Kategoria: Haastattelu

Askelten tapailua jopa kauppajonossa – Tanssi koukutti hauskuudellaan Maijan ja Markuksen

JULKAISTU: 15.8.2023, KATEGORIAT: Blogi, Haastattelu, Vakio- ja latinalaistanssit, Yleinen

Askelten tapailua jopa kauppajonossa – Tanssi koukutti hauskuudellaan Maijan ja Markuksen

Tanssista voi muodostua erittäin tärkeä ja iso osa elämää, vaikka sen aloittaisi vasta myöhemmälläkin iällä. Vakio- ja latinalaistansseja tanssiva pari Markus Särkkä ja Maija Raussi (Savonlinnan Tanssiseura SaTsa ry) kertovat, että tanssi on samanaikaisesti riittävän hauskaa ja haastavaa, jonka vuoksi se myös koukuttaa. Pari kilpailee seniori 4 -ikäsarjassa ja he ovat tehneet sinnikkäästi ja määrätietoisesti töitä sen eteen, että ovat yltäneet ylimpään taitoluokkaan.

Maija Raussi ja Markus Särkkä

“Aluksi ei oltu todellakaan menossa kilpailuihin”

Markus ja Maija ovat kilpailleet tanssissa nyt kymmenen vuotta, ja harrastaneet yhdessä kauemminkin. Tätä ennen Maija oli harrastanut jonkin verran myös itämaisia tansseja ja Markus oli käynyt lavatansseissa sekä opetellut joitakin valssin ja tangon kuvioita. 

”Aluksi halusimme opetella vain muutamia jiven kuvioita, sillä se vaikutti hauskalta tanssilta. Menimme tanssitunneille, jonka seurauksena tanssi veikin sitten mennessään, ja siirryimme tanssiurheiluun. Osallistuimme ensimmäistä kertaa kilpailuihin vuonna 2013. Se jännitti kamalasti ja kaikki kisoihin liittyvä glamour tuli hieman yllätyksenä. Kisakokemus kuitenkin vahvisti kiinnostusta tanssiurheiluun, ja myöhemmin lähdettiin kisaamaan aktiivisestikin.”

“Tanssi on sekä hauskaa että tarpeeksi haastavaa”

Tämä on se yhdistelmä, joka paria koukuttaa tanssissa eniten. Markus ja Maija ovat todenneet, että heillä on todella erilaiset tavat oppia tanssia. Toisaalta niinhän se on, että vastakohdat täydentävät toisiaan.

”Opettelen tanssikuviot numero numerolta, ja minun on tehtävä niistä aina lista paperille”, Maija kertoo. 

”Minä opettelen Maijalta isompia kokonaisuuksia kerralla. Se on hyvä, kun toinen tekee työt ja minä sitten vain tanssin”, Markus naurahtaa.

”Kyllä me kuviot aina lopulta opitaan, vaikka välillä tuntuukin todella vaikealta.”

Parasta tanssissa on sen asettamat haasteet ja pienetkin oppimisen kokemukset. Onnistumiset tyydyttävätkin paria enemmän kuin menestys kisoissa. Tanssi opettaa itsetuntemusta ja parin tuntemusta.

Yksi Maijan pukupusseista, joka on nähnyt monen monta seikkailua

“Uuden harrastuksen aloittaminen oli helppoa, koska se oli niin kivaa”

Tanssista tuli senioriparille nopeasti todella tärkeä ja iso juttu. He eivät kokeneet informaation etsimistä pienessä kaupungissa haasteelliseksi, vaikka ovat monilta kuulleetkin, että joskus tanssiseuraan löytäminen voi olla hankalaa.

”Tunsimme seurasta yhden henkilön, joka houkutteli meidät mukaan. Tietoa tanssiseurasta ei tarvinnut siis erikseen etsiä. Kaikki oli aluksi uutta ja ihmeellistä, nykyään enää ihmeellistä!”

”Vaikea sanoa, millaista on oikeassa kilpailumaailmassa, mutta on hienoa, miten yhteisöllistä meininki on. Aina kannustetaan toisia pareja ja huolehditaan toinen toisesta. Se on meille ja varmasti monelle muullekin todella tärkeää.”

Pari kertoo, että omistautuminen lajille on melko vahvaa. Harrastus näkyy myös arkipäiväisessä elämässä koko ajan.

”Tanssi on meille tosi läpitunkeva juttu ja vaikuttaa moneen asiaan. Erilaisia asentoja opetellaan keskellä kaupunkia kävellessäkin tai liikennevaloissa odotellessa. Asentoa rakentaa usein huomaamatta, kun kiinnittää huomiota esimerkiksi rangan asentoon”, pari kertoo.

”Niin ja jonot kaupassa ovat pahimpia. Maijan tunnistaa aina kaupassa kaukaa, koska kassajonoissa hän ei pysy paikallaan vaan on aina heilumassa ja harjoittelemassa”, Markus naurahtaa.


“Tanssimiselle ei ole koskaan esteitä, ei tarvitse olla huippuun trimmattu!”

Pari suosittelee tanssia harrastuksena kaikille. He myös peräänkuuluttavat sitä, ettei ikä tai muutkaan tekijät estä itselle tärkeän harrastuksen aloittamista tai jatkamista. 

”On vaikeaa ymmärtää, miksi monia asioita tarkastellaan aina niin ikäkeskeisesti. Ei se ikä ole este millekään. Vaikka kuusikymppisenäkin aloittaisi, niin se on vielä nuori ja ehtii vaikka mitä!”

”Olemme itse kisanneet polvi ja lonkka teipattuna faskiateipillä, jalkaterä teipattuna tanssikengässä, kuulolaite teipattuna korvalehteen ja niin edelleen, eikä se ole estänyt tanssimista tai kisaamista. Näillä eväillä mennään!”

“Tanssissa ei voi ajatella muuta kuin sitä tanssia”

Tanssi vie hyvin ajatuksia muualle muista arkielämän huolista ja askareista. Treenien jälkeen olo on aina hyvä ja kevyempi. Tanssi on opettanut parille kärsivällisyyttä ja sitä, että töitä on tehtävä pitkäjänteisesti. 

”Vapaa-ajalla tykkäämme mökkeillä, veneillä sekä surffata silloin, kun emme tanssi. Surffatessa on huomannut tanssin tuomia hyötyjä, kuten kehonhallintaa. Jos tippuu laudalta niin pääsee myös räjähtävästi takaisin ylös. Ja kärsivällisyys on kasvanut merkittävästi. Tulokset eivät tule heti tanssissa eikä surffauksessakaan.”

