Kategoria: Paratanssiurheilu

Pyörätuolitanssijoukkue menestyi Hollannissa

JULKAISTU: 2.4.2024, KATEGORIAT: Kilpailutiedotteet, Paratanssiurheilu, Tulostiedotteet

Maailman pyörätuolitanssin parhaimmisto kokoontui pääsiäisenä jo 34. kerran Hollannin Amstelveenissä vuoden ensimmäiseen World Ranking -kilpailuun.  Kansainvälisen kisakauden avauksessa oli edustettuna 19 maata, mukaan lukien harvemmin nähdyt USA, Englanti ja Ranska. Idän suurmaista mukana olivat Korean parit.  

Vakiotansseissa kouvolalainen Combi 1 -kategorian pari Timo Pyykkönen – Tuuli Harju tanssi toiseksi voiton mentyä Koreaan hallitseville maailmanmestareille.  

Naisten Single Conventional 1 -kilpailussa Tuuli Harju saavutti uransa ensimmäisen kansainvälisen voiton. 

– Kyllä Maamme-laulu oli upeaa kuunneltavaa, Harju iloitsi kilpailun jälkeen.  

Pari joutui pari viikkoa sitten jättämään SM-kilpailut väliin sairastumisen vuoksi, ja Hollantiin pari lähti hieman epävarmoina kunnostaan, mutta hyvä peruskunto siivitti palkinnoille. Pyörätuolitanssi on myös välinelaji, jossa pienilläkin muutoksilla voi olla merkitystä. Tuulin pyörätuoliin tehtiin MM-kilpailujen jälkeen säätöjä, joiden jälkeen tuoli oli nyt selvästi ketterämpi ja nopeampi pyörähdyksissä ja käännöksissä.   

– Kisamatka onnistui loistavasti ja saimme tuomaristolta myös arvokasta palautetta tansseista, Timo Pyykkönen kertoi.  Parin tiukka kilpailutahti jatkuu viikon kuluttua Helsingissä Elevent Star -kilpailulla.  

Hollannin pääsiäiskilpailu oli onnistunut koko Suomen joukkueelta. Mukana oli koko viime vuoden maajoukkue, josta Tiina Uimonen tanssi Single Naiset Conventional 2 -kategoriassa ensimmäisen kerran finaaliin ja sijoittui hienosti viidenneksi. Freestylessä Tiina oli sijalla 9. Single naiset 1 -kategorioissa Pirjo Pappila oli Conventionalissa sijalla 11.-12. ja Freestylessä sijalla 10. Sähköpyörätuolinkäyttäjien Single-kokeilukilpailussa hän oli seitsemäs.

Teksti: Merja Naroma, Tuuli Harju & STUL

Historian ensimmäinen pyörätuolitanssin arvokisamitali Suomeen – Timo Pyykkönen ja Tuuli Harju MM-hopealle Genovassa

JULKAISTU: 26.11.2023, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Paratanssiurheilu, Tulostiedotteet
MM-hopeamitalistit Tuuli Harju ja Timo Pyykkönen, kuva: Tea Kantola

Historian ensimmäinen pyörätuolitanssin arvokisamitali Suomeen – Timo Pyykkönen ja Tuuli Harju MM-hopealle Genovassa 

Pyörätuolitanssin MM-mitaleista on kilpailtu kuluvan viikonlopun ajan Italian Genovassa. Suomen joukkueen osalta toinen kilpailupäivä lauantaina 25.11. päättyi iloisiin tunnelmiin, kun Timo Pyykkönen ja Tuuli Harju onnistuivat tekemään uransa parhaan tuloksen kovatasoisessa kilpailussa combi standard 1 -luokassa. Tuloksena parille hienosta suorituksesta MM-hopeaa, joka oli samalla Suomen historian ensimmäinen pyörätuolitanssin MM-mitali. Suuret onnittelut Timolle ja Tuulille! 

Pyörätuolitanssin MM-kilpailut jatkuvat vielä sunnuntaina, kisoja voi seurata esimerkiksi livestriimistä Youtubesta: https://www.youtube.com/playlist?list=PLCV0Zkt0M_LVStmZy6Aq9ANauWr2656Hc 



Paratanssilla kohti omia unelmia

JULKAISTU: 3.10.2023, KATEGORIAT: Blogi, Paratanssiurheilu, Yleinen

Tällä kertaa Tanssiurheiluliiton blogissa paratanssin maajoukkueurheilija, oululainen Pirjo Pappila jakaa oman tarinansa. Ääneen pääsee myös Pirjon valmentaja Carola Tuokko. Pirjo haluaa muistuttaa tekstillään, että jokainen ihminen on arvokas ja oikeutettu saamaan tasa-arvoista kohtelua, laadukasta hoitoa ja kuntoutusta, tulemaan kuulluksi, ja elämään oman näköistä elämää!

