EM U21 vakiotanssikilpailut pidetään 21.10.2023 Eldblagissa, Puolassa.
Ilmoittautumiset viimeistään keskiviikkona 4.10.2023 sähköpostitse toimisto(at)tanssiurheilu.fi.
Liittäkää mukaan:
MM Sen2 latinalaistanssikilpailut sekä MM Sen4 vakiotanssikilpailut pidetään 13.-14.10.2023 Rotterdamissa, Hollannissa.
Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 25.9.2023 sähköpostitse toimisto(at)tanssiurheilu.fi.
Liittäkää mukaan:
2023 Invitation letter WDSF WC S4 St and S 2 La Holland Masters 2023
EM Sen2 vakiotanssikilpailut pidetään 10.11.2023 Calviassa, Espanjassa.
Ilmoittautumiset viimeistään torstaina 19.10.2023 sähköpostitse toimisto(at)tanssiurheilu.fi.
Liittäkää mukaan:
MM Sen1 10-tanssikilpailut pidetään 7.10.2023 Dresdenissä, Saksassa.
Ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 25.9.2023 sähköpostitse toimisto(at)tanssiurheilu.fi.
Liittäkää mukaan:
Tanssista voi muodostua erittäin tärkeä ja iso osa elämää, vaikka sen aloittaisi vasta myöhemmälläkin iällä. Vakio- ja latinalaistansseja tanssiva pari Markus Särkkä ja Maija Raussi (Savonlinnan Tanssiseura SaTsa ry) kertovat, että tanssi on samanaikaisesti riittävän hauskaa ja haastavaa, jonka vuoksi se myös koukuttaa. Pari kilpailee seniori 4 -ikäsarjassa ja he ovat tehneet sinnikkäästi ja määrätietoisesti töitä sen eteen, että ovat yltäneet ylimpään taitoluokkaan.
“Aluksi ei oltu todellakaan menossa kilpailuihin”
Markus ja Maija ovat kilpailleet tanssissa nyt kymmenen vuotta, ja harrastaneet yhdessä kauemminkin. Tätä ennen Maija oli harrastanut jonkin verran myös itämaisia tansseja ja Markus oli käynyt lavatansseissa sekä opetellut joitakin valssin ja tangon kuvioita.
”Aluksi halusimme opetella vain muutamia jiven kuvioita, sillä se vaikutti hauskalta tanssilta. Menimme tanssitunneille, jonka seurauksena tanssi veikin sitten mennessään, ja siirryimme tanssiurheiluun. Osallistuimme ensimmäistä kertaa kilpailuihin vuonna 2013. Se jännitti kamalasti ja kaikki kisoihin liittyvä glamour tuli hieman yllätyksenä. Kisakokemus kuitenkin vahvisti kiinnostusta tanssiurheiluun, ja myöhemmin lähdettiin kisaamaan aktiivisestikin.”
“Tanssi on sekä hauskaa että tarpeeksi haastavaa”
Tämä on se yhdistelmä, joka paria koukuttaa tanssissa eniten. Markus ja Maija ovat todenneet, että heillä on todella erilaiset tavat oppia tanssia. Toisaalta niinhän se on, että vastakohdat täydentävät toisiaan.
”Opettelen tanssikuviot numero numerolta, ja minun on tehtävä niistä aina lista paperille”, Maija kertoo.
”Minä opettelen Maijalta isompia kokonaisuuksia kerralla. Se on hyvä, kun toinen tekee työt ja minä sitten vain tanssin”, Markus naurahtaa.
”Kyllä me kuviot aina lopulta opitaan, vaikka välillä tuntuukin todella vaikealta.”
Parasta tanssissa on sen asettamat haasteet ja pienetkin oppimisen kokemukset. Onnistumiset tyydyttävätkin paria enemmän kuin menestys kisoissa. Tanssi opettaa itsetuntemusta ja parin tuntemusta.
“Uuden harrastuksen aloittaminen oli helppoa, koska se oli niin kivaa”
Tanssista tuli senioriparille nopeasti todella tärkeä ja iso juttu. He eivät kokeneet informaation etsimistä pienessä kaupungissa haasteelliseksi, vaikka ovat monilta kuulleetkin, että joskus tanssiseuraan löytäminen voi olla hankalaa.