Markus ja Maija ovat loistava esimerkki siitä, kuinka harrastuksen kipinä voi syttyä myöhemmälläkin iällä. Uuden harrastuksen aloittaminen vaatii aina rohkeutta, mutta se voi loppujen lopuksi olla todella palkitsevaa ja opettavaista.

”Heti paikalla, mahdollisimman nopeasti kaikki tanssimaan! Se on niin kivaa, että kokeilkaa edes!”

Tanssi riemastuttaa ikään katsomatta

JULKAISTU: 10.8.2023, KATEGORIAT: Blogi, Haastattelu, Vakio- ja latinalaistanssit, Yleinen

Tanssi riemastuttaa ikään katsomatta

Sanomme aina, että tanssi on erinomainen harrastus ikään katsomatta. Sitä voi harrastaa kilpailullisesti tai ei-kilpailullisesti. Tanssilla ja musiikilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisen psyykkeelle ja oppimiselle. Lisäksi tanssi kehittää kehonhallintaa monin eri tavoin. Joillekin tanssi voi muodostua elämäntavaksi, ja se kulkee mukana jopa läpi elämän.

Tanssi ihastuttaa ja ilostuttaa niin harrastajaa kuin katsojaakin. Pyysimme latinalaistanssipari Raija ja Teuvo Lainetta kertomaan tarinaansa tanssijoina (BuumiDancesport Helsinki ry). Moni on ihmetellyt, kuinka he jaksavat vieläkin tanssia, mutta se on muotoutunut heille niin rakkaaksi harrastukseksi. Kokenut pari kilpailee edelleen ansiokkaasti seniori 4-ikäsarjassa ja tanssikokemusta heille on karttunut jo lähes 30 vuotta. 

 

Raija ja Teuvo Laine

“Pystymetsästä tanssiparketeille”

Raija ja Teuvo Laine ovat aloittaneet tanssin 90-luvulla tyttäriensä harrastuksen innoittamana. Aikaisempaa tanssitaustaa kummallakaan ei ollut ja tanssimaan lähdettiin niin sanotusti pystymetsästä.

– Tytöt harrastivat tanssia ja nuorempi kilpailikin. Kävimme aina katsomassa harjoituksia ja innostuimme sitä kautta itsekin lähtemään alkeiskurssille. Siitä se sitten lähti. Nuorempana kumpikaan ei ole harrastanut tanssia, ainoastaan lavatansseissa tuli käytyä joskus.

Parilla ei ollut aluksi mitään suunnitelmaa kilpailla, mutta ensimmäisen kerran he astelivat kilpaparketeille kuitenkin vuonna 1997. Sittemmin he ovat menestyneet erittäin hienosti omissa sarjoissaan. Heillä on latinalaistansseissa 12 SM-kultaa, 2 hopeaa ja 1 pronssi. Myös muissa erilaisissa kilpailuissa menestystä on tullut.

– Vaikka olemme menestyneet, on tämä siltikin harrastus, sillä leipää se ei tuo pöytään. Harjoittelemme nykyään ainakin kolme kertaa viikossa. Aikaisemmin treenikertoja saattoi olla jopa viitenä päivänä viikossa.

 

“Tanssi kannattaa”

Tanssi on erinomainen, monipuolinen tapa liikkua, ja se yhdistää liikkeen, musiikin sekä sosiaalisen kanssakäymisen ihmisten kanssa. Liikkumismuotona se on erittäin fyysistä, eikä sitä turhaan kutsuta nimenomaan tanssiurheiluksi.

– Musiikin tahtiin liikkuminen on parasta, se vie mennessään. Tanssi on kokonaisvaltaista, ja sillä on paljon hyötyjä fyysisesti sekä tekee tosi hyvää pääkopalle. Lisäksi tanssin kautta on tutustunut paljon uusiin ihmisiin, joista on tullut hyviä kavereita.

Raija ja Teuvo kertovat, että tanssin avulla oppii käsittelemään monenlaisia asioita. Se opettaa ja kasvattaa paljon. 

– Tanssin avulla pystyy käsittelemään stressiä. Välillä kun tanssi ei suju, oppii myös niitä pettymyksiä käsittelemään. Aina kaikki ei mene kuten itse ajattelee. Oppii siis myös olemaan itselleen armollinen.

Vaikka tanssi on monelle “vain harrastus”, antaa se siis myös paljon eväitä elämään tanssin ulkopuolellakin. 

– Tanssi on antanut meille molemmille rohkeutta sekä kasvattanut itsevarmuutta. Nuorempana olemme olleet melko ujoja, emmekä ole lähteneet mukaan kaikkiin juttuihin.

 

“Sanovat, että tanssi ei ole huippu-urheilua”

Tanssiurheiluun ja nimenomaan kilpatanssiin liitetään usein erilaisia stereotypioita, jotka eivät varsinaisesti pidä paikkaansa. Pari kertoo, että ihmisillä on sellainen käsitys, että tanssi on vain kevyttä pyörähtelyä tanssilattialla.

– Jotkut sanovat, että tanssi ei ole huippu-urheilua. Se on nimenomaan huippu-urheilua, siinä missä muutkin. Monet luulevat, että tanssi on jotenkin tosi helppoa tai puuhastelua. Tanssiurheilussa pitää kuitenkin olla vauhtia, samalla säilyttäen asennot ja ilmeet. Kaikki kyllä oppii tanssimaan, mutta hyväksi tulee treenaamalla.

Pari toi myös esiin seuraavanlaisen esimerkin, joka havainnollistaa tanssin fyysisyyttä:

– Yksi nainen sanoi kerran, että hän on treenannut maratoonille pääosin tanssimalla. Tämä kertoo mielestämme kunnosta ja sen kehittämisestä jotakin.

Raija ja Teuvo ovat aktiivisia itse myös tanssisalien ulkopuolella. Sellaisina päivinä, kun he eivät treenaa tanssia, he lenkkeilevät. Raija kertoo myös osallistuvansa puistojumppaan ja talvisin hänen tulee käytyä avannossa.

– Kyllä ruumiinkulttuuria tulee harrastettua. Jos ei oo hyvä kunto, niin ei jaksa tanssiakaan. Treenaamme tällä hetkellä tanssia ainakin kolme kertaa viikossa. Aikaisemmin kävimme tanssimassa jopa viitenä päivänä viikossa. 