Paratanssilla kohti omia unelmia

Pirjo kuvattuna ennen tanssin aloittamista, 17.6.2012

Pirjo: Elettiin vuoden 2015 syksyä. Puiden lehdet olivat jo vahvasti vaihtaneet värinsä iloisen ruskanvärisiksi, mutta omassa elämässäni elin täysin tuntematonta synkkää muutosta. Isot toiveet, haaveet ja suunnitelmat murskautuivat yksi toisensa jälkeen. Seuraavan kevään ja kesän piti tuoda elämääni uutta valoa ja arvostusta, mutta toisin kävi. Olin tehnyt elämäni suurimman virheen luottaessani petollisen ihmisen valheisiin ja yhtäkkiä olinkin elämässäni pelottavan yksin enkä uskonut, että pystyisin asumaan yksin, koska olin aivojeni mukaan niin hirveän vammainen. Kuolemanpelko oli joka hetki vierelläni ja kyyneleeni jokapäiväisinä vierainani. Rukoilin, etten ikinä saisi sellaista astmakohtausta, jolloin en pystyisi toimimaan senkään vertaa kuin pystyin. Yhtäkkiä elämässä hyvin pärjäävä perheenäiti oli tippunut sellaiseen kaivoon, jossa ei ollut tikapuita edes huoltokäyntiä varten. Siinä olin – oman tyhmyyteni vuoksi umpikujassa omassa elämässäni.

Koitti aamu, avustajani antoi lääkkeeni ja kuumaa höyryävää kahvia puhtaasta kupista. Vaihdoimme sanattoman hymyn ja katseeni kohdistui ikkunasta avautuvaan sateiseen harmauteen. Mietin, heittäisinkö elämäni raunion palaset roskasiiloon ja yrittäisinkö valaa vielä yhden vedoksen. Päädyin tekemään näin. Päätökseni myötä minun piti oppia tanssimaan valssi tulevaa elämääni varten. Etsin netistä ratkaisua, miten pystyisin tanssimaan sähköpyörätuolillani unelmieni valssin. Näin eksyin elämäni ensimmäiselle pyörätuolitanssitunnille 21.9.2015, jonne menin suoraan työkeikaltani ja työvaatteissani. 

Ujosti jäin lähelle oven pieltä, että pääsisin pikaisesti pakenemaan, mutten ehtinyt edes ajatella viittä sekuntia pitempään tuota pakoaikomustani, sillä eteeni tupsahtanut valmentaja tuumasi, että ”ei muuta kuin mukaan vaan”. Tämä lause käänsi elämäni täysin ylösalaisin, olin yhtäkkiä hirveän isossa pyörremyrskyssä ja hyvä, että ehdin vetää tarpeeksi happea keuhkoihini. Hämmentyneenä etsin katseellani tutun turvallista avustajaani, joka hymyili minulle takaisin kuin viestiksi ”ei hätää, anna mennä vaan”. Mitä ihmettä, minun piti tulla vain kysymään neuvoja ja nyt yhtäkkiä seuraan toista sähköpyörätuolilla tanssivaa naista ja yritän tehdä samoin kuin hän tekee. Löysin itseni miettimästä, että ”helkutti täähän on tosi sikasiistiä ja oon kaiken lisäksi vielä melko hyvä…”

Hetken mietin, kehtaisinko sanoa tulevani uudestaan, mitähän avustajani sanoisi tai toiset avustajat ja läheiseni. Entä uusi elämäni, olisiko siinä sijaa tällaiselle hyvänolon tunteelle, jota koin. Minun ajatukseni keskeytyi kysymykseen ”no, nähdäänkö ensi viikolla?” En tiedä, kuka liikutti suutani ja muodosti sanani, mutta kuulin vastaavani ”tottakai, tämä oli tosi kivaa!” Huikkasin kaikille ”nähdään ensi viikolla” ja kasvoni suuressa hymyssä lähdin kohtaamaan kotonani odottavaa elämäni synkkää osiota… Illan aikana tajusin, ettei elämäni ollut sitä, mitä olin toivonut ja päätin tehdä muutoksen, ja niin myös tein. Tarvittiin vielä useampi pettymys, ennen kuin kuppini täyttyi tarpeeksi ja olin valmis lapioimaan elämästäni tämän paskan pois, joka oli siihen tunkeutunut. En enää kestänyt perustella, selittää ja vaatia ymmärrystä – olin päättänyt, se olisi siinä. Ilman mitään tunteita tyhjensin elämästäni vallitsevan kaaoksen ja välittömästi aloin valamaan vielä kertaalleen elämääni uudestaan – olin valmis! Katsoin taivaalle, hymyilin kaikille rakkailleni pilvien taakse kuin lapsi, joka oli saanut unelmansa joululahjan.

