Arkistot

Avoimet ovet -urheiluseurakysely käynnissä

JULKAISTU: 24.9.2020, KATEGORIAT: Seuratiedotteet

Suomen Paralympiakomitea käynnistää Avoimet ovet -urheiluseurakyselyn. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun tilaa seuroissa ja yhdistyksissä sekä sitä, millaista tukea seurat ja yhdistykset kaipaavat palvelujen järjestämiseen toimintarajoitteisille harrastajille.

Kyselyn kohteena ovat urheiluseurojen ohella myös muut liikuntaa järjestävät yhdistykset. Esimerkiksi paikalliset ja alueelliset vammais- ja kansanterveysyhdistykset.

Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin 15 minuuttia. Pakolliset kysymykset on merkittyä kyselyyn tähdellä. Voit palata takaisin antamiisi vastauksiin ja tarvittaessa muokata niitä missä tahansa vaiheessa kyselyä ennen niiden lähettämistä.

Vastaathan kyselyyn viimeistään 12.10.2020 mennessä. (kyselylinkki avautuu toisella verkkosivustolla)

Avoimet Ovet -seurakyselylinkki

Mikäli jokin asia askarruttaa kyselyssä, voit kysyä lisätietoja seuraavilta henkilöiltä:

Nina Peltonen
Seurakehittäjä, Avoimet Ovet -hankekoordinaattori
Suomen Paralympiakomitea
+358 50 400 1532
nina.peltonen (ät) paralympia.fi

Aija Saari
Tutkimuspäällikkö
Suomen Paralympiakomitea
+358 40 506 4208
aija.saari (ät) paralympiakomitea.fi

Korjattu: Hetkellinen katkos ilmoittautumisten maksussa – Tarkista ilmoittautumisesi!

JULKAISTU: 22.9.2020, KATEGORIAT: Kilpailutiedotteet

DanceCoren perjantaiseen palvelintyöhön liittyen ilmoittautumisten vastaanotossa on hetkellinen katkos, ilmoittautuessa ei pääse maksuosioon.

Asia on korjattu.

Perjantain 18.9. jälkeen ilmoittautuneiden tulee käydä tarkistamassa, näkyykö oma ilmoittautuminen maksettuna. Ilmoittautuminen poistuu automaattisesti järjestelmästä 6 vrk kuluttua, mikäli sitä ei suoriteta loppuun.

Bannikov – Varstala 10-tanssin Euroopanmestaruuskilpailun viidenneksi

JULKAISTU: 20.9.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Tulostiedotteet, Vakio- ja latinalaistanssit
Gleb Bannikov - Ada Varstala 2020 WDSF European Ten Dance Championship Aarhus Tanska 19.9.2020
Gleb Bannikov – Ada Varstala 2020 WDSF European Ten Dance Championship Aarhus Tanska 19.9.2020
Kuva: WDSF/Helmut Roland

Tanskan Aarhusissa lauantai-iltapäivällä aloitettu ja sunnuntain puolella päätökseen saatu 10-tanssin EM-kilpailu sujui suomalaisittain erinomaisesti. Hallitseva 10-tanssin ja vakiotanssien suomenmestaripari ja viime syksynä alle 21-vuotiaiden vakiotanssien MM-kilpailussa 16. sijan saavuttanut pari Gleb Bannikov – Ada Varstala osallistui ensimmäiseen aikuisten arvokilpailuunsa ja sijoittui finaalin viidennelle sijalle.

”Kaikkien koronavastoinkäymisten jälkeen pelkästään kisapaikalle pääsy oli suuri helpotus! Koko kisaan lähtö oli yhtä sähellystä, kun lennot peruuntuivat ja muutenkin koko kisakuvio oli vaarassa peruuntua. Lisäksi kisassa hankalaa oli se, että pukuhuoneiden ja maskien yms. kanssa oli pientä säätämistä ja kisalattiakin oli todella liukas.

Myös sähköt katkesivat koko alueelta kesken kisan ja loppukisa jatkettiin sitten varavirran avulla. Ja ettei ois päästy liian helpolla, niin kisa oli kaikin puolin muutenkin kisaajille rankka. Pitkät biisit olivat fyysisesti tosi kuormittavia, mutta myös henkisesti tällainen kisa on kova.

Kun tilanteet muuttuvat koko ajan ja homma ei suju ihan suunnitellusti, on pää pystyttävä pitämään kylmänä kaikesta huolimatta! Onneksi kuitenkin päästiin lopulta vetämään onnistuneet kisasuoritukset ja niillä se vitossija sitten irtosi” iloitsi Ada Varstala kisapaikalta.

Euroopanmestaruuden vei venäläispari Semen Khrzhanovskiy – Elizaveta Lykhina. Kilpailussa oli mukana 22 paria edustaen yhtä montaa eri Euroopan maata.

Bannikov ja Varstala ovat reilun vuoden mittaisen yhteisen tanssiurheilu-uransa aikana nousseet kohisten 10-tanssin kansainväliseen kärkeen. Ennen lauantaista EM-kilpailua pari oli maailman rankinglistalla sijalla 46.

