Kategoria: Yleinen

Tanssi kilpailun voittajana

JULKAISTU: 22.5.2018, KATEGORIAT: Blogi

Kevät on usein kiireistä aikaa tanssijoille. Treenikausi kulkee monissa seuroissa ja tanssikouluissa koulujen lukuvuotta vastaavissa sykleissä ja keväälle osuvat niin kauden päättäjäiset ja näytökset kuin useat tärkeät kilpailutkin. Näihin kokoonnutaan näyttämään, mitä vuoden aikana ollaan opittu ja saatu aikaan, missä ollaan kehitytty ja millaisia ideoita saatu. Samoja asioita tullaan katsomaan muiden astellessa tanssilattialle – Minkä parissa kanssaurheilijat ovat viettäneet kuluneen kauden? Millaisia uusia juttuja heillä on tällä kertaa tuoda näytille? Millä muita tullaan haastamaan? Ovatko tulevat trendit liikekielessä ja koreografisissa valinoissa jo aistittavissa?

Suomi on väkiluvultaan pieni maa ja tanssipiirit lajista riippumatta tiiviit. Niinpä isommissa kisoissa nähdään täällä yleensä ”kaikki muut” saman lajin harrastajat ja samoja kisoja kierrettäessä monet kasvot ja nimet tulevat vähintään kisatutuiksi. Se miten toisiin suhtaudutaan ja kuinka paljon toisista saadaan boostia omaan tekemiseen ennen kisoja sekä itse tapahtumassa, luo puolestaan yhteistä kulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Isoimmissa, paljon lajin harrastajia ja ammattilaisia keräävissä kisoissa piirtyykin samalla kokonaiskuvaa siitä, missä kunkin lajin kohdalla Suomessa tällä hetkellä mennään. Kilpailut keräävät tanssikansaa laajasti yhteen, mutta taistelu paremmuudesta ei ehkä kuitenkaan aina ole tanssin kilpailutapahtumien suurin merkitys.

Kahden edellisen viikonlopun aikana käytiin suurimmat Suomen Tanssiurheiluliiton jäsenjärjestö Finnish Dance Organization FDO ry:n järjestämät kilpailutapahtumat: Street SM ja Performin Arts SM -kilpailut. Kisahumun ollessa vielä tuoreena mielessä, otin asiakseni kysyä FDO:n kisoja monipuolisesti tarkastelleilta, millaisia merkityksiä tanssikilpailuilla nähdään olevan.

”Kilpailuissa on vaan inhottavaa se sijoitus. Mutta se pistää myös ihmiset tekemään töitä. Ja se kasvattaa nälkää. Ja kun se nälkä kasvaa, niin silloin tasokin nousee.”

FDO:n Street-jaoston puheenjohtaja Sanaz Hassanin mielestä ensimmäisenä ja tärkeimpänä tehtävänä kisatapahtumilla on tuoda tanssijat yhteen. ”Ympäri Suomea kokoonnutaan ja saman katon alla on paljon samanhenkisi ihmisiä; me tehdään siellä tuttavuuksia ja jaetaan sitä tanssin sanomaa ja tanssin iloa eteenpäin. Kilpailuissa on vaan inhottavaa se sijoitus, mutta se pistää ihmiset tekemään töitä. Ja se kasvattaa nälkää tehdä. Ja kun se nälkä kasvaa, niin silloin tasokin nousee.” Hassani toteaa. Kisoissa nähdään myös se, kuinka paljon tanssijoita tosiaan on, kuinka tavat tehdä jatkuvasti kehittyvät ja miten väki kasvaa tanssijoina, mikä Hassanin mielestä on joka kerta yhtä hienoa havaita.