Se olikin lahja elämältäni – se on juuri sellainen lahja, josta olin pikkutytöstä asti haaveillut. Minun elämääni sisältyi viikoittaiset tanssitreenit, kuntosalit ja muut kehon hallintaa parantavat asiat. Mitä ihmettä, yhtäkkiä olinkin pystyvä ja yrittävä nainen ja elämä alkoi maistumaan. Uskalsin olla kahden tunnin ajan yksin ilman paniikkia kuolemasta. Tämä johtui siitä, että minulle oli iskostettu, etten pystyisi tekemään mitään tai mikään tekemäni ei olisi minkään arvoista. Jopa yksinoloni oli tuhoon tuomittu, sillä väitettiin, että ehtisin kuolla ennen kuin seuraava avustaja tulisi. 

Pirjo tämän vuoden kesäkuussa, 3.6.2023

Päiviini tupsahteli uusia ystäviä ja keskustelujen aihe, josta puhuminen ei kyllästyttäisi koskaan. Sana tanssi oli lähes joka lauseessani. Olin nyt tanssiurheiluseuran jäsen ja minulla oli valmentajat sekä harjoitussuunnitelma. Kuitenkaan en hymyillyt peilikuvalleni. Istuin melko vinossa asennossa ja olin menettänyt sellaisen kauneuteni, joka olisi minulle riittänyt. Päätin – harjoittelen niin paljon kuin voin ja katson, mitä se antaa. Päivä toisensa jälkeen pystyin tekemään aina vain enemmän ja enemmän ihan itse. Minulle tuli valtava halu yrittää rikkoa asetettuja taburajoja kotini askareista, joita minun ei koskaan odotettu edes yrittävän. Viikko viikolta ja kuukausi kuukaudelta löysin sellaisia asioita, joihin en ollut pystynyt pitkään aikaan. Minua ei kukaan moittinut eikä kieltänyt yrittämästä. Jaksoin vain päivä päivältä enemmän ja tunsin, kuinka kehoni janoaa liikettä. Olin urheilija, käsite, josta olin ennen vammani pahentumista vain haaveillut. Ette uskokaan, surunkyyneleeni vaihtuivat ilonkyyneleiksi ja päivieni vieraita olivat toivo, usko ja päämäärä – niitä kohti menin sitten täysiä!

Tässä teille alkupala tanssiurani alkutaipaleesta. Tuolloin istuma-asentoni oli todella järkyttävä skolioosini vuoksi. En jaksanut kannatella päätäni tai käyttää vasenta kättäni toimintojeni apuna, mutta pikkuhiljaa huomasin asentoni muuttuvan ja olen siitä elämälleni todella kiitollinen. Katsoessani nyt valaistua palkintokaappiani ja siellä olevia palkintoja, on kuin elämäni elokuva vilisisi silmieni edessä. Päämääräinen harjoittelu unelmiani kohti toimi täydellisenä psyykkeen ja fysiikkani terapeuttina. Tätä nykyä pääni ei enää kosketa lähes tuolini käsinojaa, vaan jaksan kannattaa sitä lähes täysin suorassa lähes taukoamatta. Ne lukemattomat kuntosaliharjoitteet ja tanssitreenit ovat tehneet minusta pystyvän huippu-urheilijan, joka harjoittelee jo seisomista ja askellusta kävelyliinan avulla paino kevennettynä. Tämä rakas lajini oli maailman paras kuntoutus ja psyykelääke enkä ole kaivannut mitään muuta sen tilalle. Paikka maajoukkueessa ja usea arvokisaedustusoikeus Suomen joukkueessa on osoitus siitä, että unelmat ovat kaikille saavutettavissa, jos vain uskoo itseensä ja arvostaa omaa elämäänsä nöyrästi. 