Raija kertoo ompelevansa lähes kaikki lattaripukunsa itse. Lisäksi sanaristikot ja kaikki muu pieni puuhastelu ovat mieleistä tekemistä silloin, kun ei ole tanssimassa.

 

“Vieläkö te jaksatte tanssia?”

Raija ja Teuvo ovat saaneet paljon positiivista palautetta harrastuksestaan. Osa on myös ihmetellyt sitä, kuinka pari jaksaa tanssia edelleen aktiivisesti.

– Yleisöltä saatu palaute on parasta. Parempaa jopa kuin se, että menestyy kilpailuissa. Katsojat tulevat joskus kertomaan, kuinka meidän tanssia on kiva katsoa ja ollaan vähän kuin heidän esikuvia. Se lämmittää mieltä.

 

“Ehdottomasti mukaan vaan”

Tanssilla on todettu olevan lukuisia hyötyjä ihmisen terveydelle. Laji sopii kaikille ja sitä on mahdollista skaalata niin iän, taitotason sekä toimintakyvyn mukaan. Kilpatanssia pidetään kalliina harrastuksena. Oikeasti se ei edes ole niin kallista kuin monet muut nuorten suosimat harrastuslajit.

– Jos miettii tanssiharrastuksen aloittamista, niin ehdottomasti mukaan vaan! Kaikki oppivat kyllä tanssimaan! Moni saattaa vierastaa kilpatanssia, mutta kuten todettua, se on niin kropalle kuin päällekin niin monipuolista. Lisäksi nuorille se opettaa käytöstapoja! Tanssilattialla käyttäydytään aina hienosti. Iästä riippumatta kaikki vaan sinne treenisaleille!

Tarina tanssin takana, Hannu Heiskanen: Tanssiurheilu parantaa tasapainoa

JULKAISTU: 21.6.2023, KATEGORIAT: Blogi, Haastattelu, Yleinen

Tarina tanssin takana, Hannu Heiskanen: Tanssiurheilu parantaa tasapainoa

Hannu Heiskanen on aloittanut tanssin kuusi vuotta sitten. Hannu on helsinkiläinen suutarimestari, joka on suorittanut erikoisnäytön kenkien liukkaudesta ja liukuesteistä. Vaikka hän on työnsä tuloksena ehkäissyt ihmisten kaatumisia merkittävästi, on kokemus opettanut, että paras keino kaatumisten ehkäisyssä on kuitenkin tasapainon kehittäminen. Tähän ehdottomasti paras apu on tanssi.

Olen suutarimestari Kampin suutariliikkeessä Helsingissä. Olen suorittanut maailmallakin harvinaisen suutarimestarin erikoisnäytön kenkien liukkaudesta ja liukuesteistä. Aikanaan pääsin kiertämään liukuesteasiantuntijana erilaisia tapahtumia muun muassa Pysy pystyssä -kampanjan puitteissa. Kävin puhumassa jalkineiden liukkaudesta sosiaali- ja terveysministeriön sekä Liikenneturvan isoissa tilaisuuksissa, joissa paikalla oli paljon terveysalan ihmisiä myös puhumassa. Pistin merkille, että lähes kaikki heistä oli sitä mieltä, että tanssi on paras tasapainon tuoja. Tuohon aikaan aiheesta ei ollut vielä tehty tutkimuksia, mutta sittemmin väitettä on tuettu lukuisilla tutkimuksilla.

En osannut itse tanssia, mutta sitten tapahtui yksi ihmeellinen juttu. Eräs nuori nainen tuli kerran tähän liikkeelle, ja tarvitsi pyöränsä renkaisiin ilmaa. Tällä aikaa alkoi satamaan vettä, tarjosin naiselle kaakaota ja juttelimme jonkin aikaa. Kun sade ei hellittänyt, annoin naiselle sateenvarjon ja kertakäyttösadetakin, jotta hän pystyi jatkamaan matkaansa. Meistä tuli tämän kohtaamisen seurauksena Facebook-kavereita. Huomasin, että nainen jakaa sivullaan paljon tanssijuttuja, ja opettaa myös tanssia. Lähetin hänelle viestin: “Luuletko, että tällainen vanha kaali voisi oppia sitä salsaa?” Hän neuvoi, mihin minun tulisi mennä, mutta en kuitenkaan saanut sitä aikaiseksi.

Kyseinen nainen tuli kerran takaisin ja hän suorastaan raahasi minut mukanaan tanssitunnille. Sillä tiellä olen edelleen. Olen käynyt muun muassa Vakita ry:n alkeiskurssin ja sittemmin harrastanut tanssia innokkaasti. Löysin tieni tanssiin siis hieman sattumalta, mutta nyt voisin suositella tanssia ihan kaikille. Olen harrastanut tanssia nyt kuusi vuotta.

Olen toiminut pitkään niin sanottuna liukuestelähettiläänä, mutta mielestäni tanssi ja tasapaino pitäisi saada jotenkin yhdistettyä. Asia tulisi ottaa todesta, sillä harva oikeasti ajattelee tai ymmärtää sitä, kuinka suuret kustannukset kaatumisista ja niistä aiheutuneiden vammojen hoidosta tulee yhteiskunnassamme. Tanssia voi harrastaa todella matalalla kynnyksellä, eikä aina edes tarvitse poistua kotoa. Harrastamisen muotojakin on niin paljon: voi tanssia yksin, parin kanssa tai ryhmässä, on rivitanssia, lavatanssia, kansantanssia, kilpatanssia ja niin edelleen. Monipuolisten terveyshyötyjensä lisäksi tanssiin linkittyy myös yhteisöllisyys ja musiikki. Mielestäni kaikkien tulisi harrastaa tanssia!

Kokemuksia Tähtiseura-ohjelmasta – Casamballe ohjelma tarjosi toimivan kehitysmallin haastavassa tilanteessa

JULKAISTU: 12.4.2023, KATEGORIAT: Blogi, Haastattelu, Yleinen

 

Kokemuksia Tähtiseura-ohjelmasta – Casamballe ohjelma tarjosi toimivan kehitysmallin haastavassa tilanteessa

Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry on alueensa ainoa seuramuotoinen toimija tanssin saralla. Casambassa oltiin vuonna 2021 valinnan edessä – ajetaanko seuran toiminta alas vai ryhdytäänkö sitä kehittämään toden teolla. Kajaanilaiset valitsivat kehittämisen polun, ja nyt seura on elinvoimainen lasten ja nuorten sekä aikuisten Tähtiseura.