Samoilla linjoilla on ahkera FDO:n kisojen kävijä, tanssija, koreografi ja tänä vuonna tuomaripöydän takana debytoinut Suvi Salmi, joka toteaa lajina tanssin suosion näkyvän kasvavissa kisaajamäärissä ja jo tämän kasvattavan tanssijoiden motivaatiota kehittyä ja pärjätä. ”Kisoissa on mahdollista saada arvostusta ja huomiota sille kovalle työlle, joka kisasuoritusten takana on. Olen myös itse pitänyt tanssikisoissa tärkeänä sitä, että tanssijat pääsevät näkemään muita ryhmiä ja sitä, kuinka laajaa tanssin kirjo kaikkien lajien sisällä on; kuinka eri tavalla asioita voi tehdä, kuinka erilaisia koreografioita, liikelaatuja, tapoja ajatella tätä maailmaa tanssin kautta ja tyylejä voi olla! Ja kuinka paljon niitä eri tapoja on! Kisatilaisuuksissa päästään näkemään koko kirjo. Samalla koreografit pääsevät näkemään toistensa työn jälkeä. Kyllähän se sitä koko tanssikulttuuria ja lajia kehittää, kun ajatukset pääsevät vaihtumaan.” Salmi listaa.

”Kyllähän se sitä koko tanssikulttuuria ja lajia kehittää, kun ajatukset pääsevät vaihtumaan.”

Myös Hassan painottaa kisoja inspiroitumisen paikkana, mutta myös mahdollisuutena päästä esille ja viestiä tanssista tanssimaailman ulkopuolelle. ”Nää on niitä ainoita paikkoja, jonne voidaan tekemisiämme vidä ja näkyä! Ja samalla tuoda myös tavallisten ihmisten tietoisuuteen, että tällaista on!” Salmi huomautti samoin, että kilpailutilanteet mahdollistavat esiintymiskokemuksen kartuttamisen laajemmalle joukolle tanssin harrastajia jokaisella taito- ja ikätasolla. Puhtaasti esiintymistilanteita koetaan olevan verrattain vähän tai ne on suunnattu pääasiassa ammattilaisille. Katutanssipuolella kilpailut ovat pitkälti jakautuneet battle-tapahtumiin ja koreografiaa painottaviin kisoihin ja katselmuksiin ja kilpailutapahtumia toivottaisiin olevan useammin. SM:it ovat kuitenkin erityinen areena kulttuurin, yhteisöllisyyden ja lajinkehityksen näkökulmasta, sillä siellä kohtaavat ainutlaatuisesti under ground -puoli ja koreografinen työskentely, minkä myös ulkomaiset tuomarit nostivat toissa viikonloppuna keskusteluun. Tänä vuonna koreografin roolissa kilpailuviikonloppuun osallistunut Hassani toteaa vielä, että ”On harmillista, että FDO:n lajien parissa SM-kisojen suuruinen tapahtuma on vain kerran vuodessa, jolloin koko vuoden työ on ikään kuin esillä vain kerran, pienen hetken siellä lattialla.”

Salmelle FDO:n SM-kisat ovat aina olleet treenivuoden huipentuma. Hän arvelee osasyynä tähän olevan kilpailujen tason sekä järjestäjä- että osallistujapuolella: ”Ehkä siihen vaikuttaa se, että FDO:n tekemä työ kisojen taustalla on niin näkyvää ja vaikuttavaa. Kun kisojen taustalla on oikeasti iso organisaatio, se myös kasvattaa luottamusta siihen, että kisat on järjestetty hyvin.” Hyvät järjestelyt ja luotettavuus vetoavat puolestaan niihin motivoituneisiin ja haasteita hakeviin tanssijoihin, mikä lisää osallistujamääriä, kilpailun tasoa sekä kisoihin liittyvää jänniystä. Hassan totesi haastattelussa, että FDO:n kisat järjestetään aina yhteistyössä vaihtuvan kilpailukaupungin ja paikallisten tanssikoulujen kanssa. Yhteistyön hän näkee erittäin tärkeänä toimintana. Salmi jatkaa kisojen arvostuksesta toteamalla vaikuttavan tuomarikoulutuksen nostavan jäsenliiton kilpailujen profiilia. ”Uskon, että FDO:n kisojen arvostukseen liittyy myös se, että tuomarointikoulutus on niin vaikuttavaa. Erona useaan muuhun tapahtumaan on se, että näissä kilpailuissa kaikki tuomarit ovat koulutettuja ja valittu erilaisten seulojen kautta tehtävään. Niin siellä ikään kuin pystyy luottamaan myös siihen tuomarityöhön ja sen jälkeen eri tavalla. Kisoilla on tällöin suuri merkitys tanssijoille itselleen! FDO:n kisojen merkitystä kasvattaa se, että tuomarikoulutusta järjestetään.” Tätä mieltä kisoista on myös Hassani kuvaillessaan, kuinka mahtavaa FDO:n olemassa olo on, ja että järjestön kautta pystytään toteuttamaan tällaista kisatoimintaa.