Tanskan EM-kilpailun myötä World DanceSport Federation (WDSF) käynnisti kilpailutoiminnan uudelleen pitkän pandemiasta aiheutuneen tauon jälkeen. Kilpailunjärjestäjinä Aarhusissa toimivat Tanskan Tanssiurheiluliitto sekä hallitsevat ammattilaisten 10-tanssin maailmanmestarit, kilpailu-uransa 10. maailmanmestaruuteensa viime vuoden puolella päättäneet Bjorn Bitsch ja Ashli Williamson (DEN).

Katso kilpailun lopputulokset WDSF:n sivulta. (linkki avautuu toisella verkkosivustolla)

Ilmianna Vuoden Tanssiurheiluteko 2020!

JULKAISTU: 14.9.2020, KATEGORIAT: Seuratiedotteet

VerkostokuvioJulkaistu 19.8.2020:

Vuoden Tanssiurheiluteko -palkinto jaetaan vuosittain henkilölle, seuralle, joukkueelle tai ryhmälle, joka erinomaisella ja merkityksellisellä tavalla edistää tanssiurheilun sekä seuratoiminnan hyvinvointia, yhteisöllisyyttä, yhteishenkeä ja yhteistoimintaa.

Parhaimmillaan teko on tanssin iloa ja riemua, saa hymyn huulille ja pilkettä silmäkulmaan.

Kyseessä on kiertopalkinto, joka jaetaan palkinnon saajan lajiryhmän syksyn arvokilpailussa tai muussa vastaavassa tapahtumassa seuraavalle Vuoden Tanssiurheiluteon tekijälle.

Seurat ja jäsenistö voivat ”ilmiantaa” ehdokkaita Vuoden Tanssiurheiluteon palkinnon saajaksi. Ilmiantoaikaa on syyskuun loppuun, jolloin liiton seuratoimintavaliokunta yhdessä edellisen palkinnon saajan kanssa valitsee Vuoden Tanssiurheiluteko -palkinnon saajan.

Aloitteen tekijänä Vuoden Tanssiurheiluteon palkitsemisessa olivat Harri ja Niina Antikainen ja pokaalin lahjoitti Balanssi Studiot.

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran 2018 ja sen sai Kotkan Hyrrien aikuisten nostalgiajoukkue järjestämissään 10-tanssin SM -kilpailuissa 13.10.2018. Seuraavana vuonna 2019 saimme runsaasti hyviä ehdotuksia palkinnon saajaksi ja valinta oli vaikea. Äänestyksen tuloksena palkinnon saajaksi valittiin Timo Pyykkönen ja Tuuli Harju.

Ilmianna oma ehdokkaasi täällä! (linkki avautuu toiselle verkkosivustolle)

Seurasydän-kampanja kutsuu syksyllä kaikki mukaan liputtamaan seuratoiminnan puolesta!

JULKAISTU: 14.9.2020, KATEGORIAT: Seuratiedotteet

Seurasydän-kampanjan kuvituskuva

Julkaistu 17.8.2020:

Suomen Olympiakomitean, lajiliittojen, seurojen ja liikunnan aluejärjestöjen yhteinen Seurasydän-kampanja jatkuu jälleen syksyllä. Seurasydän-kampanja kutsuu koko liikkuvan ja urheilevan Suomen mukaan näyttämään seurarakkautta ja yhteisöllisyyttä eli seuratoiminnan vahvaa yhteiskunnallista merkitystä.  

Syksyn Seurasydän-kampanja nostaa esiin suomalaisia urheiluseuroja ja tekee näkyväksi sitä merkittävää toimintaa, jota seuroissa tehdään päivittäin. Seurasydän-kampanja tarjoaa kaikille seuratoimijoille ja harrastajille helpon ja innostavan mahdollisuuden ylpeästi liputtaa oman toimintansa ja harrastuksensa puolesta.

Poikkeuksellisena aikana seuroissa olevaa yhteisöllisyyttä tarvitaan entistä enemmän. Syksy käynnistää uuden kauden lukuisissa lajeissa sekä seuroissa ja on siksi erinomainen aika nostaa seuratoimintaa esiin sekä sosiaalisessa mediassa että julkisessa keskustelussa. Tämä on seuroille myös loistava mahdollisuus kutsua uusia liikkujia, harrastajia ja jäseniä mukaan seuratoimintaan sekä kertoa innovatiivista ja vastuullisista liikkumisen tavoista eri lajeissa poikkeusaikana.  Näin näytämme, että urheiluseuratoiminta voi vaikeinakin aikoina toimia voimavarana ja merkityksellisyyden tuottajana kaikille suomalaisille. Liity seuraan – juuri sellaisena kuin olet!​

Seuratoiminta tutuksi harrastusviikolla 

Yhdistysten ja koulujen yhteistä valtakunnallista harrastusviikkoa vietetään myös syyskuussa (7.-13.9).  Harrastusviikko tarjoaa loistavan mahdollisuuden tutustuttaa uusia lapsia ja nuoria seuratoimintaan.  Harrastusviikko tukee hienosti seurasydän-kampanjaa: harrastusviikko kutsuu lapset ja nuoret kokeilemaan seuran toimintaa ja seurasydän syttyy, kun innostavasta kokeilusta tulee mieluisa harrastus. Valmis kutsupohja löytyy seurasydän-aineistoista.