Jutun liitteenä kaksi valokuvaa, toinen ennen tanssia ja toinen tämän vuoden kesäkuulta, niin ymmärrätte, mitä tarkoitan. 


Nykyinen valmentajani Carola Tuokko, joka on minua valmentanut jo neljän vuoden ajan, ei suostunut valmentamaan minua tavalliseen tapaan vammaisena urheilijana, vaan tanssijana. Hän ohitti vammani ja antoi vain painoarvon sille, mitä olin ihmisenä.  Siitä ohessa hänen oma kirjoituksensa. 

Carola Tuokko

Carola: Muistan Pirjon, Pirtsin, ajalta ennen yhteistyötämme. Olin nähnyt häntä kilpailuissa. Mieleeni on jäänyt hänen freestyle-esityksessä tanssimansa Over The Rainbow. Musiikki oli esityksen nimen mukainen ja hän ajeli ympäri lattiaa pysähtyen välillä ja nostaen vähän huivia, jossa oli sateenkaaren kuva. Naisen olemus oli kokoon käpertynyt ja hän roikkui osittain ulkona tuolista, kädet eivät juurikaan toimineet. Esityksessä ei ollut varsinaisia teknisiä ansioita, mutta se voimakas tunne, jonka hän pystyi viestimään, oli käsin kosketeltava. Silloin en vielä tiennyt, että hän oli jo liki luovuttanut ja odotti kuoleman saapuvan milloin hyvänsä.

Tästä kului vielä jonkin aikaa ennen kuin tilanne valmentajan kanssa eskaloitui siihen pisteeseen, että yhteistyö ei voinut enää jatkua. Silloin Pirtsi kääntyi puoleeni ja kysyi varovasti, että voisinko ryhtyä hänen valmentajakseen. Olin kyllä valmentanut pyörätuolitanssijoita aiemminkin, mutta ei minulla ollut varsinaista kokemusta neliraajahalvaantuneista. Suostuin, kun pyydettiin. Mielestäni kaikki tarvitsevat hyvää valmennusta ihan tilanteestaan riippumatta ja tällä kertaa minut oli valittu. Otin haasteen vastaan.

Ensimmäinen tapaamisemme treenisalilla oli yllätyksiä täynnä. Olin luullut yhtä jos toistakin, muun muassa, että hänen vasen kätensä olisi ollut luutunut outoon kippuraan. Huomasin, että halvaantunutta ihmistä pystyi liikuttelemaan ja saamaan myös vastakaikua. Ajattelin kauhuissani, että ei voi olla totta! En ole lääkäri, olen valmentaja, ja ehkä juuri siksi minulla ei ollut rajoitetta ajattelussani siitä mitä voitaisiin tehdä. Tämän lisäksi tuolissa vastapäätäni istui älykäs ihminen, jolle pystyin puhumaan ja hän pystyi puhumaan minulle. Opin melko nopeasti ymmärtämään hänen puhettaan ja ymmärsimme toisiamme. Asetin tavoitteeksi opettaa hänet tanssimaan ja myös hänen päivittäisen elämänlaatunsa parantamisen. En nimittäin voinut käsittää miten hänet oli päästetty siihen tilaan ja mistä ihmeessä tuli diagnoosi neliraajahalvauksesta. Ehkä siinäkin sitten on eri asteita.

Pirjolla oli ennestään jo avustajia ja terveydenhuoltoväkeä käytössään. Muodostimme olemassa olevista vanhoista ja uusista tiimin, jossa oli avustajia, fysioterapeutteja, toimintaterapeutti, lääkäri ja valmentaja. Ihan kuten kenelle hyvänsä muullekin urheilijalle tehtiin suunnitelma Ja sitä on jatkettu. Tanssimisen edistyessä olen aina voinut kertoa tiimille mitä apua tarvitaan seuraavaksi. On pitänyt saada käsivoimia, oikaista skolioosia, suoristaa istuma-asentoa, kannattaa päätä jne. Ja Pirtsi on aina tehnyt ahkerasti kaiken, mitä on tarvittu. Säännöllisten vuosittaisten lääkärintarkastusten myötä on löytynyt lääkäri, joka ennakkoluulottomasti on lähtenyt auttamaan ja onnistunut spastisuuden korjaamisessa. Olemme sopineet ravinnosta ja päivittäisen elämän hallinnasta. Välillä on neuvoteltu myös sosiaalitoimen kanssa ja jututettu ulkomaisia kilpailunjärjestäjiä. Sponsorihankinta on ollut Pirjon omalla vastuulla. Pirjo tekee nykyään työtä eikä enää elä pelkkien tukien varassa.