Kilpailuilla voidaan siis nähdä olevan rimaa nostava vaikutus harrastajatoimintaan ja hyvin järjestetyillä kisoilla merkitystä myös luottamuksen ilmapiiriin. Kisojen kannustamana kilpailutoimintaa ja sitä kautta tanssin kenttää tullaan kehittäneeksi monipuolisesti. Hassanin mielestä katutanssiskene voi hyvin Suomessa vuonna 2018. ”Skene ja tanssijoiden määrä kasvaa koko ajan ja junnuja on tosi paljon. Ne on tosi kovia! Kaikki myös tekevät eri ikätasoilla vähän erilaista tyyliä ja on tärkeää, että kisoissa jaetaan sitä meidän erilaisuutta ja näytetään, mitä eri puolilla maata tehdään.” Suomessa kisoja eri lajeille järjestetään laajasti ja FDO:n alaisuudessakin oleville lajeille kilpailuja ja katselmuksia on melko runsaasti. ”Viime aikoina olen kyllä kuullut myös sitä, että kun kisoja järjestään ympäri vuoden niin paljon, niin kyllä nkyään tanssijat osaavat huomioida myös sen, että vaikka kyseessä on SM-kilpailut, ne ovat kuitenkin vain yhdet kilpailut kymmenien kisojen ja katsemusten joukossa. Eri kisoissa katsantokannat ja tanssintekemisen tapojen arvostus vaihelevat. SM-kisat ovat asia erikseen. Mutta vaikka niillä FDO:n kisoilla on iso merkitys, niin eivät ne ainoat kisat ole. Se on ainoastaan ja vain hyvä asia, että kilpailuja löytyy ihan kaikille.” Salmi toteaa.

Jo kahden, lyhyen haastattelun pohjalta voin todeta kilpailujen olevan enemmän kuin vain kilpailuja. Paitsi että kilpailuissa pyritään mittaamaan paremmuutta ja onnistumista tietyllä suorituskerralla, kilpailut ovat tanssiyhteisöjä yhteen kokoava voima, joka kisamekanismeja pyörittäessään ja kehittäessään kannustaa tanssijoita ja tanssin tekijöitä haastamaan itseään yhä uudelleen. Kilpailut tarjoavat myös areenan tulla esille, oppia esiintymisestä ja saada tunnustusta tehdylle työlle. Samalla rakennetaan yhteisöllisyyttä ja urheilukulttuuria, josta kerrotaan myös ulospäin. Tanssin eri lajien suosion ollessa laajaa, voittajia tulee erilaisin perustein ja näin kevätkaudella melko tiuhaankin. Eniten merkitystä sijoituksilla on tanssijoille itselleen, mutta lajinkehitykselle ja yhteisölle kilpailujen merkitys piilee muussa kuin sijoituksissa.

Mikä merkitys kilpailuilla sinun mielestäsi on tanssimaailmassa ja mikä merkitys kisoilla on sinulle?

 

Aurinkoisia päiviä ja lomaa kesälomalle toivottaa
– Kaisu Tomperi
STUL, viestintäkoordinaattori
Puheviestintä, FM

Ps. Kooste FDO:n kisakeväästä tulossa vielä alkukesästä!


Tanssia ja viestintää tanssiurheilun lajiliiton liikkuvasta toimistosta. Viestintäkoordinaattorin pohdintoja STUL:n blogissa joka kuun 20. päivä.