#Seurapaitapäivää juhlitaan tiistaina 29.9.2020

Yksi syksyn kampanjan kohokohdista on tiistaina 29.9. vietettävä Seurapaitapäivä, jolloin kannustamme kaikkia pukeutumaan töihin, kouluun ja muihin menoihin oman seuran pelipaitaan, verkkareihin tai fanipaitaan – tai muuten vaan sonnustautumaan seuran väreihin.

Edellisen kerran maaliskuussa järjestetty Seurapaitapäivä kotona -teemapäivä keräsi valtavan suosion sosiaalisessa mediassa. Aktiivisten seurojen, seuratoimijoiden ja harrastajien ansiosta teemapäivä tavoitti Facebookin, Instagramin ja Twitterin kautta kahdessa päivässä lähes 7,5 miljoonaa henkilöä. Tänä syksynä meillä on erinomainen mahdollisuus peitota tämä tulos haastamalla kaikki seurojen nykyiset ja entiset jäsenet mukaan näyttämään seurasydäntä syyskuussa. Seurasydän-kampanjan viralliset tunnisteet sosiaalisessa mediassa ovat #seurasydän ja #seurapaitapäivä.

Valmiit materiaalit – helppo hyödyntää

Olympiakomitea on toimittanut seurojen käyttöön helposti käytettäviä kampanjamateriaaleja. Mukana on ABC -oppaan lisäksi sosiaalisen median elementtejä, kuvia, videoita ja animaatiota.

Materiaalit voi ladata toisella verkkosivustolla avautuvalta Seurasydän.fi -sivulta tai suoraan aineistopankista.

Tanssiurheiluliiton ohjeet kilpailutoimintaan 1.8.2020 alkaen

JULKAISTU: 14.9.2020, KATEGORIAT: Kilpailutiedotteet, Seuratiedotteet

Julkaistu 10.8.2020:

Tanssiurheilun kilpailutoiminta käynnistyy uudelleen syyskaudella 2020 uudessa tilanteessa. COVID-19 on edelleen keskuudessamme ja vaikuttaa tapahtumien käytännön turva- ja muihin järjestelyihin. Jatkossakin tärkeintä on ehkäistä taudin tarttumista, huolehtia hyvästä hygieniasta, välttää tarpeettomia lähikontakteja sekä järjestää tilat tavallista väljemmin. Aluehallintovirastot seuraavat yleisötapahtumien viranomaisohjeistusten ja suositusten noudattamista.

Ohjeita noudattamalla vähennetään koronaviruksen leviämis- ja tartuntariskiä. Ohjeet toimivat tukena, kun paikallisesti haetaan parhaita tapoja järjestää tanssiurheilun kilpailutapahtumia.

Yhteenvetona:

  • Kilpailupaikalle ei saa tulla sairaana eikä hengitystie- tai vatsaoireisena. Tämä koskee kilpailijoita, toimihenkilöitä, talkoolaisia, yleisöä ja kaikkia kilpailutapahtumaan liittyviä. Oireettomana on oltava vähintään 24 h ennen tapahtumaa osallistuakseen siihen.
  • Hyvä käsi- ja yskimishygienia sekä tehostettu siivous korostuu.
  • Tilat on hyvä järjestää tavallista väljemmin.
  • Tarpeettomia fyysisiä lähikontakteja vältetään.
  • Toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä.
  • Turvaetäisyydellä tarkoitetaan 1˗2 metrin välistystä.

Kilpailunjärjestäjä on vastuussa toteuttaa alla olevia ohjeita parhaansa mukaan. Ohjeiden noudattamista kilpailupaikalla valvoo kilpailunjohtaja. Ohjeiden noudattaminen sen sijaan on jokaisen kilpailupaikalle tulevan vastuulla.

Ilmoittautuminen ja lipunmyynti

  • Vain sähköinen ilmoittautuminen kilpailuun sallitaan, maksut hoidetaan joko ilmoittautuessa tai kontaktittomalla lähimaksulla.
  • Lipunmyynti järjestetään ensisijaisesti ennakkomyyntinä sähköisenä. Maksut hoidetaan lippua ostettaessa sähköisesti tai kontaktittomalla lähimaksulla.
  • Kilpailupaikalle järjestetään riittävä määrä numeronhaku-/rekisteröintipisteitä, jotka sijaitsevat turvallisella etäisyydellä toisistaan.
  • Kilpailunjärjestäjä varmistaa, että urheilijat ja yleisö jonottavat pitäen yllä turvaetäisyyksiä.
  • Kilpailupaikalle ei saa tulla sairaana eikä hengitystieoireisena. Kilpailunjärjestäjällä on oikeus ohjata tällaisia oireita esittävä henkilö pois kilpailupaikalta.
  • Asiakaskontaktissa oleva henkilökunta käyttää maskeja tai vaihtoehtoisesti asiakkaan ja henkilökunnan edustajan välille asennetaan pleksit.