Tällä hetkellä treeneissä käy neliraajahalvaantunut, joka pystyy liikuttelemaan molempia käsiään ja jalkojaan, syömään omatoimisesti ja laittamaan ruokaa. Hän on myös hyvää vauhtia opettelemassa seisomaan ja kävelemäänkin. Askeleet valjaissa onnistuvat jo hyvin ja valjaissa olo kehittää muutenkin lihaksia, jotka istuessa näivettyisivät. Omatoimisuus on huipussaan ja käynti kaupassakin sujuu. Pirjo on kouluttautunut lisää ja valmentaa nyt itsekin muita vammaisurheilijoita samalla menestyskaavalla. Tanssinkin puolella menee hyvin. Hän kilpailee sekä kotimaassa että ulkomailla. Muutama vuosi sitten ihmiset olisivat nauraneet, jos olisimme puhuneet, että hän vielä lähtee kilpailemaan Taiwaniin ja Japaniin perinteisten eurooppalaisten kohteiden lisäksi. Kaikki tämä on jo tehty ja menestystä on tullut paljonkin. Pirjo kuuluu Suomen maajoukkueeseen ja edustaa aina tyylikkäänä ja asiallisesti. Omassa sarjassaan hän on viidentenä maailmanlistalla. Tähtäimessä ovat olympialaiset, kunhan IPC nyt ensin saa tanssin mukaan ohjelmaan.

Mitäpä tästä sitten pitäisi ajatella, mitä voi sanoa? Ainakin sen, että tanssin harrastamisesta on ollut sekä fyysistä että psyykkistä hyötyä. Pirjossa nähdään myös selvästi, miten tavoitteellinen ja periksi antamaton harjoittelu vie eteenpäin. Tiimin saumaton yhteistyö on ollut se tukijalka, jolta on voitu ponnistaa. Aina kannattaa yrittää ja uskoa parempaan. Meistä kukaan ei tiedä mihin tämä kaikki voi johtaa ja miten paljon kehitystä voi vielä tapahtua. Mutta vaikka mitään ei enää tapahtuisikaan, on ero tuoliin heitetyn ihmiskasan ja siinä nyt ryhdikkäänä istuvan iloisen ja aktiivisen naisen välillä merkittävä. Ja nyt hänestä on kehkeytynyt huippu-urheilija vastoin kaikkia oletuksia.

Soveltavan liikunnan ja paraurheilun tilaa seuroissa ja yhdistyksissä kartoitetaan – kysely avoinna 15.10. saakka

JULKAISTU: 19.9.2023, KATEGORIAT: Paratanssiurheilu, Yleinen

Soveltavan liikunnan ja paraurheilun tilaa seuroissa ja yhdistyksissä kartoitetaan – kysely avoinna 15.10. saakka

Tanssiurheiluseurat, teiltä pyydetään vastausta tähän tärkeään kyselyyn – vastaamiseen menee vain noin 5 min! 

Suomen Paralympiakomitea toteuttaa yhteistyössä Liikuntatieteellisen Seuran ja Finland Svenska Idrottin kanssa syksyn aikana kyselyn urheiluseuroille ja liikuntaa järjestäville yhdistyksille. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa soveltavan liikunnan ja paraurheilun tilaa seuroissa ja yhdistyksissä sekä saada selville, millaisia tuen tarpeita seuroilla ja yhdistyksillä on palvelujen järjestämisessä toimintarajoitteisille henkilöille.

Toimintarajoitteisilla henkilöillä tarkoitetaan kyselyn kontekstissa kaiken ikäisiä liikkujia ruohonjuuritason kokeilijoista ja harrasteliikkujista aina kilpatason urheilijoihin saakka. He voivat toimia esimerkiksi paraurheilun lajeissa, Special Olympics -urheilussa (kuten Unified-toiminta), elinsiirtourheilussa tai kuurojen urheilussa. He voivat olla mukana myös muissa rooleissa, kuten ohjaajina, valmentajina tai vapaaehtoisina.

Kyselyssä kerätään tietoa Paralympiakomitean koordinoimaan ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaan Avoimet ovet VOL2 -hankkeeseen. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2023 ja se on jatkoa Avoimet ovet -hankkeelle (2020–2023). Kysely on myös osa hankekoordinaattori Nina Peltosen YAMK:n opinnäytetyötä Kajaanin Ammattikorkeakouluun.