”Tunsimme seurasta yhden henkilön, joka houkutteli meidät mukaan. Tietoa tanssiseurasta ei tarvinnut siis erikseen etsiä. Kaikki oli aluksi uutta ja ihmeellistä, nykyään enää ihmeellistä!”
”Vaikea sanoa, millaista on oikeassa kilpailumaailmassa, mutta on hienoa, miten yhteisöllistä meininki on. Aina kannustetaan toisia pareja ja huolehditaan toinen toisesta. Se on meille ja varmasti monelle muullekin todella tärkeää.”
Pari kertoo, että omistautuminen lajille on melko vahvaa. Harrastus näkyy myös arkipäiväisessä elämässä koko ajan.
”Tanssi on meille tosi läpitunkeva juttu ja vaikuttaa moneen asiaan. Erilaisia asentoja opetellaan keskellä kaupunkia kävellessäkin tai liikennevaloissa odotellessa. Asentoa rakentaa usein huomaamatta, kun kiinnittää huomiota esimerkiksi rangan asentoon”, pari kertoo.
”Niin ja jonot kaupassa ovat pahimpia. Maijan tunnistaa aina kaupassa kaukaa, koska kassajonoissa hän ei pysy paikallaan vaan on aina heilumassa ja harjoittelemassa”, Markus naurahtaa.
“Tanssimiselle ei ole koskaan esteitä, ei tarvitse olla huippuun trimmattu!”
Pari suosittelee tanssia harrastuksena kaikille. He myös peräänkuuluttavat sitä, ettei ikä tai muutkaan tekijät estä itselle tärkeän harrastuksen aloittamista tai jatkamista.
”On vaikeaa ymmärtää, miksi monia asioita tarkastellaan aina niin ikäkeskeisesti. Ei se ikä ole este millekään. Vaikka kuusikymppisenäkin aloittaisi, niin se on vielä nuori ja ehtii vaikka mitä!”
”Olemme itse kisanneet polvi ja lonkka teipattuna faskiateipillä, jalkaterä teipattuna tanssikengässä, kuulolaite teipattuna korvalehteen ja niin edelleen, eikä se ole estänyt tanssimista tai kisaamista. Näillä eväillä mennään!”
“Tanssissa ei voi ajatella muuta kuin sitä tanssia”
Tanssi vie hyvin ajatuksia muualle muista arkielämän huolista ja askareista. Treenien jälkeen olo on aina hyvä ja kevyempi. Tanssi on opettanut parille kärsivällisyyttä ja sitä, että töitä on tehtävä pitkäjänteisesti.
”Vapaa-ajalla tykkäämme mökkeillä, veneillä sekä surffata silloin, kun emme tanssi. Surffatessa on huomannut tanssin tuomia hyötyjä, kuten kehonhallintaa. Jos tippuu laudalta niin pääsee myös räjähtävästi takaisin ylös. Ja kärsivällisyys on kasvanut merkittävästi. Tulokset eivät tule heti tanssissa eikä surffauksessakaan.”
Markus ja Maija ovat loistava esimerkki siitä, kuinka harrastuksen kipinä voi syttyä myöhemmälläkin iällä. Uuden harrastuksen aloittaminen vaatii aina rohkeutta, mutta se voi loppujen lopuksi olla todella palkitsevaa ja opettavaista.
”Heti paikalla, mahdollisimman nopeasti kaikki tanssimaan! Se on niin kivaa, että kokeilkaa edes!”
MM Sen3 vakiokilpailut pidetään 27.10.2023 Platja d’Arossa, Espanjassa.
Ilmoittautumiset viimeistään torstaina 12.10.2023 sähköpostitse toimisto(at)tanssiurheilu.fi.