Pukuhuoneet

  • Kilpailunjärjestäjä tekee kaikki mahdolliset toimenpiteet, joilla vältetään urheilijoiden turhia kokoontumisia pukuhuoneisiin. Mm. aikataulun porrastaminen.
  • Urheilijoita ei lasketa pukuhuoneisiin kahta tuntia ensimmäistä starttia aikaisemmin. Mikäli urheilijat tulevat aikaisemmin, heidän on siirryttävä urheilijoille määrättyihin katsomotiloihin, jotka ovat erillään muusta yleisöstä. Urheilijat ohjeistetaan kilpailukutsun yhteydessä.
  • Kilpailunjohtaja ja kilpailunjärjestäjän edustajat pyytävät urheilijoita siirtymään pois pukuhuonetiloista heti palkintojenjaon jälkeen.
  • Pukuhuoneet siivotaan ja pinnat desinfioidaan ennen ja jälkeen kilpailupäivän, ja mikäli mahdollista ainakin kerran kilpailupäivän aikana. Käsihuuhdetta on oltava saatavilla jokaisessa pukuhuoneessa.
  • Urheilijoiden WC-tilat siivotaan ja desinfioidaan ennen ja jälkeen kilpailupäivän sekä ainakin kerran kilpailupäivän aikana. WC-tiloissa on oltava koko päivän ajan riittävästi saippuaa ja kertakäyttökäsipyyhkeitä.

Kilpailutuomareiden ja -toimihenkilöiden tilat

  • Kilpailutuomareiden ja -toimihenkilöiden alueella olevat pinnat desinfioidaan ennen ja jälkeen kilpailupäivän sekä ainakin kerran kilpailupäivän aikana.
  • Kilpailunjärjestäjä huolehtii riittävistä turvaetäisyyksistä istumapaikkojen välillä.
  • Kilpailunjärjestäjä huolehtii tarjoiluiden hygieniasta.
  • Riittävästi käsihuuhdetta on esteettä saatavilla kilpailutuomareille ja -toimihenkilöille.
  • Kilpailutuomareiden ja -toimihenkilöiden WC-tilat siivotaan ja desinfioidaan ennen ja jälkeen kilpailupäivän sekä ainakin kerran kilpailupäivän aikana. WC-tiloissa on oltava koko päivän ajan riittävästi saippuaa ja kertakäyttökäsipyyhkeitä.
  • Kilpailutuomareita ei velvoiteta käyttämään maskeja tuomaroinnin aikana, mutta pitävät yllä keskinäisiä turvaetäisyyksiä.
  • Kilpailupaikalle ei saa tulla sairaana eikä hengitystieoireisena, ja tämä koskee myös kilpailutuomareita ja -toimihenkilöitä. Kilpailunjärjestäjällä on oikeus ohjata tällaisia oireita esittävä henkilö pois kilpailupaikalta.

Tulosten julkistaminen

  • Kokoontumisten välttämiseksi tuloksia ei julkaista ilmoitustauluilla. Kierroskohtaiset tulokset näytetään screenillä ja kuulutetaan.

Mahdolliset eräjaot

  • Kilpailunjohtaja päättää erien koot nähtyään kilpailulattian ja sen ympäröivät tilat.

Kilpailulattialle saapuminen ja sieltä poistuminen

  • Kilpailunjärjestäjä varmistaa, että lattialle siirtyminen on eri puolella lattiaa kuin lattialta poistuminen.
  • Kilpailutoimihenkilöt ja henkilökunnan edustajat opastavat urheilijoita pitämään riittävät turvaetäisyydet siirtyessään lattialle ja lattialta pois.
  • Avajaismarssia ei suoriteta, jotta vältetään ylimääräiset kokoontumiset lattian laidalla ja takahuoneissa.

Kilpailulattia ja sen ympärys

  • Kilpailunjärjestäjä huolehtii, että kokoontumisia tanssilattian ympärillä vältetään.
  • Mahdolliset pöytäpaikat järjestetään riittävällä etäisyydellä toisistaan.

Palkintojenjako

  • Palkintojenjako suoritetaan välittömästi finaalin jälkeen.
  • Parit eivät poistu lattialta ja siirtyvät riittävillä turvaetäisyyksillä line-upiin odottamaan palkintojenjakoa.
  • Palkintokoroketta ei käytetä, ellei korokkeet ole vähintään 2 metriä leveitä.
  • Palkintojenjaossa parit ovat vähintään 1,5 metrin etäisyydellä toisistaan.
  • Suukottelu, halailu ja kättely ei ole sallittua.
  • Mitaleita ei pujoteta kaulaan, vaan ojennetaan urheilijoiden käteen mahdollisimman etäältä.
  • Pokaalit ojennetaan mahdollisimman etäältä.
  • Mahdollista kiitostanssia seuraavat urheilijat pitävät riittävää etäisyyttä toisistaan.

Avajais- ym. puheet

  • Puheet pidetään yksitellen, koskematta mikrofoniin.
  • Mikrofonia ei siirretä kädestä toiseen, ellei käytetä hansikkaita.

