Vuosina 2024-2025 VL SM- ja GP-paneeleissa vähennetään ulkomaisten tuomarien lukumäärää.
Ohessa linkki nettisivun kilpailusääntöjen ja -ohjeiden kokeiluohjeisiin.
Huippu-urheilutoiminnan järjestäminen ja tukeminen on yleisesti lajiliittojen tehtävä. Niin myös meillä. Kotisivulla kerrotaan, että liitto järjestää maajoukkuetoimintaa, jolla tuetaan kansallisesti tai kansainvälisesti kykynsä osoittaneiden urheilijoiden omaa harjoittelua ja kokonaisvaltaista valmentautumista kohti kansainvälistä huippua. Huippu-urheilutoiminta voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan: maajoukkuetoimintaan ja kansainväliseen kilpailutoimintaan, eli arvokilpailuedustuksiin. Liitolla on viisi maajoukkuetta: vakio- ja latinaistanssien, rock’n’swing-tanssien, pyörätuolitanssin, breikin ja disco- ja performing arts- lajien maajoukkueet.
Huippu-urheilutoiminnan rahoitus tulee lähes kokonaan liiton budjetissa. Tosin sanoen maajoukkueilla ei ole omaa varainhankintaa. Huippu-urheilutoiminnan budjetin suuruudeksi vuodelle 2024 on esitetty noin 110 000 €. Summa sisältää viiden lajipäällikön työkorvaukset yhdeksältä kuukaudelta 22 000 €, maajoukkueiden toiminnan 39 000 €, edustusmatkakulut noin 33 000 € ja maajoukkueurheilijoiden huippuvaiheen tuen noin 12 000 €. Lisäksi budjettiin on sisällytetty muita pienempiä kuluja, kuten mitalirahat ja valmentajafoorumit. Summat jakautuvat viiden maajoukkueen kesken etukäteen määritellyllä tavalla. Lajipäälliköt hallinnoivat kukin oman lajinsa budjettia liittohallituksen valvonnassa.
Jokaisella riittävän varhain tanssimisen aloittaneella, systemaattisesti ja määrätietoisesti harjoitelleella, kotimaisissa kilpailuissa menestyneellä urheilijalla on mahdollisuus kehittyä lajinsa huipuksi ja kuulua maajoukkueeseen. Olympiakomitean luoman kriteeristön pohjalta seniori- ikäisiä urheilijoita ei katsota huippu-urheilijoiksi, vaikka arvokilpailuja järjestetään myös senioriluokille. Seniori-ikäsarjoissa kilpailevat urheilijat eivät siis kuulu maajoukkuetoiminnan piiriin. Vaikka kaikilla jäsenyhdistyksillä ei ole maajoukkuetasoisia urheilijoita, maajoukkueurheilijat toimivat roolimalleina ja innoittajina nuoremmille ja miksi ei vanhemmillekin kilpailijoille ja harrastajille. Kansainvälisen menestymisen myötä laji saa valtakunnallista näkyvyyttä ja kansainvälisellä tasolla Suomen maine tanssiurheilumaana kasvaa. Näkyvyyden myötä lajin kiinnostavuus harrastajien keskuudessa kasvaa.
Jokaiseen maajoukkueeseen on omanlaisensa pääsy-, haku- ja nimittämiskäytännöt ja ajankohdat. Kaikille maajoukkueille on yhteistä, että maajoukkueeseen valinnan tai nimeämisen jälkeen urheilija sitoutuu maajoukkueeseen kuulumisen ehtoihin allekirjoittamalla urheilijasopimuksen. Anti-dopingtoiminnan ja kilpailumanipulaatioehtojen lisäksi urheilijat sitoutuvat esimerkiksi edustamaan Suomea edustuspaikan saadessa. Urheilijoiden on siis täytettävä kunkin lajin edustuskelpoisuusvaatimukset koko maajoukkuekautensa ajan. Liitto on sitoutunut tukemaan edustusurheilijoita arvokilpailuihin kulloisenkin taloustilanteen mukaan. Tuettavien urheilijoiden määrä ja summat ovat lajikohtaisia, mutta missään lajissa matkatuet eivät kata kaikkia edustusurheilijan kuluja. Edustusmatkakulujen budjetti sisältää myös alaikäisten urheilijoiden mukana matkustavan yhden valmentajan matkakulut. Valmentaja on ensisijaisesti lajipäällikkö. Valmentaja huoltaa kaikki kilpailuun osallistuvat alaikäiset urheilijat. Vuodelle 2024 liittohallitus on tehnyt linjauksen, joka rajoittaa valmentajalle maksettavat matkakulut max 650 €/kilpailu. Urheilijoiden matkatukien maksukriteerien uudistaminen on annettu lajipäälliköiden tehtäväksi tulevalle vuodelle. Tällä hetkellä edustuspaikan saaminen ei edellytä maajoukkueeseen kuulumista, joskus aikaisempina vuosina se on ollut edustuskelpoisuuden yksi edellytys. Edustusvalinnat arvokilpailuihin tehdään sääntöjen määrittämällä tavalla ja rankinglistojen pohjalta.