Liittäkää mukaan:
2023 Invitation WDSF World Senior 3 Standard 2023 – Platja d’Aro
Boogie woogien maailmancup jatkui kesätauon jälkeen Saksassa 11.-12.8. osana perinteistä German Open Championships -tapahtumaa. Stuttgartin Liederhallen kulttuuri- ja kongressikeskus tarjosi jälleen upeat puitteet maailman suurimmalle tanssitapahtumalle, jossa boogie woogien lisäksi tanssittiin useiden päivien ajan myös vakio- ja latinalaistanssien kansainvälisiä kilpailuja.
Yleisessä sarjassa Suomen kärkipari Ida Keränen ja Juho Päivinen lähtivät kilpailupäivään jännittynein tunnelmin. Muistissa oli edellisen maailmancup-osakilpailun iso pettymys, kun Italiassa toukokuussa käydyssä kilpailussa pari jäi yllättäen finaalin ulkopuolelle. Sisuuntuneet Ida ja Juho kuitenkin suorittivat tällä kertaa karsintakierrokset vahvasti ja onnistuneesti, napaten selkeän finaalipaikan pienellä piste-erolla kärkeen. Finaalissa erityisesti hidas kierros oli parilta nappisuoritus, ja he voittivat sen niukasti. Nopea kierros oli myös hyvä, ja yhteistuloksissa se riitti lopulta toiseen sijaan Ruotsin Wilma ja Viktor Edlundin voittaessa kilpailun.
– Olemme tulokseen erittäin tyytyväisiä, sillä voitto jäi enää pisteen päähän, mikä lupaa hyvää marraskuun MM-kilpailua ajatellen, iloiset Ida ja Juho viestittivät Saksasta tuoreet tunnelmansa.
Yleisessä sarjassa toiseksi parhaasta suomalaissijoituksesta vastasivat Pinja Sarviluoma ja Samuli Kalliala, jotka tanssivat lopulta sijalle 8., jääden ensimmäisenä parina harmittavasti ulos finaalista. Ella Äijänahon ja Kimi Mannerin loppusijoitus oli 22. Yhteensä kilpailussa oli mukana 39 paria 11:sta eri maasta.
Junioreiden sarjassa Koivusen sisarukset Ida-Loviisa ja Aaron jatkoivat voittokulkuaan, napaten jopa ylivoimaisen voiton ennen Italian Sofia Terzonia ja Andrea Zilocchia. Suomen toinen junioripari Elise ja Samuel Vaulimo täydensivät hienon päivän sijoittumalla kolmansiksi ja nappaamalla samalla ensimmäisen mitalisijoituksen world cupista! Senioreissa Suomea edustivat Viivi Jetsonen ja Jarkko Jetsonen, jotka tanssivat loppusijalle 8., jääden harmittavan lähelle finaalipaikkaa.
Boogie woogien kansainvälinen kilpailukausi jatkuu syksyllä seuraavan kerran marraskuun lopulla Sveitsissä järjestettävissä MM-kilpailuissa, ja niiden perään Unkarissa maailmancupin finaalissa. Suomalaiset ovat maailmancupin kokonaistilanteessa Saksan osakilpailujen jälkeen kutkuttavissa asemissa: Yleisessä sarjassa Ida ja Juho haastajina kakkospaikalla, ja Pinja ja Samuli sijalla 9. Junioreissa Ida-Loviisa ja Aaron johtavat maailmancupia ylivoimaisesti. Jännitettävää riittää erityisesti tällä hetkellä neljänsinä olevilla Elisellä ja Samuelilla, joilla on hyvät mahdollisuudet kamppailla vielä kokonaiskilpailun kolmannesta sijasta.
Sanomme aina, että tanssi on erinomainen harrastus ikään katsomatta. Sitä voi harrastaa kilpailullisesti tai ei-kilpailullisesti. Tanssilla ja musiikilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia ihmisen psyykkeelle ja oppimiselle. Lisäksi tanssi kehittää kehonhallintaa monin eri tavoin. Joillekin tanssi voi muodostua elämäntavaksi, ja se kulkee mukana jopa läpi elämän.