Kajaanin Casamba on vuonna 1985 perustettu tanssiurheiluseura, jossa harrastetaan monia tanssilajeja niin vakio- ja latinalaistansseista lavatanssiin ja flamencoon. Seuran toimintaan kuuluu yli 20 erilaista tanssiryhmää ja lisäksi viikonloppukursseja. Jäsenistöä seuralla on ollut parhaimmillaan historiansa aikana yli 1000 henkeä, joskin nykyisin jäsenmäärä on laskenut selvästi ollen tällä hetkellä noin 250.

Casamba on ollut mukana jo Tähtiseura-ohjelmaa edeltäneessä Nuoren Suomen Sinettiseura-ohjelmassa lasten ja nuorten Sinettiseurana. Seuran ensimmäinen Suomen Olympiakomitean Tähtiseura-laatuohjelman mukainen Tähtimerkki saatiin 1.1.2018 puheenjohtaja Maarit Kormanon kaudella. Lasten ja nuorten seuratoiminnan uuden auditoinnin myötä seura aloitti myös aikuistoiminnan kehityspolun, josta aikuistoiminnan Tähtimerkki myönnettiin 29.7.2022 ja lasten ja nuorten Tähtimerkki päivitettiin hyväksytysti. Tällä hetkellä seuralla onkin sekä lasten ja nuorten että aikuisten osa-alueen Tähtimerkit.

”Tähtiseura-statuksella on merkitystä meille paikallisena toimijana ja markkinoinnissa siinä, millaista kuvaa annamme itsestämme ulospäin. Tähtimerkin saaminen on näkynyt positiivisena huomiona monelta taholta, mikä taas on näkynyt myös jonkin verran uusien harrastajien saamisessa mukaan toimintaan”, seurasta kerrotaan.

Itsestään selvää ei kuitenkaan ole, että edes koko Kajaanin Casambaa seurana tällä hetkellä olisi. Vuosien 2021-2022 taitteessa seura eli kohtalon hetkiään. Koronapandemia vaikutti taustalla, ja seuran toimintaan ja johtokuntaan ei meinannut löytyä vapaaehtoisia. Seurassa jouduttiin miettimään toden teolla, ajetaanko  toiminta alas. 

”Onneksi silloin löytyi lopulta vapaaehtoisia, aiemmin mukana olleita johtokuntaan, ja päätimme alkaa kehittää seuraa ja tavoitella myös aikuisten Tähtimerkkiä. Siitä alkoikin tiivis noin puolen vuoden rupeama, jonka aikana tehtiin iso työ seuran kehityksen eteen. Onneksi se lopulta johti seuran toiminnan virkoamiseen ja myös onnistuneeseen Tähtiseura-auditointiin.”

Kehitystyö aikuisten Tähtimerkin eteen organisoitiin perustamalla työryhmiä kunkin aihe-alueen ympärille sitä tuntevista seuralaisista. Työryhmät kokoustivat ohjelman laatutekijöiden parissa ahkerasti, ja välillä illat venyivät pitkiksi. Työstä saatiin kuitenkin konkreettisia hyötyjä, muun muassa seuran harrastajan ja urheilijan polun määrittely lapsuusvaiheesta aina varttuneiden ikäluokkiin asti auttoi tunnistamaan tarpeita uusille tanssiryhmille. Ylipäätään prosessi auttoi hahmottamaan seuran toiminnan oleellisia kehityskohtia ja toisaalta tunnistamaan ja sanoittamaan jo valmiiksi hyviä käytänteitä. Kehitysprosessiin seura sai hyvin tukea sekä aluejärjestöltä, Kainuun Liikunnalta, että Tanssiurheiluliiton seurakehittäjältä Katriina Lahdelta. 

”Seuroja, jotka pohtivat Tähtiseuran kehityspolulle lähtemistä, kannustamme ehdottomasti uskaltautumaan mukaan! Työ saattaa tuntua isolta, mutta se on palkitsevaa. Ja kun Tähtimerkki on saatu, kannattaa sitä hyödyntää markkinoinnissa esimerkiksi erilaisin kampanjoin.”

Vinkkinä muille seuroille casambalaiset neuvovat varaamaan kehitystyöhön riittävästi aikaa ja jakamaan osa-alueita eri vastuuhenkilöille, niin ettei kaikkien tarvitse osallistua kaikkeen. Kannattaa myös muistaa, ettei kehittäminen pääty auditointiin, vaan ohjelmasta saa hyvät valmiit suuntaviivat seuran jatkuvalle kehittämiselle. Casambassa valitaan realistinen määrä kehitettäviä asioita kullekin vuodelle, ja edistymistä käydään läpi jokaisessa johtokunnan kokouksessa. Näin Tähtiseura-ohjelma ja seuran kehittäminen nivoutuvat jatkuvaan tekemiseen ja toimintaan. Samalla tehty työ ja asioiden perusteellinen dokumentointi turvaa seuratyön jatkuvuutta, ja uusien toimijoiden on helpompi tulla toimintaan mukaan kun kattava perehdytyspaketti ja tulevaisuuden suuntaviivat ovat aina valmiina.

”Kun nyt katsoo taaksepäin ja miettii haastavaa lähtötilannetta, mikä seurassa oli, niin voimme olla hyvin ylpeitä ja tyytyväisiä että valitsimme lähteä tarmokkaasti kehittämään seuraa, ja samalla tiellä ollaan edelleen. Teimme ison työn Tähtimerkin eteen, mutta se kannatti, ja hienona tunnustuksena kehitystyöstä seura palkittiin myös tammikuussa Kainuun Urheilugaalassa Tähtiseura-kannustepalkinnolla!”

Tanssiurheiluliiton Tähtiseura-sivut

Suomen Olympiakomitea: Tähtiseura-ohjelman nettisivut

Kajaanin Casamban nettisivut

Haastattelu: Päivinen ja Munne, bw:n maailman cupin voittajat 2018

JULKAISTU: 14.6.2018, KATEGORIAT: Blogi, Haastattelu, Rock'n'swing -tanssit, Yleinen

Rock’n’rollin euroopanmestaruuskilpailuiden yhteydessä, Moskovassa, kisatussa boogie woogien maailman cupissa tehtiin toukokuun lopussa historiaa, kun Juho Päivinen ja Mari Munne voittivat mestaruden ensimmäistä kertaa Suomeen! Kevään kisakausi ei olisi voinut saada makeampaa päätöstä ja voitto on ehdottomasti ansaittu kunnianosoitus suorituksen takana olevasta kovasta työstä.