Yleisötilat

  • Yleisötilojen ja sallitun yleisömäärän osalta noudatetaan Suomen hallituksen ja Aluehallintoviraston ohjeita ja määräyksiä. Tapahtuman yleisömäärään ei lasketa kuuluvaksi yleisöstä erillään olevia kilpailevia urheilijoita, johtoa, tuomareita ja toimitsijoita.
  • Yleisötilat järjestetään siten, että riittävien turvaetäisyyksien noudattaminen on mahdollista.
  • Käsihuuhdetta on saatavilla yleisölle jokaisessa yleisötilassa.
  • Kilpailupaikalle ei saa tulla sairaana eikä hengitystieoireisena, ja tämä koskee myös yleisöä ja tukijoita. Kilpailunjärjestäjällä on oikeus ohjata tällaisia oireita esittävä henkilö pois kilpailupaikalta.
  • Jos kilpailuun liittyy ravintolatoimintaa, kilpailunjärjestäjän on lisäksi huomioitava tartuntatautilain ja sen nojalla annetun asetuksen mukaiset ravintoloiden toiminnan velvoitteet. Ravintoloissa esimerkiksi jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka, ja asiakaspaikat täytyy sijoittaa riittävän väljästi toisiinsa nähden.
  • Yleisö-WC -tilat siivotaan ja desinfioidaan ennen ja jälkeen kilpailupäivän sekä ainakin kerran kilpailupäivän aikana. WC-tiloissa on oltava koko päivän ajan riittävästi saippuaa ja kertakäyttökäsipyyhkeitä.

Tämä ohjeistus on voimassa toistaiseksi ja koskee kaikkea Tanssiurheiluliiton kilpailutoimintaa. Tanssiurheiluliitto varaa oikeuden päivittää ohjeistusta valtakunnallisen koronavirustilanteen ja viranomaisohjeistusten muuttuessa tiukempaan tai sallivampaan muotoon.

Tanssiurheiluliitto korostaa jokaisen toimijan vastuullisuutta kilpailutoiminnassa.

Ohjeet seuratoimintaan

Tanssiurheiluliiton ohjeistus seuratoimintaan 1.8.2020 alkaen

JULKAISTU: 14.9.2020, KATEGORIAT: Seuratiedotteet

Julkaistu 10.8.2020:

Suomen Tanssiurheiluliitto ry noudattaa Suomen hallituksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aluehallintoviraston, sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, ulkoministeriön ja Suomen Olympiakomitean linjauksia.

Lisätietoa (linkit avautuvat toisella verkkosivustolla):
Valtioneuvosto
THL
Aluehallintovirasto
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Suomen Olympiakomitea 

Ohjeita noudattamalla vähennetään koronaviruksen leviämis- ja tartuntariskiä. Ohjeet toimivat tukena, kun paikallisesti haetaan parhaita tapoja järjestää tanssiurheilun seuratoimintaa.

Yhteenvetona:

  • Harjoituspaikalle ei saa tulla sairaana eikä hengitystie- tai vatsaoireisena. Tämä koskee kaikkia harjoitustapahtumaan liittyviä. Oireettomana on oltava vähintään 24 h ennen tapahtumaa osallistuakseen siihen.
  • Hyvä käsi- ja yskimishygienia sekä tehostettu siivous korostuu.
  • Tilat on hyvä järjestää tavallista väljemmin.
  • Tarpeettomia fyysisiä lähikontakteja vältetään.
  • Toimintaa rytmittämällä ja porrastamalla pyritään siihen, että samassa tilassa on mahdollisimman vähän henkilöitä.
  • Turvaetäisyydellä tarkoitetaan 1˗2 metrin välistystä.

Kokoonnuttaessa on noudatettava turvaetäisyyksiä ja hygieniaohjeita.

Harjoitustoiminnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota käsihygieniaan. Kädet on pestävä huolellisesti ennen ja jälkeen harjoituksen. Käsidesiä on suositeltavaa olla saatavilla harjoituksen aikana.

Seuran hallituksen huolellisuusvelvoite sisältää mm. sen, että seuran tulee huolehtia, että treenikäyttöön avattavalla salilla on helposti saatavilla riittävästi siivoustarvikkeita ja -aineita sekä käsisaippuaa ja -desinfiointiainetta, ja että roskakorien tyhjennys on vähintään päivittäistä. WC-tiloissa on oltava riittävästi saippuaa ja kertakäyttökäsipyyhkeitä.

Jotta tieto ja osaaminen riittävän huolellisesta käsihygieniasta on käytettävissä jokaisella harjoittelusalilla ja kilpailupaikoilla, kehotamme seuroja tulostamaan käsienpesuohjeet salien pukuhuoneisiin ja wc-tiloihin sekä mahdollisiin kahvi- tai taukotiloihin. Valmentajia pyydetään erityisesti muistuttamaan ryhmissä harrastavia käsihygieniasta ja oikeasta tavasta yskiä ja aivastaa. Tämä suojaa kaikkia virustartuntoja vastaan. Liikkeellä on myös kausi-influenssaa. Hygieniaohjeita on noudatettava myös pienemmissä tilaisuuksissa.

Tulostettavat julisteet THL:n sivulla (linkit avautuvat toiseen verkkopalveluun):
Pese kädet oikein
Yski oikein

Maassamme ei enää ole voimassa ikärajaan perustuvaa suositusta fyysisten kontaktien välttämisestä. Lähikontakteissa on kuitenkin hyvä noudattaa pidättyvää linjaa yksilöllistä harkintaa käyttäen ja riskitekijät huomioiden. Kaikkien on tärkeää noudattaa yleisiä ohjeita tartuntariskin vähentämiseksi.

Liittohallitus kehottaa seuroja pohtimaan tapahtumien ja -leirien järjestämistä erityisesti lapsiryhmille. Lasten paluu ryhmän toimintaan on tärkeää ja samalla sitouttaa takaisin lajiin pitkähkön tauon jälkeen.