Maajoukkuetoiminnan sisällön suunnittelu on kunkin lajin lajipäällikön vastuulla budjetin määrittelemissä rajoissa. Maajoukkuevalmennuksen ensisijainen tehtävä on, ja on jo vuosia ollut, tarjota urheilijoille valmennusta varsinaista lajivalmennusta tukevilla osa-alueilla, kuten psyykkinen valmennus, fysiikkavalmennus, liikkuvuusharjoittelu, ravitsemusvalmennus. Lajista riippuen maajoukkuetoiminta on sisältänyt myös lajivalmennusta ja sen osuutta ollaan vähitellen nostamassa. Hyvän suunnittelun ja maajoukkuetoiminnan sisällön pohdinnan tarkoitus on tuoda mahdollisimman suurta lisäarvoa urheilijoiden harjoitteluun ja kilpailutoimintaan. Urheilijoiden sitoutuminen harjoitteluun, motivaatio pyrkiä kohti parempia suorituksia ja kansainvälistä huippua on syy, miksi huippu-urheilutoimintaa liitossamme pyöritetään. Maajoukkuetoiminnan merkitystä ja sen sisältöä on hyvä aika-ajoin pohtia ja kyseenalaistaa yleisemminkin. Linkistä avautuu toisen lajin lajipäällikön tekemää hyvää pohdintaa toiminnan merkityksestä, urheilijoiden sitoutumisesta ja liiton roolista. Kannattaa lukaista. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009944096.html?fbclid=IwAR3_uIC4TdWgNC_ICV9wN67HgpvKvB3pK-M-uwZxt8GUc9UPdSAVRUNLgSU
Lajipäälliköiden uusi toimintakausi alkaa vuoden alussa. Lajipäällikköesittelyt julkaistaan lähiaikoina. Myös tällä toiminnan osa-alueella kentällä oleva tietotaito olisi tärkeää saada käyttöön ja hyödynnettyä. Mikäli koet, että sinulla voisi olla annettavaa, ole yhteydessä oman lajisi lajipäällikköön tai allekirjoittaneeseen.
Jos mieltäsi askarruttaa joku asia, ota rohkeasti yhteyttä
(050-4080 122 tai pirjo.koivula(a)dancesport.fi)
Pirjo
Järjestösääntöjen mukaan liiton jäsenkokous päättää kansainvälisiin järjestöihin liittymisestä ja niistä eroamisesta.
Liittohallitus päätti 1.11. kokouksessa esittää jäsenkokoukselle, että Suomen Tanssiurheiluliitto ry eroaa FISAF:n jäsenyydestä. Valitettavasti tämä asia jäi epähuomiossa puuttumaan 2.11. julkaistulta syyskokouksen esityslistalta. Asia tuodaan sen vuoksi syyskokoukseen kohdassa 13. muut asiat.
Jos jäsenyhdistys haluaa reklamoida tämän esityksen käsittelemisen syyskokouksessa, reklamaation voi lähettää osoitteeseen toimisto@tanssiurheilu.fi, viimeistään perjantaina 17.11.2023 klo 15.00.
Armenian pääkaupunki Jerevan isännöi eilen sunnuntaina 12.11. nuoriso-ikäsarjan latinalaistanssien MM-kilpailuja. Suomesta kisaan osallistui kaksi taidokasta paria. Hallitsevat Suomenmestarit Nikita Haruns ja Anastasija Prikul selvittivät tiensä kisassa aina semifinaaliin asti, ja loppusijoitus parilla oli hienosti 12. Toinen suomalaispari, Stefan Kagadi ja Adriana Johanson, karsiutuivat niukasti kolmannelta kierrokselta, sijoittuen 25. Yhteensä kisassa oli mukana 58 paria. MM-kullan nappasivat Kirgisian Vladimir Vyrleev ja Maria Proshletsova.
Lauantaina 11.11. Portugalin Vila Nova de Famalicãossa kilpailtiin yleisen sarjan 10-tanssin maailmanmestaruudesta. Kilpailun voittoon tanssivat viime vuotisen hopeamitalinsa näin kultaiseksi kirkastaneet Ukrainan Earle Williamson ja Veronika Myshko. Suomea kisassa edustivat Daniel Eklund ja Olivia Eklund. Heidän kisansa päättyi ensimmäiselle kierrokselle ja sijoitus kovassa kisassa parillamme oli tällä kertaa 29.