Päivinen ja Munne antoivat STUL:n blogille haastattelun kommentoiden huikean voittonsa lisäksi kulunutta kisakautta, RS-lajeja ja kilpailuja Suomessa sekä tiedotuksessa tapahtunutta viivettä juuri merkittävän voiton hetkellä.

Ensinnä onnittelut mahtavasta voitostanne boogie woogien maailman cupissa!
Miltä voitto Moskovassa maistui?
MARI:
 ”Kiitos! Kisaan lähtiessä molemmilla taisi olla mielessä mahdollisuus voittamisesta, sillä kilpailusta puuttui kolme maailman kärkipareista. Silti voittamisesta ei juteltu eikä sitä asetettu tietoisesti tavoitteeksi kyseiseen kisaan, jotta vältyttäisiin turhilta paineilta, joita itsellemme asetamme. Päivän mittaan olimme kierros toisensa jälkeen tuloksissa ensimmäisinä ja finaalissa kasvatimme eroa hopealle jääneeseen pariin entisestään. Korkeimmalla korokkeella seisoessa ja Maamme-laulun soidessa fiilis oli sanoinkuvaamattoman hyvä! Parempaa päätöstä kevätkaudellemme emme olisi voineet toivoa.

JUHO: ”Kiitos! Ehkä ensimmäinen tunne tuloksen varmistuttua oli suuri helpotus, sillä oli erilaista mennä finaaliin tanssimaan, kun oli voittanut neljännes- ja semifinaalin. Paineet olivat suuremmat, kun semifinaalissa ero toiseksi tulleeseen pariin oli suhteellisen marginaalinen. Palkintojenjaossa totesimme toisillemme ennen kuin lähdimme kiittämään yleisöä, että ‘’vitsi miten siistiä tää on’’; raskaan kevään päätti nyt valtava onnellisuuden ja ylpeyden tunne.

Kisakautenne on kaikkiaan ollut voitokas, mutta missä kisoissa tanssimisesta nautitte nyt päättyneellä kisakaudella eniten ja miksi
MARI: ”Ehdottomasti maaliskuussa Valbonnessa, Ranskassa tanssituissa World Cup -kilpailuissa tanssiminen tuntui parhaalta. Avasimme kyseisessä kilpailussa kansainvälisen kilpailukauden tälle vuodelle ja pääsimme näyttämään, mitä joulun pyhinä oltiin harjoiteltu. Erityisesti finaalin nopealla kierroksella fiilis oli mieletön ja saavutimme tavoitteemme, joka oli pronssisija.

JUHO: ”Varmaan Valbonnessa. Tanssimme siellä ensimmäistä kertaa palkintopallille. Kilpailupaikka oli hienosti järjestetty, valmistautumisemme oli onnistunut erinomaisesti ja kilpailupäivänä tuntui, että kaikki on kohdallaan ja tanssi tuntui varmalta ja vahvalta. Vuoden 2017 nelosputken jälkeen oli kuin unelmien täyttymys voittaa yksi podium-pareista vuoden avaavassa maailmancupissa.

Mikä on ollut antoisinta kuluneella treenikaudella?
MARI: ”Päätimme vuoden 2018 alussa panostaa entistä enemmän kilpauraamme nostamalla harjoittelumäärää. Tästä seuraten tanssiminen ja oheistreenit vievät ison osan viikoistamme sekä myös ajatuksistamme harjoitusten ulkopuolellakin. Antoisinta on ollut huomata oma kehitys ja uudenlainen urheilun ilo harjoittelun monipuolistuessa.

JUHO: ”Ammattilaisten kanssa työskentely. Olemme tällä kaudella tehneet huomattavasti enemmän töitä oman alansa huippujen seurassa ja saaneet enemmän valmennusta niin tanssissa kuin oheisharjoittelussakin verrattuna aikaisempiin kausiin.

Totesitte tulostiedotuskommentissanne, että cupissa teknisen osaamisen ja toisaalta musikaalisuuden erottaneen teitä muusta kilpailijaporukasta. Ovatko mainitut salainen aseenne?
MARI: ”Moskovan kilpailussa valttimme olivat ehdottomasti nämä osa-alueet, mutta sanoisin varsinaisen salaisen aseemme kuitenkin löytyvän monipuolisesta tanssillisuudestamme joka kumpuaa edellisistä harrastuksistamme (Mari: vakio- ja latinalaistanssi, Juho: rivitanssi ja west coast swing). Tuomme lattialle hyvin omanlaistamme materiaalia, joka eroaa muista pareista.

JUHO: ”Kun kaikki on kohdallaan, niin tiedämme olevamme ”vaarallinen’’ pari näiden osa-aluiden kohdalla, mutta tasaisuus suorituksissamme vielä puuttuu kilpailujen välillä ja kilpailujen sisällä. Kesällä harjoittelumme tähtääkin siihen, että tanssi olisi hyvää ja rytmisesti erittäin tarkkaa läpi kilpailun.

Oletteko tänä vuonna treenanneet jotenkin erityisesti tai keskittyneet jonkin tietyn osa-alueen kehittämiseen?
MARI: ”Lajiharjoittelussa olemme keskittyneet perustekniikkaan erityisen paljon. Tämän lisäksi oheisharjottelussa on huomioitu peruskunto ja lihaskunto harjoittelu, jota ei aiemmin ollut.

JUHO: ”Voisi sanoa, että vuoden päivät olemme kiinnittäneet erityisen paljon huomiota jalkatekniikkaan: rytmiin ja askeleeseen. Sillä osa-alueella unelmamme on olla ylivertaisia, että tuomarit, katsojat ja muut kilpailijat voisivat todeta, että ”tuolla suomalaisparilla on kyllä maailman paras jalkatekniikka, voi kun voisin itsekin tanssia noin”. Huipulla tanssiminen ja kilpaileminen vaatii myös kuvioilta paljon, kun kierroksia tulee päivän mittaan useita, ehdimme esittelemään huippukuvioitamme monesti saman päivän aikana ja kuviot ‘’kuluvat’’ nopeasti. Olemmekin nyt puolen vuoden aikana ‘’tehtailleet’’ meille epätavallisen suuren määrän uusia teknisesti haastavia kuvioita, nostoja ja ‘’temppuja’’, jotta tanssin monipuolisuus säilyisi ja jotta varsinkin finaaleissa olisi jotain uutta näytettävää.