Koulujen ja liikuntapaikkojen antamia ohjeistuksia on noudatettava.

Vastuullinen käyttäytyminen treeneissä

  • Pukuhuoneiden käyttöä on vältettävä.
  • Harjoituspaikalle ei tulla tai jäädä oleskelemaan – tanssijoita ohjeistetaan saapumaan harjoituspaikalle oman harjoitusaikansa mukaan ja poistumaan alueelta harjoituksen päätyttyä. Tarvittaessa harjoitusaluetta tulee rajata ja ihmisten kulkua ohjata.
  • Jos harjoitellaan sisällä, lyhennetään salissa vietettyä yhteistä aikaa viemällä mahdollisuuksien mukaan alkulämmittelyt ja loppujäähdyttelyt ulos.
  • Mahdollisuuksien mukaan suositaan sellaisia harjoitteita, joissa ei tarvita lähikontaktia.
  • Ei sairaana, nuhaisena, yskivänä, väsyneenä treeneihin. Koronavirus voi aiheuttaa sydänlihasvaurion ja keuhkokuumeen. Mikäli valmentaja/ohjaaja havaitsee sairaan henkilön ryhmässä tai harjoituksessa, hänet tulee ohjata välittömästi pois harjoitustiloista.

Jos harjoitusryhmän jäsenellä todetaan koronatartunta tai sitä on syytä epäillä, on ehdottomasti noudatettava viranomaisten ohjeita ryhmän jäsenten karanteenin asettamisesta.

  • Juomapulloja, hikipyyhkeitä, nenäliinoja, meikkejä ei lainata.
  • Suositaan omia harjoitusvälineitä.
  • Yhteiset harjoitusvälineet puhdistetaan desinfiointiliinoilla ennen ja jälkeen käytön.
  • Käsien pesu ja käsidesi ennen ja jälkeen treenin.
  • Siivous ja kosketuspintojen pyyhkiminen on jokaisen harrastajan ja toimijan vastuulla. WC-tiloissa on oltava koko päivän ajan riittävästi saippuaa ja kertakäyttökäsipyyhkeitä.
  • THL:n printatut aivastamis- ja yskimisohjeet sekä käsihygieniaohjeet tulee olla salilla kaikkien selkeästi nähtävänä.
  • Valmentajan/ohjaajan tulee valvoa ja muistuttaa käsihygieniasta.
  • Valmentajat/ohjaajat sekä kaikki urheilijat keskenään noudattavat etäisyyksiä ja turvallisia välejä aina kun se on mahdollista.
  • Ryhmäharjoittelu ja valmennukset toteutetaan ensisijaisesti saman pienryhmän kanssa sekoittamatta ryhmiä. Parilajeissa harjoittelu tapahtuu vakiopareilla.

Matkustaminen toiselle paikkakunnalle valmentamaan/valmennuksiin on sallittua, mutta ei suositeltavaa.

On myös suositeltavaa, että sama valmentaja/ohjaaja työskentelee saman ryhmän kanssa ja turhia ohjaajavaihdoksia ei tehdä. Seurojen ja urheilijoiden kehotetaan seuraamaan ulkoministeriön tiedotteita liittyen matkustamiseen ulkomaille.

Juhlien, näytösten ja kilpailuiden osalta on noudatettava kokoontumisrajoituksia, turvaetäisyyksiä ja hygieniaohjeita.

 

Suomen Tanssiurheiluliitto ry korostaa jokaisen toimijan ja harrastajan omaa vastuuta noudattaa viranomaisten määräyksiä, ohjeita ja suosituksia omassa toiminnassaan ja siten omalta osaltaan ehkäistä koronaviruksen leviämistä. Mitä vastuullisemmin koko tanssiurheiluyhteisö toimii ja pystyy omalla toiminnallaan ehkäisemään tautitilanteen leviämistä, sitä nopeammin pääsemme avaamaan normaalia harjoitus- ja kilpailutoimintaa.

Tanssiurheiluliitto varaa oikeuden päivittää ohjeistusta valtakunnallisen koronavirustilanteen ja viranomaisohjeistusten muuttuessa tiukempaan tai sallivampaan muotoon.

Edelliset päivitykset:
21.5.2020
12.5.2020
31.3.2020
16.3.2020
12.3.2020
4.3.2020
2.3.2020

Ohjeet kilpailutoimintaan

Loppuvihellys häirinnälle – urheiluyhteisö yhdessä häirintää vastaan

JULKAISTU: 8.9.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Seuratiedotteet

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Tanssiurheilun osalta vastaukset ovat samansuuntaisia koko urheiluyhteisön vastausten kanssa.

Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet). Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön

Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma (linkki avautuu toisella verkkosivustolla) ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.

Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.

Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa. 

Tanssiurheilun lajikohtaiset tulokset

Tanssiurheilun osalta vastauksia häirintäselvitykseen tuli 199 vastaajalta. Sukupuolittain vastauksia tuli eniten naisilta (155). Kilpailutason osalta suurin osa vastaajista oli kansallisen tason urheilijoita (113). Vastaajien ikäjakauma painottui 16–18-vuotiaisiin urheilijoihin. Tanssiurheilun vastausprosentti oli matala, 7, muihin lajeihin verrattuna alempaa keskitasoa.