Tanssi ihastuttaa ja ilostuttaa niin harrastajaa kuin katsojaakin. Pyysimme latinalaistanssipari Raija ja Teuvo Lainetta kertomaan tarinaansa tanssijoina (BuumiDancesport Helsinki ry). Moni on ihmetellyt, kuinka he jaksavat vieläkin tanssia, mutta se on muotoutunut heille niin rakkaaksi harrastukseksi. Kokenut pari kilpailee edelleen ansiokkaasti seniori 4-ikäsarjassa ja tanssikokemusta heille on karttunut jo lähes 30 vuotta.
“Pystymetsästä tanssiparketeille”
Raija ja Teuvo Laine ovat aloittaneet tanssin 90-luvulla tyttäriensä harrastuksen innoittamana. Aikaisempaa tanssitaustaa kummallakaan ei ollut ja tanssimaan lähdettiin niin sanotusti pystymetsästä.
– Tytöt harrastivat tanssia ja nuorempi kilpailikin. Kävimme aina katsomassa harjoituksia ja innostuimme sitä kautta itsekin lähtemään alkeiskurssille. Siitä se sitten lähti. Nuorempana kumpikaan ei ole harrastanut tanssia, ainoastaan lavatansseissa tuli käytyä joskus.
Parilla ei ollut aluksi mitään suunnitelmaa kilpailla, mutta ensimmäisen kerran he astelivat kilpaparketeille kuitenkin vuonna 1997. Sittemmin he ovat menestyneet erittäin hienosti omissa sarjoissaan. Heillä on latinalaistansseissa 12 SM-kultaa, 2 hopeaa ja 1 pronssi. Myös muissa erilaisissa kilpailuissa menestystä on tullut.
– Vaikka olemme menestyneet, on tämä siltikin harrastus, sillä leipää se ei tuo pöytään. Harjoittelemme nykyään ainakin kolme kertaa viikossa. Aikaisemmin treenikertoja saattoi olla jopa viitenä päivänä viikossa.
“Tanssi kannattaa”
Tanssi on erinomainen, monipuolinen tapa liikkua, ja se yhdistää liikkeen, musiikin sekä sosiaalisen kanssakäymisen ihmisten kanssa. Liikkumismuotona se on erittäin fyysistä, eikä sitä turhaan kutsuta nimenomaan tanssiurheiluksi.
– Musiikin tahtiin liikkuminen on parasta, se vie mennessään. Tanssi on kokonaisvaltaista, ja sillä on paljon hyötyjä fyysisesti sekä tekee tosi hyvää pääkopalle. Lisäksi tanssin kautta on tutustunut paljon uusiin ihmisiin, joista on tullut hyviä kavereita.
Raija ja Teuvo kertovat, että tanssin avulla oppii käsittelemään monenlaisia asioita. Se opettaa ja kasvattaa paljon.
– Tanssin avulla pystyy käsittelemään stressiä. Välillä kun tanssi ei suju, oppii myös niitä pettymyksiä käsittelemään. Aina kaikki ei mene kuten itse ajattelee. Oppii siis myös olemaan itselleen armollinen.
Vaikka tanssi on monelle “vain harrastus”, antaa se siis myös paljon eväitä elämään tanssin ulkopuolellakin.
– Tanssi on antanut meille molemmille rohkeutta sekä kasvattanut itsevarmuutta. Nuorempana olemme olleet melko ujoja, emmekä ole lähteneet mukaan kaikkiin juttuihin.
“Sanovat, että tanssi ei ole huippu-urheilua”
Tanssiurheiluun ja nimenomaan kilpatanssiin liitetään usein erilaisia stereotypioita, jotka eivät varsinaisesti pidä paikkaansa. Pari kertoo, että ihmisillä on sellainen käsitys, että tanssi on vain kevyttä pyörähtelyä tanssilattialla.
– Jotkut sanovat, että tanssi ei ole huippu-urheilua. Se on nimenomaan huippu-urheilua, siinä missä muutkin. Monet luulevat, että tanssi on jotenkin tosi helppoa tai puuhastelua. Tanssiurheilussa pitää kuitenkin olla vauhtia, samalla säilyttäen asennot ja ilmeet. Kaikki kyllä oppii tanssimaan, mutta hyväksi tulee treenaamalla.
