii takaamaan, että jokaiselle turvallisen ympäristön urheilla ja harrastaa. Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Porras kuvaa palvelua seuraavasti: ”Et ole yksin on Suomen ensimmäinen kohdennettu tukipalvelu, johon seksuaalisen hyväksikäytön ja häirinnän, epäasiallisen käytöksen tai kiusaamisen kohteeksi joutunut urheilija voi olla yhteydessä ja saada apua. Palvelu on valtakunnallinen. Tukipalvelun lisäksi hankkeessa vahvistetaan lasten ja nuorten itsemääräämisoikeutta, lisätään vanhempien sekä valmentajien tietoja nuorten kokeman kiusaamisen, seksuaalisen häirinnän ja väkivallan ehkäisystä.”(SUEK).

Puhelin päivystää numerossa 0800 144644, maanantaisin ja tiistaisin klo 14 – 17:30 ja chat keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14 – 17:30. Palvelu on toteutettu Veikkauksen tuella.

Välitetään yhdessä – tietoa sekä toisistamme, jokaisen rajoja kunnioittaen
– Kaisu Tomperi
STUL, viestintäkoordinaattori
Puheviestintä, FM

Et ole yksin -palvelu. Väestöliitto, 2018

Lupa välittää, lupa puuttua – Sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä urheilussa. Opas. Olympiakomitea, 2017.

Kuuntelemisen taito. Tuula-Riitta Välikoski, Viestijät. Artikkeli, 2015.


Tanssia ja viestintää tanssiurheilun lajiliiton liikkuvasta toimistosta. Viestintäkoordinaattorin pohdintoja STUL:n blogissa joka kuun 20. päivä.

Osallistu keskusteluun liiton Facebook-sivulla!

Reilun Pelin Open Forum 8.3.2018 materiaalit

JULKAISTU: 8.3.2018, KATEGORIAT: Seuratiedotteet

Torstaina 8.3.2018 pidetty Reilun Pelin Open Forum on nähtävissä liiton YouTube -kanavalla:

Tilaisuudessa nähdyt esitykset:

Elina Laine – Urheiluyhteisön Reilun Pelin ihanteet ja tavoitteet
Petteri Lindblom – Urheilun eettisyys tanssiurheilussa
Leena Liusvaara – VL kilpailujärjestelmän kehittäminen

TodaysMeet -kommenttiseinän ReiluPeli – keskusteluketju

Lisäksi vahva suositus Ratsastajainliiton julkaisuun Yhtä jalkaa – ratsastuksen Reilu Peli, johon on hyvin koottu yhteen esimerkkejä ja seuroissa pohdittavia asioita työkirjan muotoon.

Muistathan myös, että Tanssiurheiluliitto on mukana kiusaamisen vastaisessa työssä.

Kiitos kaikille osallistujille!

 

 

Antidoping ja vastuullisuus

JULKAISTU: 26.3.2017

Tältä sivulta löytyy tietoa, ohjeita ja koulutusta antidopingasioihin ja urheilun eettisiin asioihin sekä vastuullisuuteen.

Antidoping ja erivapaus -tietoa (linkit avautuvat toisella verkkosivustolla)

Tanssiurheiluliiton pdf-materiaalit

Ohjeet kilpailunjärjestäjälle ja kilpailijalle (linkit avautuvat toisella verkkosivustolla)

Koulutuksia (linkit avautuvat toisella verkkosivustolla)

Apua ja ilmoituskeinoja (linkit avautuvat toisella verkkosivustolla)

Lisätietoa (linkit avautuvat toisella verkkosivustolla)

Suomen Olympiakomitean materiaaleja (pdf-dokumentit ja linkit avautuvat toiselta verkkosivustolta)

Syömishäiriökeskuksen materiaaleja (linkit avautuvat toisella verkkosivustolla)

Valmentajalisenssi