Kyselystä on kaksi eri versiota; toinen urheiluseuroille ja toinen liikuntaa järjestäville yhdistyksille. Yhdistyksiä voivat olla esimerkiksi paikalliset vammais- tai kansanterveysyhdistykset. Kyselyyn vastaaminen kestää noin viisi minuuttia ja vastaamisen voi keskeyttää ja jatkaa myöhemmin. Kyselyyn voi osallistua myös anonyymisti.

Kysely on avoinna 15.10.2023 saakka.

Siirry seuroille suunnattuun kyselyyn tästä

Siirry yhdistyksille suunnattuun kyselyyn tästä

Lue lisää:

Lisätiedot:

Haetaan lajipäällikköjä ajalle 1.1.2024 – 30.9.2024

Suomen Tanssiurheiluliitto ry avaa lajipäällikköhaut seuraavalle kaudelle. Lajipäällikköjä haetaan seuraaviin lajiperheen lajeihin: breikki, paratanssi, rock’n’swing -tanssit, vakio- ja latinalaistanssit sekä yhdistetty disco/Performing Arts (FDO).

Toimeksianto:

  • maajoukkuevalintojen valmistelu
  • maajoukkuetapahtumien sisältöjen suunnittelu ja aikataulujen laadinta asiantuntijaverkostoa ja lajipäällikkötiimiä hyödyntäen. Urheilijoiden yksilöllisten erityistarpeiden huomiointi.
  • yhteistyö huippu-urheiluvaliokunnan ja huippu-urheilun palvelualueesta vastaavan toimihenkilön kanssa (mm. viestintä, tilavaraus-, matkajärjestelyt ja laskutusasiat)
  • maajoukkuetapahtumiin osallistuminen tarpeen mukaan
  • urheilijoiden (ja heidän vanhempiensa) ja liiton yhteyshenkilönä toimiminen maajoukkuetoimintaan liittyvissä asioissa
  • mj-urheilijoille suuntautuva viestintä/tiedotteet mm. maajoukkuetapahtumien osalta (yhteistyössä toimiston huippu-urheilun palvelualueesta vastaavan toimihenkilön kanssa)
  • poissaoloselvitykset maajoukkuevelvoitteisiin kuuluvista tapahtumista
  • tarpeen mukaan palautteen kerääminen maajoukkuetoiminnasta ja –tapahtumista
  • mahdollisuuksien mukaan arvokilpailussa (alaikäisten edustuskilpailijoiden) huoltajana toimiminen
  • osallistuminen huippu-urheiluvaliokunnan kokouksiin (jäsen)
  • maajoukkuetoiminnan- ja kansainvälisen kilpailutoiminnan budjetin valmistelu
  • arvokilpailu- ja niiden huoltajavalinnat kilpailusääntöjen mukaisesti
  • SUEK-koulutusten järjestäminen ja valvonta maajoukkue- ja edustusurheilijoille.

Arvomme: Rohkeasti, vastuullisesti, kunnioittavasti, myönteisesti, yhdessä.
Tapamme tehdä: kehittävä, itseohjautuva ja vaikuttavuuden varmistava.

Tehtävästä maksettava korvaus 500 e/kk ja vapaakortti liiton alaisiin tapahtumiin. Toimikausi on 1.1.2024 – 30.9.2024, optiolla jatkaa sopimusta 30.9.2025 asti.

Hakemuksesta tulee käydä ilmi:

  • Nimi ja yhteystiedot
  • Minkä lajin lajipäällikkötehtävää haetaan
  • Urheilijatausta (kaikki lajit)
  • Valmentajakoulutus ja –kokemus, keskeiset meriitit valmentajana
  • Muu aktiivisuus/toiminta (tanssi)urheilun parissa, jo olemassa olevat verkostot
  • Oma näkemys maajoukkueen roolista liiton toiminnassa (mikä on maajoukkue, ketä siihen kuuluu ja keskeiset edut ja velvoitteet sekä liiton että maajoukkueurheilijoiden taholta)
  • Alustavia ajatuksia siitä, miten maajoukkuetoimintaa tulisi kehittää

Vapaamuotoiset hakemukset toimitetaan liiton toimistoon: toimisto (ät) tanssiurheilu.fi tai postitse Suomen Tanssiurheiluliitto ry, Valimotie 10, 00380 Helsinki 28.8.2023 mennessä.