Osallistu keskusteluun liiton Facebook-sivulla!

Haastattelu: Emilia Prykäri, Keminmaan Vuoden Urheilija!

JULKAISTU: 19.5.2018, KATEGORIAT: Blogi

Tanssiurheilu sai reippaat kasvot urheilumaailman tietoisuuteen, kun Emilia Prykäri (DSC Oulu) valittiin Keminmaan Vuoden Urheilijaksi. Tanssin perässä matkustava 17-vuotias tanssija käy Kastellin urheilulukiota Oulussa ja toivoo voivansa esimerkillään tsempata muitakin taistelemaan omien unelmiensa puolesta.

Emilia ilahtui mahdollisuudesta päästä jakamaan ajatuksiaan Vuoden urheilija -tittelistään STUL:n blogiin, sillä tanssiurheilu sekä tanssijat kaipaisivat sekä ansaitsisivat lisää näkyvyyttä medioissa. Tittelin tulo tanssiurheilun leiriin osoittaa toivottavasti myös muille urheilun seuraajille tanssiurheilun olevan aitoa urheilua.

Sinut valittiin Keminmaan Vuoden urheilijaksi. Onneksi olkoon! Mitä titteli sinulle merkitsee tai edustaa?
”Ensinnäkin kiitos onnitteluista! Titteli merkitsee minulle paljon, sillä minua ei ole ennen palkittu näin merkittävällä nimikkeellä. Kovaa työtäni palkitaan, joten se merkitsee paljon.

Mistä ansioista uskot valinnan kohdistuneen sinuun?
”Uskon, että valinta kohdistui minuun sen takia, että olen viime aikoina pärjännyt hyvin Suomen tanssilattioilla ja päässyt edustamaan Suomea EM- sekä MM-kisoissa. Varmasti myös sillä on ollut vaikutusta, että lajini on vähän harvinaisempi, joten on hienoa, että tämänkin lajin edustajia palkitaan näin merkittävällä tittelillä.

Miten saavutus vaikutti kevään treenimotivaatiosi vai vaikuttiko se?
”Kyllä ehdottomasti vaikutti! Sain paljon enemmän treenimotivaatiota, koska haluaisin, että minut palkittaisiin uudelleen samalla tittelillä. Totta kai haluan myös tehdä enemmän töitä, jotta pärjäisin maailmalla vielä paremmin ja kehittyisin itse tanssijana. Haluan myös osoittaa muille, miksi juuri minut valittiin Vuoden Urheilijaksi.

Oletko tavannut muita vastaavan tittelin saaneita tai aiempia Keminmaan vuoden urheilijoita? Millaisen joukkoon koet päässeesi?
”Kyllä olen tavannut joitain Keminmaan Vuoden Urheilijoita ja itse asiassa sain tittelistä kiertopokaalin, jossa luki kaikki edellisvuosien palkitut. Siellä luki myös Joonas Piippolan ja Katri Mäkisen nimet! Koen, että olen päässyt todella kovien urheilijoiden joukkoon ja on hienoa nähdä, miten myös aiemmat palkitut ovat pärjänneet. Tuntuu jotenkin erityiseltä päästä muiden huippu-urheilijoiden joukkoon. On myös hienoa, että pieneltäkin paikkakunnalta voi nousta hyviä urheilijoita maamme kärkeen.

Vuoden urheilijoissa taidat tänä vuonna olla ainoa tanssiurheilija. Uskotko valinnallasi olevan vaikutuksia siihen, miten tanssiurheilu nähdään?
”En koe, että sillä sinänsä on suurta vaikutusta tanssiurheilun näkyvyyteen. Mutta varmasti siinä, että ihmiset käsittävät, että myös tanssiurheilu on laji siinä missä muutkin ja teemme todella paljon töitä pärjätäksemme.