Pari toi myös esiin seuraavanlaisen esimerkin, joka havainnollistaa tanssin fyysisyyttä:
– Yksi nainen sanoi kerran, että hän on treenannut maratoonille pääosin tanssimalla. Tämä kertoo mielestämme kunnosta ja sen kehittämisestä jotakin.
Raija ja Teuvo ovat aktiivisia itse myös tanssisalien ulkopuolella. Sellaisina päivinä, kun he eivät treenaa tanssia, he lenkkeilevät. Raija kertoo myös osallistuvansa puistojumppaan ja talvisin hänen tulee käytyä avannossa.
– Kyllä ruumiinkulttuuria tulee harrastettua. Jos ei oo hyvä kunto, niin ei jaksa tanssiakaan. Treenaamme tällä hetkellä tanssia ainakin kolme kertaa viikossa. Aikaisemmin kävimme tanssimassa jopa viitenä päivänä viikossa.
Raija kertoo ompelevansa lähes kaikki lattaripukunsa itse. Lisäksi sanaristikot ja kaikki muu pieni puuhastelu ovat mieleistä tekemistä silloin, kun ei ole tanssimassa.
“Vieläkö te jaksatte tanssia?”
Raija ja Teuvo ovat saaneet paljon positiivista palautetta harrastuksestaan. Osa on myös ihmetellyt sitä, kuinka pari jaksaa tanssia edelleen aktiivisesti.
– Yleisöltä saatu palaute on parasta. Parempaa jopa kuin se, että menestyy kilpailuissa. Katsojat tulevat joskus kertomaan, kuinka meidän tanssia on kiva katsoa ja ollaan vähän kuin heidän esikuvia. Se lämmittää mieltä.
“Ehdottomasti mukaan vaan”
Tanssilla on todettu olevan lukuisia hyötyjä ihmisen terveydelle. Laji sopii kaikille ja sitä on mahdollista skaalata niin iän, taitotason sekä toimintakyvyn mukaan. Kilpatanssia pidetään kalliina harrastuksena. Oikeasti se ei edes ole niin kallista kuin monet muut nuorten suosimat harrastuslajit.
– Jos miettii tanssiharrastuksen aloittamista, niin ehdottomasti mukaan vaan! Kaikki oppivat kyllä tanssimaan! Moni saattaa vierastaa kilpatanssia, mutta kuten todettua, se on niin kropalle kuin päällekin niin monipuolista. Lisäksi nuorille se opettaa käytöstapoja! Tanssilattialla käyttäydytään aina hienosti. Iästä riippumatta kaikki vaan sinne treenisaleille!
Suomen Tanssiurheiluliitto ry avaa lajipäällikköhaut seuraavalle kaudelle. Lajipäällikköjä haetaan seuraaviin lajiperheen lajeihin: breikki, paratanssi, rock’n’swing -tanssit, vakio- ja latinalaistanssit sekä yhdistetty disco/Performing Arts (FDO).
Toimeksianto:
Arvomme: Rohkeasti, vastuullisesti, kunnioittavasti, myönteisesti, yhdessä.
Tapamme tehdä: kehittävä, itseohjautuva ja vaikuttavuuden varmistava.
Tehtävästä maksettava korvaus 500 e/kk ja vapaakortti liiton alaisiin tapahtumiin. Toimikausi on 1.1.2024 – 30.9.2024, optiolla jatkaa sopimusta 30.9.2025 asti.
Hakemuksesta tulee käydä ilmi:
Vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan liiton toimistoon: toimisto (ät) tanssiurheilu.fi tai postitse Suomen Tanssiurheiluliitto ry, Valimotie 10, 00380 Helsinki 28.8.2023 mennessä.
Tanssiurheiluliiton toimisto on palannut kesälomilta ja perinteiseen tapaan syksy käynnistyi liiton suunnitteluviikonlopulla. Viikonloppu toteutettiin elokuun ensimmäisenä viikonloppuna Sporttitalolla. Jo keväällä päätetyn agendan mukaan aiheina olivat liiton strategia, viestintä ja tiedotus osana strategiaa, SUEK:n ja liiton Reilun kilpailun ohjelma, uusi organisaatiokaavio sekä liiton talous loppuvuonna 2023 ja 2024. Paikalla olivat koko viikonlopun liittohallitus, toimiston työntekijät ja seurakehittäjä sekä lauantaina Askel Sportsin edustajat.