Rakennatteko kilpailusuunnitelmat kisakohtaisesti?
MARI: ”Teemme harjoitus- ja kilpailusuunnitelmamme päävalmentajamme Pirjo Koivulan kanssa puolen vuoden sykleissä. Seuraavaksi pitäisi istua alas suunnittelemaan syyskautta.

JUHO: ”Koivulan kanssa keskustelemme eri kilpailujen tavoitteista ja ‘’tärkeydestä’’, jotta kautta saisi rytmitettyä niin, että myös viimeisessä kilpailussa olisi paukkuja vielä jäljellä. Tänä keväänä kilpailimme kolmet GP-kilpailut, SM-kilpailut, kolme world cupin osakilpailua ja Pohjoismaiden mestaruuskilpailut. Edellämainituista kuukauden sisään tanssittiin neljä kilpailua, jotka olivat tärkeyshierarkiassa erittäin korkealla, joten kovin työ tanssin eteen tulikin tehdä jo hyvissä ajoin ennen huhtikuun loppua. Osaan kilpailuista lähdemme vain kokeilemaan uusia kuvioita tai tekniikan tasoa kisavedossa, toisiin taas valmistaudutaan kokonaisvaltaisemmin tsekkaamalla, että kaikki kilpailuissa arvioitavat osa-alueet olisivat kohdallaan. Näitä tuomaroitavia osa-alueita on: jalkatekniikka, parityöskentely, kuviot, musiikintulkinta ja tanssin kokonaisuus.

Mistä otatte inspiraatiota ja vaikutteita tanssiin sekä koreografioihinne?
MARI: ”Ideoita kuvioihimme haemme muista tanssilajeista. Tälläkin hetkellä repertuaaristamme löytyy kuvioita esimerkiksi salsasta, west coast swingistä sekä pariluistelusta.

JUHO: ”Rakastamme tanssia, kaikissa sen muodoissaan: kaikki kaunis kiehtoo meitä ja katsomme paljon eri lajien videoita. Lattareita katsomme paljon, ihailemme maailman huippu latinalaistanssijoiden liikekieltä ja tarkkuutta, toki sieltä muutamia hyviä kuvioitakin olemme saaneet taivutettua boogie woogien rytmeihin, erityisesti rumbasta hitaaseen boogie woogieen! West coast swing on hyvin lähelllä lajiamme, sillä tansseissa on sama perusaskel ja olemme saaneet paljon ideoita kuvioihin sekä niiden variaatioihin juuri ‘’westistä’’. Tänä keväänä olemme myös saaneet inspiraatiota uusiin vaativiin nostoihin muun muassa katsomalla olympialaisten paritaitoluisteluja ja heidän nostojaan, salsaa ja modernia tanssia. Toki pyrimme siihen, että tanssissamme olisi jotain boogie woogielle tyypillistä ja ominaista, mutta haluamme erottua (monen mielestä varmasti liikaakin) modernina ja rohkeasti kokeilevana parina.

Millaista oheistreeniä teette lajitreenin rinnalla, vai teettekö?
MARI: ”Peruskuntoa treenaamme matalasykkeisillä lenkeillä joko juosten, pyöräillen tai uiden. Lisäksi käymme Turun TFW -kuntosalilla kehittämässä lihaskuntoamme.

JUHO: ”Viikko-ohjelmaamme kuuluu siis lajiharjoittelun lisäksi peruskuntoharjoittelua ja voimatreeniä sekä kehonhuoltoa. Tanssillisten taitojen lisäksi fyysisten valmiusten kehittäminen on avannut meille ovia niin paremman tekniikan ylläpitämiseen kuin vaativampien kuvioiden tai nostojen tekemiseen vielä raskaan kilpailupäivän lopuksi. Kun harjoituskerrat viikossa käyvät yli kymmenen opintojen ja töiden ohella, täytyy lihashuollon (ja itsestäänselvästi syömisen ja levon) olla kohdillaan, jotta kroppa jaksaa viikosta toiseen ylittää itseään treeneissä.

Palataan vielä maailman cup -voittoonne. Miltä muiden tanssi näytti?
MARI: ”Pyrimme keskittymään kisapäivän aikana ainoastaan omaan tekemiseemme ja siksi on vaikea sanoa muiden tanssista paljoakaan. Suomalaisia kävimme luonnollisesti kannustamassa ja heidän tanssinsa näytti erinomaiselta! Meillä on hyvä joukkue kilpailemassa kansainvälisesti tällä hetkellä.

JUHO: ”Muiden tanssi näytti hyvältä ja vahvalta, tuntuikin, että monilla oli iso tsemppi päällä kevätkauden viimeiseen kilpailuun. Paljoa emme keskittyneet päivän aikana muihin pareihin, mutta videolta katsoessa oli kyllä selvää, että kärki erottui muista pareista kilpailussa.

Kenet koitte tapahtuman aikana tiukimmaksi haastajaksenne ja miksi?
MARI: ”Ruotsin uusin kansainvälisesti kilpaileva pari Sara Victorin ja Pontus Spelmans ovat erittäin lahjakkaita ja potentiaalinen tulevaisuuden huippupari. Molemmat ovat aiempien pariensa kanssa kuuluneet finaaliporukkaan. Kyseessä oli parin ensimmäinen kansainvälinen kilpailu ja heti ensimmäisestä kierroksesta lähtien heidän tanssinsa näytti hyvältä!

JUHO: ”Toiseksi tulleen pari, Ruotsin Spelmans – Victorinin. Kilpailu oli heidän ensimmäinen kansainvälinen kilpailunsa yhdessä: molemmat ovat kilpailleet eri parien kanssa aiemmin (Spelmans junioreiden maailmanmestari ja MM- ja EM-finalisti aikuisissa vuonna 2016, kun itse jäimme semifinaaliin). Väkisinkin tuli ajatus, että noinkohan he voittavat meidät, sillä uuden parin tai pariyhdestelmän ehdoton valtti kilpailuissa on tuore tanssi ja tuoreet kuviot. Aiemmin viittasimme kuvioiden osalta niiden nopeaan kulumiseen, mutta kun kaikki kuviot ovat täysin uusia ja pari teknisesti taitava, on se vaarallinen yhdistelmä muita pareja vastaan. Jännitys tiivistyi finaalissa, kun eromme hitaan finaalin jälkeen ei ollut kovin suuri ja he tanssivat finaalin nopean kierroksen ensimmäisenä parina. Me tulimme tanssimaan heti heidän perään, joten meitä kahta paria saattoi vertailla helpommin.