Häirinnän yleisyys ei noussut tanssiurheilussa kokonaisaineistoon verrattuna korkeaksi. Ilmiötä kuitenkin esiintyi lajissa, sillä 18 prosenttia naisurheilijoista oli kokenut seksuaalista häirintää. Tutkimustulosten perusteella seksuaalinen tai sukupuolinen häirintä ei vaikuta olevan tanssiurheilussa yleisempää kuin muuallakaan urheilussa.

Suurin osa tanssiurheilun vastaajien kokemasta häirinnästä oli yleistä häiritsevää puhetta. Koko tutkimuksen aineistossa urheilijat olivat syyllistyneet useimmin häirinnän sanallisiin muotoihin. Tanssiurheilussa häirintään olivat kuitenkin syyllistyneet eniten valmentajat, joskin urheilijat olivat hyvin lähellä samoja lukemia. Näyttää siltä, että valmennuksessa ja urheilijoiden keskinäisissä kohtaamisissa ilmenee jonkin verran häiritsevää puhetta.

Lajikohtaisia tuloksia tarkasteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon mm. se, että kilpaurheilijan määritelmä ei ole lajien kesken yhdenmukainen ja osalla lajiliitoista, kuten Tanssiurheiluliitossa, vastausprosentti jäi alhaiseksi. Tuloksia tulee pitää suuntaa antavina, eivätkä tulokset ole vertailtavia lajien kesken.

Tanssiurheilun osaraportti kokonaisuudessaan on ladattavissa tästä.

Kiitämme Suomen urheilun eettistä keskusta tämän tärkeän ja maailmanlaajuisesti merkittävän selvityksen laatimisesta. Vaikka tanssiurheilun osalta tulokset ovat samankaltaisia koko suomalaisen urheiluyhteisön tulosten kanssa, on muistettava, että jokainen koettu häirintätapaus on liikaa. Tunne- ja vuorovaikutustaidot korostuvat etenkin valmennuksessa, mutta jokaisen lajissa toimivan, sekä valmentajien ja urheilijoiden että myös seura- ja liittotoimijoiden sekä urheilijoiden taustajoukkojen, vanhempien ja fanien on tiedostettava, että se, minkä itse kokee ehkä kevyenä vitsinä tai heittona voi loukata toista syvästi. Jokaisen tulee katsoa peiliin, toteaa liiton toiminnanjohtaja Auli Korhonen. 

Olemme koonneet kiusaamisen vastaisen työn huoneentaulut jo 2010-luvun alkupuolella ja päivittäneet materiaalejamme jatkuvasti, tuoreimmat tänä keväänä. Kaikki vastuullisuustyön ja eettisen urheilun materiaalit ovat avoimesti jäsenseurojemme, valmentajiemme ja urheilijoidemme saatavilla liiton verkkosivuilla ja toivomme toki, että niitä hyödynnetään omassa toiminnassa. Yksikään kirjoitettu dokumentti ei kuitenkaan paranna tilannetta, vaan asiat ja ajatukset on saatava käytännön toimintaan kaikilla urheilun ja harrastamisen tasoilla, ja koko muussa yhteiskunnassa. Häirinnän vastainen työ on osa liiton vastuullisuustyötä ja jatkamme sitä kouluttamalla ja viestimällä sekä tekemällä yhteistyötä urheilujärjestöjen kanssa parhaiden käytäntöjen löytämiseksi ja omalta osaltamme tanssiurheilun toimintakulttuurin muuttamiseksi, Korhonen jatkaa. 

Vuodenvaihteessa otamme käyttöön valmentajalisenssin, joka antaa sekä palveluja ostaville jäsenseuroillemme että myös niitä tarjoaville valmentajillemme keinon osoittaa, että urheilun eettisiin periaatteisiin ja reilun pelin sääntöihin on sitouduttu ja että sekä seurat että lisensoidut valmentajat ovat mukana yhteisessä työssämme luomassa turvallista toimintaympäristöä tanssiurheilussa, Tanssiurheiluliiton puheenjohtaja Leena Liusvaara jatkaa. 

Annamme täyden tukemme Suomen urheilun eettiselle keskukselle jatkaa vastaavien selvitysten tekemistä, jotta pystymme muuttamaan urheilua ja etenkin tanssiurheilua yhä vastuullisemmaksi ja turvallisemmaksi paikaksi harrastaa, summaa Liusvaara.

Kannustamme kertomaan

Väestöliiton Et ole yksin -palvelussa (linkki avautuu toisella verkkosivustolla) voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.

SUEKin ILMO-palveluun (linkki avautuu toisella verkkosivustolla) voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia. 

Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä (linkit avautuvat osin toisella verkkosivustolla):

Suomen vakio- ja latinalaistanssien kerma kokoontui tauon jälkeen Kotkassa

JULKAISTU: 6.9.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Vakio- ja latinalaistanssit

Punainen vakiotanssipuku takaaLauantaina Steveco-areenalla järjestetyt vakio- ja latinalaistanssien syksyn ensimmäiset Grand Prix -kilpailut kokosivat Kotkan Karhuvuoreen 72 paria mittelemään kotimaisista rankingpisteistä. Tarkoin turvajärjestelyin ja -ohjein toteutetut kilpailut päättivät usean parin monen kuukauden mittaisen kilpailutauon tanssiurheilun kilpailutoiminnan ollessa keskeytyksissä maaliskuun puolivälistä alkaen vallitsevan tartuntatautitilanteen leviämisen estämiseksi.