Pari Harju – Pyykkönen pyörätuolitanssin maailmancupin kilpailussa vakaasti viidensiä, samalla oman luokkansa ykkösiä

JULKAISTU: 22.9.2022, KATEGORIAT: Paratanssiurheilu, Tulostiedotteet

Slovakian Kosicessa 10.-11.9. tanssitussa World cup -kilpailussa oli osallistujia peräti 15 maasta, mikä havainnollistaa hyvin kansainvälisen pyörätuolitanssimaailman vihdoin palanneen pandemiaa edeltäneeseen aktiiviseen kilpailutoiminnan aikaan. Vuorovuosin tanssittavista EM- ja MM-kilpailuista Kosicen kilpailu vastaa vuoden suurinta arvokilpailua. EM-kilpailut tanssitaan Prahassa, Tsekeissä 28.-30.10.2022.

Kaukaisimmat osallistujat Kosicen kilpailussa olivat Brasiliasta, Meksikosta, Kiinan Taipeista sekä Kazakstanista. Eurooppalaisten maiden edustajia kilpailussa nähtiin muun muassa Itävallasta, Belgiasta, Saksasta, Israelista, Italiasta, Hollannista ja Sloveniasta. Suomea edusti combi 1 – luokassa pari Tuuli Harju – Timo Pyykkönen sekä single 1 – ja single 2 -luokissa tanssijat Tiina Uimonen ja Pirjo Pappila. Tuuli Harju kilpaili myös single-luokassa.

Lauantaina tanssitussa single-kilpailussa Tuuli Harju sijoittui finaalissa 5. sijalle. Tiina Uimonen ylsi single 2 -luokassa semifinaaliin sijalle 9 ja freestylessä noin sijalle 10. Pirjo Pappilan single-tanssin sijoitus oli 10. Palkintosijat menivät Meksikoon ja voitto Kazakstaniin.

Yhdistetyssä combi 1 – ja combi 2 -luokkien vakiotanssifinaalissa Kymenlaakson vuoden 2021 vammaisurheilija -palkinnon saaneet Tuuli Harju ja Timo Pyykkönen tanssivat finaalin sijalle 5 – ollen ainoa combi 1 -luokan pari finaalissa. Sunnuntaina tanssitussa combi 1 -luokan freestyle-kilpailussa Harju-Pyykkönen sijoittui vakioiden tapaan finaalin 5. sijalle. Parin latinalaistanssien sijoitus oli koko viikonlopun tapaan 5. sija.

Koska combi 2 -luokassa tanssivilla on toimintakykyä luokan combi 1 -tanssijaa laajemmin, finaalisijoitus osoitti parin olevan erinomaisessa kunnossa syksyn tulevia EM-kilpailuja varten. ”Tanssimme vakiot uudella tavalla vapaalla koreografialla, jolloin saimme tanssiin lisää joustavuutta ja vauhtiakin, kun ruuhkan vuoksi koreografiaan ei tullut turhia keskeytyksiä”, Timo Pyykkönen kertoi.

”Ennen Prahan EM-kilpailuja edessä on vielä maajoukkueleiritystä ja valmennustunteja, joista saamme varmasti hyvät opit mukaan kauden arvokilpailuun, Timo Pyykkönen valaisee suunnitelmia.

Tuuli Harjulle ja Timo Pyykköselle Vuoden 2021 Kymenlaakson vammaisurheilija -palkinto

JULKAISTU: 5.4.2022, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Paratanssiurheilu
Tuuli Harju – Timo Pyykkönen, Vuoden vammaisurheilija 2021 -palkitut, Kymenlaakso. Kuva Merja Naroma
Tuuli Harju – Timo Pyykkönen, Vuoden vammaisurheilija 2021 -palkitut, Kymenlaakso. Kuva Merja Naroma

Kymenlaakson Liikunta järjesti yhteistyössä Kymenlaakson liiton ja Veikkaus Oy:n kanssa järjestyksessään 17. kerran maakunnallisen Urheilugaalan perjantaina 1.4.2022 Kouvolassa.

Gaalassa palkittiin huippu- ja kilpaurheilussa ansioituneita, seura-aktiiveja, kuntoliikkujia sekä liikuttajia. Palkintoja jaettiin 20 kategoriassa yhteensä 26 kappaletta. Päätökset palkittavista oli tehnyt Kymenlaakson Liikunta, Kymenlaakson Urheilutoimittajat ry, Kymenlaakson Liitto sekä Suuri raati nyt viidettä kertaa.