Ajatteletko tanssiurheilijoiden medianäkyvyydestä olevan hyötyä lajeille? Entä haittoja?
”Kyllä koen, että medianäkyvyydestä on hyötyä! Vakio- ja latinalaistanssi ei ole mitenkään hirveän suosittu tai yleinen laji, joten medianäkyvyys lisäisi tietoa lajista. Mielestäni medianäkyvyydessä ei ole mitään haittoja, vaan lajia pitäisi saada vielä enemmän näkyviin. Medianäkyvyys saattaisi myös auttaa saamaan sponsoreita, sillä lajimme ei ole halvimmasta päästä ja maailman huipulle pääsy vaatii kisojen ja leirien käymistä ulkomailla.

Milloin tanssiurheilijoita nähdään maakuntaäänestysten voittajina?
”En tiedä itse muita tanssijoita, jotka olisi palkittu maakuntaäänestysten voittajiksi kuin Joonaksen ja Katrin, mutta mielestäni voittajaksi voidaan valita kuka tahansa motivoitunut, tavoitteellinen ja ahkera tanssija!

Millaista näkyvyyttä toivoisit tanssiurheilun saavan tulevaisuudessa?
”Toivoisin, että tanssiurheilu saisi vielä lisää näkyvyyttä. Vaikka tämä on pieni laji, varsinkin Suomessa, niin olisi mahtavaa, jos saisimme samanlaisen suosion kuin muutkin suositut lajit Suomessa, kuten esimerkiksi jääkiekko.

Millaista viestiä haluat roolissasi Vuoden Urheilijana välittää?
”Haluaisin välittää muille viestin, että ei kannata ikinä luovuttaa. Vaikka välillä tuntuisi siltä, että ei jaksa tai ei huvita, ikinä ei saa lopettaa unelmien tavoittelemista. Haluan toimia esimerkkinä muille, että kannattaa aina tehdä töitä kovasti ja kyllä se kova työ palkitaan! On mahtavaa, kuinka tiivis ja pieni porukka meillä on, mutta sitäkin mahtavampi ilmapiiri! Haluan toimia positiivisena ja ahkerana esimerkkinä muille tanssijoille.

Olet aiemmin maininnut tähtääväsi vakio- ja latinalaistanssin ammattilaiseksi ja 10-tanssin maailmanhuipulle. Mitä sinulla on seuraavaksi tähtäimessäsi? Ja millaisia tavoitteita sinulla urheilu-urasi suhteen on tälle vuodelle?
”Kyllä, olisi tähtäimessä jonakin päivänä olla maailman huipulla! Seuraavaksi tähtäimessä olisi vielä nuorisovuosien aikana saavuttaa EM- tai MM-kisoissa semifinaalipaikka. Tälle vuodelle meillä on tavoitteena kehittää omaa tanssiamme eteenpäin ja tähdätä edustuskisoihin sekä 10-tanssin SM-kisoihin.”

Prykäri tanssi vastikään parinsa Eetu Lämsän kanssa WDSF:n nuorten 10-tanssin euroopanmestaruuskilpailuissa sijalle 13. Kisat käytiin Moldovassa 29. huhtikuuta. Emilian tanssitaivalta voit seurata instagramista ja Facebookista @emiliaprykari!

Toimiston aukiolo perjantaina 11.5.

JULKAISTU: 9.5.2018, KATEGORIAT: Seuratiedotteet, Yleinen

Toimisto on kiinni 11.5. mutta  kiireellisiin sähköposteihin vastataan osoitteessa toimisto@tanssiurheilu.fi klo 15 asti.

Valimocenterin aulapalvelu on avoinna arkisin osoitteessa Valimotie 13 A  klo 8-16 ja sinne voi myös jättää postia. Valimotie 10:ssa ei ole aulapalvelua.

Kauden viimeiset vakio- ja latinalaistanssien GP-kilpailut Kauhajoella 5.5.

30-vuotisjuhlavuottaan juhlistava tanssiurheiluseura Casino ry järjesti tänä lauantaina, 5.5. vakio- ja latinalaistanssien Grand Prix -kilpailut Kauhajoen koulukeskuksen liikuntahallissa. Kilpailutilaisuus oli kauden viimeinen GP-kilpailu.