Helsinkiläistä Tanssiklubi Masteria edustava pari Gleb Bannikov – Ada Varstala onnistui hienosti napaten voitot sekä yleisen Champion-luokan vakiotansseissa että latinalaistansseissa. Pari on seuraavaksi matkalla Tanskaan 10-tanssin EM-kilpailuun, joka puolestaan käynnistää kansainvälisen kilpailutoiminnan tauon jälkeen syyskuun puolivälissä.

Vakiotanssien hopeaa otti Italiassa asuva pari Emanuele Massacci – Jenni Heikkilä (Lumets, Helsinki). Viranomaisten ja parin kanssa yhteistyössä tehdyt järjestelyt kilpailupaikalla mahdollistivat parin tulon Suomeen kilpailemaan, ja Jennin pääsemään tanssimaan kotikaupungin yleisön eteen. Pronssille tanssi Dance Team Tamperetta edustava pari Arto Pajunen – Aleksandra Skorodskaja.

Latinalaistansseissa koko mitalikolmikko edusti helsinkiläistä Tanssiklubi Masteria. Hopealle Bannikov – Varstalan jälkeen sijoittui Italiassa valmennusta ottava salolaislähtöinen pari Markus Ranta – Alisa Heino. Pronssiset mitalit annettiin parille Dmitri Borovski – Alisa Alexandrova.

Nuorisoikäsarjan vakio- ja latinalaistanssien voittoon tanssi virolaispari Ragnar Traks – Sandra Kallas. Hopeaa vakiotansseissa otti Dance Team Tampereen pari Markus Kinnunen – Saana Pellinen ja latinalaistansseissa oululaispari Olli Seppänen – Peppi Kodis (DSC Oulu). Pronssimitalit sekä vakio- että latinalaistansseissa sai virolaispari Gregor Labunski – Carmen Anette Niimann.

Päivän päätteeksi aiemmin käytyjen vakio- ja latinalaistanssikilpailujen tulokset laskettiin yhteen ja niiden perusteella kutsukilpailuna käytiin vielä nuorison 10-tanssifinaali. Finaalin voittoon tanssi Miikka Ahonen – Ellen Puotiniemi (DSC Oulu), hopealle Markus Kinnunen – Saana Pellinen (Dance Team Tampere) ja pronssille Aleksi Ahola – Polina Anisimova (HaveStep, Hamina).

Seniorien vakiotanssit sujuivat tamperelaisparin Jouko Leppälä – Heljä Leppälä (DanceLine) komennossa. Hopealle tuomaristo arvioi parin Alexander Ivanitskiy – Irene Hägerstöm (TK Master, Helsinki) ja pronssille parin Juha Viemerö – Elina Viemerö (TanssiDans, Kirkkonummi). Latinalaistanssien kultaiset mitalit matkasivat myös Tampereelle parin Jari Laatta – Vilma Lahti (Dance Team Tampere) mukana. Hopeaa otti pari Petri Järvinen – Ulla Järvinen (Star, Helsinki) ja pronssille pari Tapio Komminaho – Sanna Leskinen (Buumi, Helsinki).

Myös seniorit tanssivat kutsukilpailuna 10-tanssifinaalin, jossa parasta kisakuntoa osoitti helsinkiläistä Voltaa edustava pari Pasi Rautio – Minttu Pajunen. Hopealle urakoi Jarno Vaajoki – Aini Minkkinen (Quickstep, Vihti) ja pronssille Mikko Juusola – Hanna Paavola (Rolling, Vaasa).

Juniorien vakiotanssien voitto meni vasta äskettäin muodostetulle uudelle pariyhdistelmälle Mikke Luttinen – Miina Jauhiainen (DanceLine Tampere). Stefan Kagadi – Maria Soitonen (Lumets, Helsinki) taipuivat hopealle ja saman seuran pari Arseni Vorobyev – Milana Maasik pronssille. Latinalaistansseissa Kagadi-Soitonen vei voiton, Nikita Haruns – Diana Kojonen (TK Master, Helsinki) hopeaa ja Elias Saastamoinen – Emmiina Alimattila (La Team, Lieto) pronssia.

Kokeilukilpailuina ilman rankingarvoa järjestettiin ikäsarjalle Seniori III – V omat vakio- ja latinalaistanssikilpailunsa sekä kisaohjelmaan harkittavana oleva PreChampion -luokka alempien taitoluokkien kilpailijoille. Seniorien vakiotanssien voittoon tanssi vaasalaista Rollingia edustava pari Vesa Karhunen – Ritva Karhunen. Pari osallistui myös latinalaistansseihin sijoittuen toiseksi sekä Seniori I -ikäsarjan kaikkiin kolmeen rankingkilpailuun osoittaen näin rautaista kilpailukuntoa. Latinalaistanssien voiton vei turkulaista Boleroa edustava pari Jouni Lehtiranta – Maarit Nurmi. PreChampion-luokan vakiotanssien voiton vei Kimmo Seppä – Teija Taskula (Lappeenrannan Tanssiurheilijat).

Kaikki tulokset tästä (avautuu toisella verkkosivustolla)