Lauantai aloitettiin liittohallituksen kokouksella, josta yhteenveto tulee myöhemmin. Varsinaisen suunnitteluviikonlopun ohjelman aloittivat Askel Sportsin edustajat kertomalla viestintäkyselyn tulokset ja toimintasuunnitelman loppuvuoden viestinnän ja tiedotuksen osalta. Kentän toiveita halutaan kuulla ja kyselyssä esiin nousseita toiveita toteuttaa, käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kyselytutkimuksen tuloksista on tulossa erillinen yhteenveto, joten en ala niitä tässä avaamaan.
Strategiatyöryhmän puheenjohtaja Harri Harjula kertoi tiivistetysti, mitä työryhmä on tehnyt, missä strategian osalta nyt mennään ja miten työ jatkuu. Strategia valmistuu marraskuussa ja se voidaan esitellä vuosikokoukselle. Strategiatyössä liiton uusi missio ja visio alkavat olla hahmoteltuina, ja strategiaa ollaan työstämässä. Aihe kirvoitti kokousväessä runsasta keskustelua, ja kiitosta annettiin työryhmän vetäjälle ja jäsenille hyvin tehdystä työstä. Esittelyn jälkeen käsiteltiin viestinnän ja tiedotuksen strategiaa ja painopistealueita tulevalle syksylle ja ensi vuodelle. Linjauksia tehtiin mm. ajankäytöstä eri viestinnän ja tiedotuksen osa-alueiden kesken. Tulostiedotukseen käytettävää aikaa päätettiin supistaa ja muuhun tiedottamiseen, viestintään ja koulutuksista tiedottamiseen käytettävää aikaa lisätä. Linjauksia kansainvälisistä kilpailuista tiedottamisesta tiukennettiin ja edustusurheilijoiden ja huoltajien vastuuta tiedotuksessa kasvatettiin. GP-kilpailujen järjestäjän panosta kilpailuista tiedottamiseen lisättiin. Näistä asioista tehdään erilliset ohjeet, joita jaetaan asianosaisille.
Tällä hetkellä on vielä hämärän peitossa, mitkä tulevat olemaan Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) kriteerit valtionavustusten saamiseen vuodelle 2024. Lasten ja nuorten liikunta ja urheilu sekä aikuisväestön työkykyisenä pysymiseen tähtäävä liikunta ja urheilu ovat olleet esillä monissa erilaisissa päättävissä ja linjauksia tekevissä elimissä. OKM vaatii liitoilta toiminnan mittareita ja mittareilla todennettavia tuloksia. Kokous päätyi perustamaan työryhmän, jossa seurakehittäjä Katriina Lahti ja Harri Harjula kokoavat seuroille lähetettävän vuosi-ilmoituksen, jonka avulla seuroille tehdään kuntoisuusselvitys ja jonka tuloksena saadaan vuosittain seurattava kuntoisuusluku. Kysely toteutetaan Forms-kyselynä ja se lähetetään seuroille syyskuun alussa. Konkreettisia toiminnan tavoitteitakin asetettiin jo; liittoon saadaan kolme uutta aikuisten Tähtiseuraa vuonna 2024.
Tanssiurheiluliitto on tehnyt ja julkaissut SUEK:n edellyttämän Reilun kilpailun ohjelman jo vuonna 2022. SUEK tarkastaa liittojen ohjelmia, niiden toteutumista ja koulutussuoritusten määrää vuosittain syksyllä ja raportoi tiedot OKM:lle. Raportin tulos vaikuttaa osaltaan OKM:n myöntämiin valtionavustuksiin. Kävimme lauantain lopuksi läpi liiton Reilun kilpailun ohjelmaa ja sen toteutumista sekä pohdimme toimia toteutuksen osalta parempiin tuloksiin pääsemiseksi. Puhtaasti paras- ja Reilusti paras- koulutusten suorittamista tullaan jatkossa vaatimaan maajoukkueurheilijoiden lisäksi muilta edustusurheilijoilta, maajoukkue- ja edustusparien valmentajilta, kansainvälisten kilpailujen huoltajilta, muilta valmentajilta sekä tuomareilta. Käytäntöjä rakennetaan ja koulutusten toteutustapoja pohditaan. Aija Nyberg rakentaa suoritusten tilastointimenettelyn liiton eTaika-ohjelman kautta raportoinnin ja seurannan helpottamiseksi.