Kaikki tulokset WDSF:n nettisivuilla:
Nuoriso latin MM: https://www.worlddancesport.org/Event/Competition/World-Championship-Yerevan-23555/Youth-Latin-59332/Ranking
Yleinen 10-tanssin MM: https://www.worlddancesport.org/Event/Competition/World-Championship-Vila-Nova-de-Famalic%C3%A3o-23540/Adult-Ten-Dance-59277/Ranking
Nyt Helsingissä on tarjolla kolmen urheiluopiston yhteistyönä toteuttama VAT eli valmentajan ammattitutkinto. Myös muilla urheiluopistoilla on tarjolla vastaavia koulutuksia.
Valmentajan ammatillinen koulutus on tarkoitettu henkilölle, joka toimii valmentajana valmennustyössä ja kehittää osaamistaan valmentajana sekä kehittää valmennuksen toimintaympäristöä. Tutkinnon suorittanut voi toimia valmennustehtävissä urheiluseuroissa tai muussa valmennustoiminnassa esimerkiksi yrittäjänä.
Koulutuksen hakijalta odotetaan urheiluvalmennuksen kokemusta ja mielellään lajiliittojen koulutustaustaa tai muuta liikunnan alan koulutusta. Toteutus edellyttää käytännön valmennuksessa toimimista yksilö- tai joukkuevalmennuksessa koulutuksen aikana. Soveltuvuudesta kannattaa keskustella hakeutumisvaiheessa koulutuksen yhteyshenkilöiden kanssa.
Hakuaika on käynnissä joten jos koit, että koulutus voisi olla sinua varten ole yhteydessä järjestäjään tai oman lähialueesi urheiluopistoon.
Liikunnan ja valmennuksen ammattitutkinto, Valmennuksen osaamisala
Liitto kiittää kaikista
hakemuksista seuraavan kahden vuoden tuomarivalintojen Tuki-ryhmään.
Lajipäällikkö Toni Tuomisen lisäksi työryhmään kuuluvat:
Harri Antikainen
Adrien Fitori
Mika Jauhiainen.
Työryhmän toiminta käynnistyy pikimmiten ja työlistalla on vuosien 2024-2025 IKM-, GP- ja SM-paneelit.
Liitto julisti 16.6. seurojen välisen kilpailun jäsenmäärän kasvattamisesta.
Jäsenmääräkilpailussa verrattiin 31.10. mennessä DanceCoreen viedyt jäsenet vuodelle 2022 vahvistettuun jäsenmäärään.
Kaksi eniten jäsenmääräänsä kasvattanutta seuraa palkitaan 200 € ”jäsenmaksuhyvityksellä”, seuraavissa kategorioissa:
1. prosentuaalisesti eniten jäsenmääräänsä kasvattanut seura
2. lukumääräisesti eniten jäsenmääräänsä kasvattanut seura
Tulokset:
FDO:n jäsenmäärä saatiin excel-taulukkona. FDO kasvatti lukumäärällisesti jäsenmääräänsä eniten, 175 jäsentä (4,9 %).
FDO ei kuitenkaan tällä kertaa osallistunut kilpailuun, koska FDO:n jäsenrekisteriä ei ylläpidetä vielä DanceCoressa.
Onnittelut voittajille huikeista tuloksista ja samalla kaikille jäsenmääräänsä kasvatteneille seuroille! 
Voittajiin ollaan pian yhteydessä toimistolta palkinnon lunastamiseen liittyen.
Liittohallitus teki elokuun suunnittelupäivillä päätöksen, että vuoden 2023 talouden tasapainottamiseksi lajipäälliköiden syyskuussa päättynyt kaksivuotiskausi jatkuu vasta vuoden 2024 alussa. Maajoukkue- ja kansainvälistä kilpailutoimintaa koskevat kysymykset lähetetään ensisijaisesti osoitteeseen toimisto@tanssiurheilu.fi.
Vuoden 2024 lajipäällikköhaku tehtiin elokuussa ja lajipäälliköt aloittavat toimikautensa vuoden 2024 alussa. Lajipäälliköiden esittely on tulossa vielä tämän vuoden aikana.
Romanian Sibiu isännöi viikonloppuna perinteistä Transylvanian GP:tä, jonka yhteydessä ratkottiin MM-mitaleita yleisen sarjan latinalaistansseissa sekä juniorit 2 -sarjan vakiotansseissa.