Missä suomalaiset kilpailunjärjestäjät voisivat ottaa oppia ulkomaisista kilpailutapahtumista? Entäpä yleisöt?
MARI: ”Puitteet varsinkin Venäjällä ovat aina henkeäsalpaavat. Kisapaikkana toimii valtava jäähalli, lavaa ympäröi valot ja lavan taustalla on screeni ja lisää valoja. Kaikki tehdään yksinkertaisesti isommin. Tähän ei kuitenkaan Suomessa ole tällä hetkellä rahkeita tai tarvetta kilpailijamäärien ollessa pienempiä. Suomalaiset kilpailunjärjestäjät tekevät erinomaista työtä ja onnistuvat luomaan kilpailuihin hyvän tunnelman. Suomalainen yleisö sen sijaan pesee usein ulkomaan yleisöt mennen tulleen kovaäänisellä kannustuksellaan!

JUHO: ”Ehkä ajatusta siitä, että kilpailut voisivat olla tapahtumia pelkän ”kilpailun” sijaan. Lajimme ovat sosiaalitansseja, joten sitä voisi hyödyntää enemmän kilpailujen jälkeen. Tänä vuonna Hämeenlinnassa oli kokeilu kilpailun järjestämisestä hieman normaalia myöhemmin, mikä sopi meille, jotka olemme tottuneet kansainvälisten kisojen rytmiin paremmin. Siitä oli mukava jatkaa tanssia illalla live bändin tahtiin. Yleisöltä toivoisimme, että he kannustaisivat pareja yhä enemmän ja isommin parempiin suorituksiin. Kansainvälisillä kisalattioilla saattaa välillä saada niin raikuvat suosionosoitukset, että fiilis on väkisinkin korkealla. Kotimaisissa kilpailuissa tuntuu välillä, että vaikka mitä tekisi, kannustaminen on ihan muutaman katsojan varassa ja tunnelma kohoaa illan viimeisissä finaaleissa sille tasolle, kun sen toivoisi olevan koko päivän.

Miltä kansainvälisenä kisaajana RS-lajien meno Suomessa tällä hetkellä näyttää?
MARI: ”Boogie Woogien A-luokan kärjessä on lahjakkaita pareja kirittämässä toisiaan, mikä on aina hyväksi parien kehittymiselle ja sitä kautta kansainvälisellekin menestykselle. Muissakin luokissa on lahjakkaita ja lupaavia tanssijoita! Kuitenkin kilpailijoita on melko vähän, mikä hidastaa lajin kehitystä ja näkyvyyden saamista.

JUHO: ”Boogie woogien osalta todella hyvältä. Suomen tämänhetkinen bw-joukkue on varmasti yksi vahvimmista koskaan; meillä on kaksi ‘’varmaa’’ finaaliparia ja yksi pari, joka tanssiessaan omalle tasolleen on semifinaalitasoa. Se on erittäin kova suoritus näin pieneltä maalta! Ainoastaan Ranska ja Ruotsi pystyvät samaan tällä hetkellä. Toki lajimme tarvitsisi lisää tanssijoita, etenkin junioreita, mutta tilanne on varmasti sama monissa muissakin lajeissa. Pienen lajin sisällä tuntuu kuitenkin olevan hyvä yhteishenki ja aikana, kun kilpailijoita ei tule ovista ja ikkunoista kaikki seurat tekevät voitavansa, ja hieman enemmänkin, jotta uusia pareja saataisiin nauttimaan RS-tansseista tanssisaleille tai kilpailuihin.

Rock’n’swing-lajeja tekevät vaikuttavat sitoutuneelta porukalta. Mikä RS-lajeissa koukuttaa vai onko se tämä tanssiminen ylipäätään?
MARI: ”Roc’n’Swing-tanssijat ovat tiivis porukka. Ollaan kaikki vähän kuin yhtä suurta perhettä. Kaikki kannustaa kaikkia! Lajit ovat itsessään kiehtovia siinäkin mielessä, ettei pareilla edes kilpailuissa ole valmista koreografiaa. Mutta kuten sanottu, tanssi on koukuttavaa kaikissa mahdollisissa muodoissa!

JUHO: ”Varmasti lajien rentous ja sosiaalisuus vetää puoleensa. Tanssijoilla on aina hauskaa oli pari sitten oma tai tuiki tuntematon, tanssi soljuu silti mukavasti. Tekijät taas varmasti kaikki ymmärtävät lajien nykyisen tilanteen: kaikkia tarvitaan, jotta lajille saadaan näkyvyyttä ja lisää harrastajia tanssien jatkumiseksi ja scenen suurentamiseksi.

Millä lajin suosio saataisiin kasvamaan suuremmaksi?
MARI: ”Suomessa on kolme maailmalla menestyvää paria ja heidän menestyksellään voitaisiin mielestäni koittaa saada lajille enemmän näkyvyyttä ja sitä kautta enemmän harrastajia ja kisaajia.

JUHO: ”Lajit, joissa suomalaiset pärjäävät tuntuvat olevan suosittuja, joten toisaalta jo ihmisten tietoisuus siitä, että Suomesta tulee kovia tanssijoita on hyvää PR.ää tanssille. Toisaalta tanssijat voisivat ottaa kesällä haasteekseen lähteä pihalle: esimerkiksi puistoihin tai toreille, musiikkia mukaan ja tanssimaan – näyttämään, miten kivaa ja hauskaa tanssiminen voikaan olla. Tanssijoiden rakkaus lajiin ja hyvä fiilis saisi näkyä myös salin ja kilpailujen sekä tapahtumien ulkopuolella enemmän!

Suomalaisia näkyy kisoissa, tuomareina ja osallistujina – boogie woogien maailman cupissakin kolme kilpailevaa paria ja kaksi tuomaria. Minkä ansiosta arvelette, että suomalaiset menestyvät?
MARI: ”Meillä on hyvä valmennus ja tiivis yhteisö. Teemme yhteistyötä ja saamme täten parhaat opit jokaiselta.