Latinalaistanssien championsluokan voittaneet Markus Ranta ja Alisa Heino kertoivat kuluneen kauden olleen tiukka, vaikka tanssittuja kansainvälisiä kilpailuja tuli kaudelle hieman aiempaa vähemmän. Pari on kuluneena kautena keskittynyt kisaamiseen Suomessa ja kantoikin keväältä mukanaan SM-pronssia sekä hopeamitalin aiemmista GP-kilpailuista. Tulevaisuuden suunnitelmia kysyttäessä Ranta totesi seuraavaa: ”Tietysti seuraavaksi haetaan meidän tasoon nähden hyvät tulokset edustuskilpailuista. Ensi vuoden alussa tavoitteena on sitten suomenmestaruus.” SM-kullan lisäksi parin pidemmän aikavälin tavoitteena on päästä tähtipariksi, ranking-listan 50:n parhaan joukkoon.

Ranta ja Heino edustavat perjantaina alkavissa EM-kilpailuissa Unkarin Debreczenissä. Kisamatkalle lähdetään perheiden tukemana ja sinivalkoliput liehuen.

Champion-luokan vakiotanssisarjan voittivat Anton Kurttila ja Nina Anderson. Nuorisosarjojen kärkisijoilla pyörivät Kauhajoella samat nimet; Nuorison avoimen vakiosarjan voitti pari Eetu Lämsä – Emilia Prykäri, jotka voittivat myös 10-tanssin avoimen nuorisosarjan. Pari sai myös hopeaa nuorison latinalaistansseissa, jonka voittivat Dmitri Borovski ja Alisa Alexandrova. Muutaman pisteen perässä Henrik Saastamoinen ja Iida Johansson voittivat pronssia nuorison avoimissa latinalaistansseissa, hopeaa nuorten avoimissa vakiotansseissa sekä nuorten 10-tanssin hopeaa.

 

Tuloksia pääset tarkastelemaan täällä.

Kuuntelemisen tärkeydestä

JULKAISTU: 20.4.2018, KATEGORIAT: Blogi, Yleinen

Suomen urheilun eettinen keskus nosti keskusteluun huolen häirinnästä ja hyväksikäytöstä urheilussa. Vastikään julkaistussa Näkökulma-tekstissä ilmaistaan tapausten esilletulon tärkeys, yhteinen vastuu turvallisesta harrastusympäristöstä sekä aikuisten välitön puuttumisvastuu.

Toiset tanssijat ja tanssiurheiluyhteisö muodostavat monelle harrastajalle sen viiteryhmän, jonka sisällä havainnoidaan, sisäistetään ja opitaan, mikä on hyväksyttävää tai oikein. Samalla opitaan se, millaisiin asioihin saa tukea ja millaiset asiat on syytä jättää mainitsematta. Vaikka häiriköinnin ei tulisi olla hyväksyttävää yhteiskunnassa ylipäätään, valitettavan usein yhteisöjen sisälle muodostuu hiljainen hyväksyntä, jonka kuvitellaan jollain tapaa vain kuuluvan niihin ympyröihin. Todellisuudessa hiljainen hyväksyntä voi olla yhteisön tai yksittäisten henkilöiden, kuten valmentajan, opettajan tai vanhemman, kyvyttömyyttä nähdä tai puuttua asiaan. Toisinaan meiltä puuttuu sosiaalisia välineitä tai taitoja mennä väliin, toisinaan merkkejä ei huomata ajoissa, ennen kuin harmia aiheutuu, toisinaan emme hektisessä arjessa pysähdy kuuntelemaan, mitä lapsella on sanottavana tai hiljainen avunpyyntö jää äänekkäämpien asioiden alle. Joskus tilanteita voi olla myös vaikeaa hyvksyä, emmekä myönnä näkevämme sitä, mitä lapsi ei ymmärrä.