Latinalaistanssien maailmanmestaruus matkasi viime vuoden tapaan Saksan Marius-Andrei Balanille ja Khrystyna Moshenskalle. Suomea kisassa edusti kaksi paria. Tämän vuoden ranking-listoja hallinneet ja SM-hopeaa helmikuussa voittaneet Miko Sirolinna ja Silja Rantala tanssivat sijalle 51. “Tanssi tuntui hyvältä, ja kisapaikalla oli mahtava tunnelma ja ihanaa musiikkia!”, Miko ja Silja kertoivat Romaniasta.
Toisena suomalaisparina kilpailussa tanssivat Matti Kaksonen ja Hanna Pörsti, joiden loppusijoitus oli heidän ensimmäisissä MM-kisoissaan 59. “Oli hienoa päästä edustamaan Suomea ja saada fiilistä huipputanssijoiden kanssa tanssimisesta! Vedettiin tosi hyvä kisasuoritus, valitettavasti se ei nyt riittänyt 48:n parhaan joukkoon, mutta ollaan tanssiin tyytyväisiä. Hommat menee eteenpäin ja oman fiilikset mukaan meillä on tapahtunut iso kehitys edellisistä edustuskisoista eli viime vuoden EM-kisoista”, Matti ja Hanna kertoivat tunnelmistaan tuoreeltaan kisan jälkeen.
Romaniassa kisattiin myös juniorit 2-sarjan vakiotanssien MM-kilpailu sunnuntaina 5.11. Viikko sitten saman ikäsarjan latinalaistanssien MM-kisassa hienosti 11. sijoittuneet Suomen Nikita Shchurov ja Angelina Ignatyeva eivät yltäneet aivan yhtä korkealle tällä kertaa, vaan parin sijoitus oli 22. Toinen suomalaispari, Jelisei Zemljannikov ja Vlada Sidunova sen sijaan petrasivat vakioissa sijoitustaan viime viikkoon (jaettu 36.-37. sija) nähden, ja loppusijoitus oli tällä kertaa 28. Kilpailun voittoon tanssivat järjestäjämaa Romanian Marius-Tiberiu Padurean ja Adelina Stanciu, jotka juhlivat viime viikonloppuna latinalaistanssien MM-hopeaa ikäsarjassaan.
Kaikki tulokset:
Suomen Tanssiurheiluliitto ry:n sääntömääräinen syyskokous sekä vakio- ja latinalaistanssien kilpailusääntöjä käsittelevä kokous järjestetään sunnuntaina 19.11.2023
Esityslistat niihin kuuluvine liitteineen näihin kahteen kokoukseen on nyt julkaistu verkkosivuillamme.
Kokousten kutsut on toimitettu jäsenille jäsentiedotteena torstaina 5.10.2023, ja myös ne ovat nähtävissä em. sivuilla.
********
Liiton jäsenkokouksissa on äänivalta liiton varsinaisilla jäsenillä. Varsinaisia jäseniä voivat edustaa niiden varsinaiset henkilöjäsenet.
Kokous järjestetään hybridinä. Kannustamme saapumaan paikalle, mutta voitte osallistua myös etäyhteyksin. Äänestäminen tapahtuu älypuhelimella Äänestyskoppi-järjestelmällä, sekä etänä että paikan päällä.
Muistattehan ilmoittaa etänä jäsenyhdistystänne kokouksessa tai kokouksissa edustavan henkilön tällä ilmoittautumislomakkeella 14.11. klo 15 mennessä sekä toimittaa heille valtakirjan to 16.11.2023 klo 15 mennessä sähköpostitse. Näin ehdimme valmistella äänestysjärjestelmän valmiiksi ennen kokouspäivää ja sujuvoitamme kokouspäivän kulkua.
********
Syyskokouksessa tehdään jälleen henkilövalintoja liittohallitukseen.
Toivomme, että lähettäisitte liiton toimistoon lyhyet esittelyt niistä seuranne jäsenistä, jotka ovat asettumassa ehdolle syyskokouksessa. Esittelytekstissä kukin ehdokas voi vapaamuotoisesti kertoa taustastaan ja kiinnostuksen kohteistaan liittohallituksen työskentelyssä. Toivottu pituus on noin puoli sivua. Valmiit esittelytekstit lähetetään osoitteeseen toimisto(at)tanssiurheilu.fi viimeistään 16.11.2023.
Ehdolle saa myös asettua kokouksessa ilman ennakkoilmoittautumista tai -esittelyä.
Toivomme joka tapauksessa aktiivisia ja työskentelemään valmiita, eri-ikäisiä, eri sukupuolta edustavia ja eritaustaisia henkilöitä asettumaan ehdolle.
********
Kiitos huomaavaisuudestanne, ja tervetuloa!