Sunnuntai aloitettiin esityksellä uudesta organisaatiokaaviosta sekä siihen liittyvistä muutoksista valiokuntien ja jaosten asemaan, valtaan, vastuuseen ja työskentelytapoihin. Kokousväen tahtotila oli luoda vuodelle 2024 malli, jossa valiokunnat toimivat itsenäisesti sekä oman toimintansa että valiokuntakohtaisen budjetin osalta. Toiminnanjohtaja jatkaa organisaatiokaavion työstöä sekä työjärjestyksen muokkaamista kaaviota vastaavaksi ja tuo dokumentit liittohallituksen käsittelyyn. Tätä asiaa esitellään seuraedustajille syyskokouksessa. Koulutusten tarkoitusta, koulutuspolkuja ja koko koulutusjärjestelmän uusimista pohdittiin seurojen ja valmentajakoulutukseen tulevien henkilöiden sekä liiton näkökulmasta. Samalla vertailtiin muiden liittojen koulutusohjelmia oman liiton toimintaan. Todettiin tarve koulutustoiminnan uudelleen rakentamiselle niin, että täytetään OKM:n vaatimukset ja saadaan koulutuspolusta käyttäjäystävällisempi sekä vaatimusten että keston osalta. Leena Liusvaara kokoaa työryhmän työstämään uudistusta. Samaan uudistukseen liitetään myös tuomaripolkujen uusiminen niin, että aikaisempi korkealla tasolla tehty kilpailu-ura nopeuttaa tuomariksi pääsemistä. Sekä koulutus- että tuomaripolkujen uusiminen tehdään yhteistyössä sidosryhmäorganisaatioiden kanssa.
Lisenssien määrä on aikaisempina vuosina ollut OKM:n yksi keskeinen mittari valtionavustusten kriteereissä. Monella muulla, jopa meitä pienemmällä liitolla, lisenssimäärät ovat aivan toista luokkaa kuin Tanssiurheiluliitolla. Ensimmäisessä vaiheessa meillä otetaan kilpailija-, harrastaja- ja valmentajalisenssien rinnalle käyttöön tuomarilisenssi. Leena Liusvaara johtaa työryhmää, joka suunnittelee lisenssikäytännön käyttöönoton vuoden 2024 alusta. Tuomarilisensseihin liitetään vaatimus SUEK:n Puhtaasti paras- ja Reilusti paras- koulutusten suorittamisesta. Myös pitkään puhuttu ja suunniteltu valmentajalisenssiuudistus otetaan työlistalle tulevan syksyn aikana.
Viimeisenä, mutta ei suinkaan helpoimpana asiana, käytiin läpi nykyistä taloustilannetta ja listattiin jo toteutettuja säästökohteita sekä mietittiin mahdollisia uusia kohteita. Talous halutaan saada mahdollisimman hyvään kuntoon ennen vuoden vaihdetta. Keskustelua käytiin myös vuoden 2024 talousarvion suunnittelun näkökulmasta, sekä tehtiin aikaisempien keskustelujen pohjalta linjauksia, joita esitellään sitten syyskokouksessa.
Viikonlopun aikana tuli paljon asiaa, paljon keskustelua, paljon naurua, paljon hyviä ideoita, paljon konkreettisia ja hyviä päätöksiä sekä toiminnanjohtajan nyrkinisku pöytään, eteenpäin mennään. Hyvää ja tarmokasta syksyn aloitusta myös kaikille seuroille.
Jos mieltäsi askarruttaa joku asia, ota rohkeasti yhteyttä
(050-4080 122 tai pirjo.koivula(a)dancesport.fi)
Pirjo