Meillä aikuisilla on kuitenkin vastuu olla sivuuttamatta väärinkohtelua ja pitää huoli siitä, että jokainen voi tuntea itsensä arvostetuksi ja hyväksytyksi harrastusryhmässään ikään katsomatta. Muutoksen aikaansaamiseksi on tärkeää, että seksuaalisesta tai sukupuolisesta häirinnästä käydään avointa, rakentavaa keskustelua, jossa pääsevät ääneen ne, joiden kokemusten tulisi olla käännekohtia kohti parempaa huolenpitoa toisistamme. Taidoissa puuttua ja mennä väliin on myös mahdollista kehittää itseään.

”Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.”

-Olympiakomitea, Lupa välittää, lupa puuttua

Tanssi ja harrastaminen eivät tapahdu irrallaan muusta arkitodellisuudesta, vaan harrastusten kautta opitut ajattelutavat ohjaavat toimintaa ja suhtautumista myös toisaalla – ja päinvastoin. Niinpä ei ole samantekevää, mitä päättää katsoa läpi sormien, millaista suhtautumista esimerkillään opettaa tai mitä kokemuksiaan kertovalle tai tukea hakevalle lapselle tai nuorelle vastaa. Jotta kuitenkin päästäisiin vastaamisvaiheeseen, on ensin kuultava, mitä toisella on sanottavanaan. Parhaiten vaikeistakin asioista tullaan puhumaan, kun tietää, ettei sanomaa sivuuteta, vaan puhuja voi luottaa tulevansa kuulluksi. Turvallisen keskusteluympäristön luomiseksi omalla viestinnällä tulisi pyrkiä osoittamaan kunnioittavansa ja arvostavansa kanssakeskustelijoiden oikeutta ajatustensa ja tuntemustensa esilletuomiseen (Välikoski, 2017).

Ole läsnä ja kuuntele:

  • Kohtaa toinen katsomalla silmiin ja pysähtymällä. Mene lapsen tasolle. Kiireessä, kerro että nyt ei ole hyvä hetki, mutta kuunteleet treenien jälkeen/kirjattuasi läsnäolijat/vastattuasi puheluun mielelläsi, mitä tällä on sanottavaa
  • Keskustellessasi osoita kuuntelevasi – nyökkää, hymähdä, toista, kysy. Näillä kannustat toista jatkamaan. Joskus vaikeasta kokemuksesta kertomiseksi tullaan ensin kokeilemaan kepillä jäätä ja itse asia pulpahtaa esiin vasta, kun keskustelukanava on auki.
  • Tiedosta oma tapasi kuunnella kussakin hetkessä ja pyri aidosti kuulemaan, mitä toisella on sanottavanaan. Älä pyri arvaamaan kertomuksen loppua ja ala muotoilla vastaustasi jo ensimmäisten lauseiden jälkeen.
  • Selvitä itsellesi, miksi kuuntelet (Välikoski, 2017). On tärkeää, että käymme itsemme kanssa keskustelun siitä, mitä merkitystä (keskustelukumppanille, yhteisölle, keskustelukulttuurille) on tai voi olla sillä, että suuntaan tarkkaavaisuuteni puhujaan.

Tärkeää on myös tunnistaa omat asenteet ja mahdolliset häiritsevät tekijät (kuten väsymys, kiire tai ensireaktiona tuleva vastustus odottamattomalle aiheelle) sekä niiden vaikutuksen kuuntelemistilanteeseen ja omaan toimintaan (Välikoski, 2017). Hyvä kuuntelija on lisäksi motivoitunut ymmärtämään puhujaa tavalla, jolla tämä haluaa tulla ymmärretyksi. Niinpä pieneltäkin vaikuttava murhe tulee ottaa sillä vakavuudella kuin asianosainen siihen suhtautuu. Olympiakomitean Lupa välittää, lupa puuttua -opas tarkentaa, että ratkaisevaa tilannetta selvitettäessä on aina uhriksi joutuneen kokemus.

”Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri. ”

-Olympiakomitea, Lupa välittää, lupa puuttua

Lupa välittää, lupa puuttua – opas pohjautuu alunperin vuonna 2002 toimitettuun ja myöhemmin päivitettyyn oppaaseen sekä järjestöyhteistyönä tuotettuun lasten turvallisuutta koskevaan aineistoon. Oppaan tarkoituksena on kertoa sukupuolisesta ja seksuaalisesta häirinnästä liikunnassa ja urheilussa toimiville aikuisille, kuten vanhemmille, valmentajille, ohjaajille, seurajohtajille, opettajille, järjestötyöntekijöille, liikuntapaikkahoitajille ja muille lasten ja nuorten liikuntatoiminnasta vastaaville. Oppaassa pyritään tarjoamaan menettelyohjeita turvallisen harjoitteluympäristön luomiseksi ja annetaan toimintaohjeita puuttua häirintään tällaisia tilanteita kohdattaessa.

Tanssiyhteisön ja erityisesti tanssinopettajan tai valmentajan vastuulla on toisten arvostamiseen ja koskemattomuuteen liittyvien arvojen opettaminen. Erityisesti se mitä ne tarkoittavat tanssi- ja urheilukonteksteissa. SUEKin tutkimuspäällikkö Nina Laakso totesi Näkökulma-tekstissään aikuisten olevan aina vastuussa omista tekemisistä ja sanomisistaan. Tällä viitannetaan myös aikuisten väliseen toimintaan sekä valmentaja – valmennettava -suhteisiin. Keskustelukulttuurin muutos lähtee paitsi nykyisten vaiennettujen äänten avaamisesta, myös uuden urheilijapolven kasvattamisesta avoimempaan keskustelukulttuuriin ja varhaisen puuttumisen luomaan turvalliseen harrastusympäristöön. Niitä ajatuksia, jotka nuorina tanssijanalkuina omaksutaan, tullaan vanhempana urheilupiireissä toteuttamaan.

Kuunteluapua lapsille ja nuorille sekä muille urheilutahoille tarjoilee myös Väestöliiton uusi Et ole yksin -palvelu, joka tarjoaa puhelimessa ja chatissa tukea, apua ja neuvontaa urheilua harrastaville nuorille, aikuisille, vanhemmille ja huoltajille. Väestöliiton ja urheilujärjestöjen yhteishankke pyrkii takaamaan, että jokaiselle turvallisen ympäristön urheilla ja harrastaa. Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Porras kuvaa palvelua seuraavasti: ”Et ole yksin on Suomen ensimmäinen kohdennettu tukipalvelu, johon seksuaalisen hyväksikäytön ja häirinnän, epäasiallisen käytöksen tai kiusaamisen kohteeksi joutunut urheilija voi olla yhteydessä ja saada apua. Palvelu on valtakunnallinen. Tukipalvelun lisäksi hankkeessa vahvistetaan lasten ja nuorten itsemääräämisoikeutta, lisätään vanhempien sekä valmentajien tietoja nuorten kokeman kiusaamisen, seksuaalisen häirinnän ja väkivallan ehkäisystä.”(SUEK).

Puhelin päivystää numerossa 0800 144644, maanantaisin ja tiistaisin klo 14 – 17:30 ja chat keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14 – 17:30. Palvelu on toteutettu Veikkauksen tuella.

Välitetään yhdessä – tietoa sekä toisistamme, jokaisen rajoja kunnioittaen
– Kaisu Tomperi
STUL, viestintäkoordinaattori
Puheviestintä, FM

Et ole yksin -palvelu. Väestöliitto, 2018

Lupa välittää, lupa puuttua – Sukupuolinen ja seksuaalinen häirintä urheilussa. Opas. Olympiakomitea, 2017.

Kuuntelemisen taito. Tuula-Riitta Välikoski, Viestijät. Artikkeli, 2015.


Tanssia ja viestintää tanssiurheilun lajiliiton liikkuvasta toimistosta. Viestintäkoordinaattorin pohdintoja STUL:n blogissa joka kuun 20. päivä.

Osallistu keskusteluun liiton Facebook-sivulla!