JUHO: ”Suomalaiset ovat enemmän tai vähemmän puurtajia, teemme paljon töitä tanssin eteen ja sen vuoksi. Kilpailuun on mukava mennä tanssijana, kun tietää, että esimerkiksi kilpailunjohtaja on suomalainen ja hänen ystävällinen ja kannustava hymynsä ottaa vastaan kilpalattialle tullessa. Ajantaisuus on tärkeää ja tuomarit varmasti ymmärtävät, että käymällä kansainväliset koulutukset ja tuomaroimalla kv-kilpailuja pysyy kosketus ajantasaisimpaan huippu-boogieen. Siten myös valmennus ja tietotaito pysyy korkealla tasolla, jotta kotimaiset tanssijat voisivat pärjätä yhä paremmin.

STUL pyrkii tiedottamaan kilpailuista ajantasaisesti. Vaikka tulostiedote medialle ja ilmoitus voitostanne liiton nettisivuilla lähtivät välittömästi tulosten julkistusten jälkeen, omakohtaiset kommenttinne ja tunnelmakuvat paikanpäältä eivät päässeet esille edes saman viikon aikana. Miltä se teistä tuntui tai mitä se teissä herätti?
MARI: ”Tottakai asia ihmetytti ja hetkellisesti myös harmitti. Kyseessä oli kuitenkin lopulta tietoteknillinen ongelma, eikä kukaan tahallaan ollut jättänyt kommenttejamme julkaisematta. Näille ei voi mitään. Toki me tanssiparina, boogie woogie lajina sekä myös Tanssiurheiluliitto olisi voinut saada menestyksen uutisoinnilla enemmän näkyvyyttä, mutta ei auta kuin voittaa uudestaan, niin tilanne voidaan korjata seuraavalla kerralla!

JUHO: ”Meissä asia herätti lähinnä suurta hämmennystä. Ihmettelimme, miksei meidän onnistuminen tunnu kiinnostavan. Toki harmittelimme myös, että meille henkilökohtaisesti sekä suomalaiselle boogie woogielle tärkeä päivä ei nyt näy välttämättä niin isosti somessa kuin olisimme toivoneet. Toki kommenttien saaminen julkisuuteen jälkeenpäin oli hienoa, mutta uutisena se ei ollut enää ajankohtainen somessa.

Mitä toivoisitte STUL:n tiedotukselta tai tuelta tanssijoita kohtaan?
MARI: ”Huomiota voisi kiinnittää yhteydenottokanaviin, joista tanssijoita tavoitellaan. Pyyntöä tulostiedotteesta voisi laittaa usean kanavan kautta, mikäli raporttia ei näy kisan jälkeisenä päivänä. Esimerkiksi Instagramissa viesti jää helpommin huomaamatta kuin esimerkiksi Facebookin kautta. Myös muuhun tulosten uutisointiin voitaisiin panostaa enemmän esimerkiksi lähettämällä tulostiedote kuvien kera myös paikallislehtiin.

JUHO: ”Suorempaa kommunikointia urheilijoiden kanssa. Myös meidän on tärkeä saada kuulla ajoissa, jos mahdollisia meitä koskevia ongelmia ilmenee, sillä meillä on kuitenkin vahvasti tunteet mukana urheilussa. Kun ajasta ja energiasta kuluu leijonaosa tavoitteelliseen harjoitteluun ja menestystä tavoitellaan isolla vaihteella, myös pettymyksen tunteet ‘’koneistoa’’ kohtaan ovat helposti suurempia, jos asiat eivät hoidu toivotulla tavalla.

Mitä muuta haluaisitte nostaa esille?
MARI: ”Elokuussa on harvinainen mahdollisuus päästä näkemään boogie woogieta maailman huipulta kun Tanssi Vieköön -tapahtuman yhteydessä järjestetään world cup -kilpailut! Jos siis joku vielä ei tiedä mitä boogie on tai on muuten kiinnostunut näkemään lajia, tule ihmeessä paikalle katsomaan ja kannustamaan!”

JUHO: ”Haluaisimme kannustaa RS ja VL porukoita tekemään enemmän yhteistyötä keskenään, me olemme Bolerossa pian vuoden päivät harjoitelleet samoissa tiloissa VL-tanssijoiden kanssa ja se on ollut meille, ja toivottavasti myös heille, hyvin antoisaa! Lajeilla on paljon opittavaa toinen toisiltaan ja esimerkiksi, vaikka monesti kilpailupäivät ovat pitkiä ja raskaita jo muutenkin, ihan kokeilumielessä voisi ajatella, että GP-kilpailussa olisi vakioiden/lattareiden/10-tanssin lisäksi esimerkiksi boogie woogien yleinen luokka tai muita RS-lajeja. Sama koskee vastavuoroisesti myös RS-kilpailuja. Olemme kuulleet lukemattomia kertoja siitä, miten haastavaa ja vaivalloista yhteisten asioiden järjestäminen saattaisi olla, kun eri lajit vaativat omat musiikit ja asiantuntijat, mutta samaan aikaan kuulemme, miten yhteistyötä lajien välillä pitäisi olla enemmän ja sitä tulisi syventää. Omasta puolestamme voimme sanoa, että urheilijat varmasti hyötyisivät toisen lajin urheilijoiden seurasta suuresti. Ruotsinmestaruudet ratkotaan niin VL- ja RS-lajeissa kuin discotanssissakin saman katon alla yhden viikonlopun aikana. Tunnelma kisaviikonloppuna (ainakin live streamin välityksellä) vaikuttaa hienolta ja tapahtuma on suuri. Olisipa Suomessakin aika kypsä sille, että tanssiurheilulle sydämensä menettäneet pääsisivät näyttämään taitojaan suuremmille yleisöille, kuin omille porukoilleen.

Lopuksi haluaisin kutsua kaikki kiinnostuneet seuraamaan matkaamme somessa vuoden tärkeimpään kilpailuun: MM-kilpailuun Stuttgartissa. Instagramissa meidät löytää käyttäjänimellä juma_boogie ja facebookissa sivuamme Mari Munne & Juho Päivinen voi käydä seuraamassa!”

Juhon ja Marin liikkeitä voit seurata Instagramissa tunnisteella @juma_boogie
Facebookista parin sivut löytyvät: Mari Munne & Juho Päivinen.

//Kaisu Tomperi