Kymenlaakson Vuoden 2021 vammaisurheilija –palkinnolla palkittiin Kouvolan Terpsikerhoa edustava pyörätuolitanssipari Tuuli Harju – Timo Pyykkönen. Tuuli Harju tanssi suomenmestariksi pyörätuolitanssin Single Champion 1-2 kategoriassa ja parina Tuuli ja Timo voittivat suomenmestaruuden Champion Combi 1 vakiotansseissa. Aikaisemmin Tuuli on palkittu samaisella palkinnolla vuonna 2018.

”Kiitollisena tällainen otetaan vastaan,” Tuuli ja Timo kertovat.

”Arvostamme sitä, että meidät ja pyörätuolitanssi on valittu Kymenlaaksossa palkittavien joukkoon. Toivomme, että paralajit ja tietysti paratanssi saisi yhä enemmän näkyvyyttä ja tunnettuutta. Harrastajia mahtuisi toimintaan lisää ja keväälle/ kesälle on ryhmiä alkamassa.”

”Tanssi on ylipäätään huikea laji, joka soveltuu ihan kaikille. Suosittelemme vahvasti tanssiharrastuksen aloittamista. Meille tämä on antanut niin valtavan paljon. Tanssin avulla tutustuimme toisiimme, olemme kiertäneet maailmalla kilpailuissa ja saaneet valtavasti ystäviä, puhumattakaan niistä lukemattomista rankoista ja upeista harjoituskerroista Tanssiseura Kouvolan Terpsikerhon salilla, joissa mieli ja kroppa ovat lujilla, mutta jonne suuntaamme yhä uudelleen.”

”Tanssi on ehkä joillekin hitaasti koukuttava laji, mutta minut se koukutti ensimmäisestä tunnista alkaen,” Timo muistelee oman tanssiuransa alkua.

Paralympiarahaston stipendit haettavissa 28.2.2022 mennessä

JULKAISTU: 4.2.2022, KATEGORIAT: Paratanssiurheilu, Seuratiedotteet

Viime syksynä avatun Paralympiarahaston keräämällä tuella edistetään vammaisten henkilöiden liikuntaa ja urheilua. Helmikuun ajan on haettavissa ensimmäiset Paralympiarahaston myöntämät stipendit.

Paralympiarahaston stipendien ensimmäisellä hakukierroksella painotus on vammaisurheilijoiden sosioekonomisen aseman parantamisessa ja urheilusta aiheutuvien ylimääräisten kulujen korvaamisessa. Stipendiä voivat hakea yksityishenkilöt esimerkiksi matka- tai leirikuluihin tai kilpailumatkasta aiheutuviin kustannuksiin.  

Paralympiarahasto-stipendiä ei voida myöntää harrastuksen tai toiminnan peruskuluihin, kuten kausimaksuihin, tilavuokriin tai ohjaajan palkkioihin. 

Lue lisää Paralympiarahaston verkkosivulta (linkki avautuu toisella verkkosivustolla): https://www.paralympiarahasto.fi/paralympiarahaston-stipendit-urheilijoille-ja-liikkujille-haettavissa-28-2-mennessa/

Huomaa myös muut vammaisurheilun ja -liikunnan apurahat ja tuet koulutuksiin, liikunnan harrastamiseen ja urheiluun, joita on tarjolla niin jäsenistölle, ohjaajille ja kouluttajille kuin valmentajille ja urheilijoillekin Paralympiakomitean sivulla (linkki avautuu toisella verkkosivustolla): https://www.paralympia.fi/palvelut/apurahat-ja-tuet

 

Pyörätuolitanssin Suomenmestarit kruunattu Pajulahdessa

JULKAISTU: 22.9.2021, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Paratanssiurheilu, Tulostiedotteet

Liikuntakeskus Pajulahti isännöi viikonloppuna jo 15-vuotiaaksi ehtineen Suomen Pyörätuolitanssiliitto ry:n vuosipäiviä pyörätuolitanssin Suomenmestaruuskilpailuiden myötä. Lattialla nähtiin useita Combi- ja Duo-pareja ja Single-tanssijoita sekä SM- että Suomi Open -kilpailuissa.

Combi-luokan vakiotanssien Suomenmestariksi kruunattiin kouvolalaispari Timo Pyykkönen – Tuuli Harju. Hopealle sijoittui pari Stig Tarvonen – Pirjo Malmberg-Tarvonen.

Harju voitti mestaruuden myös naisten Single-luokassa. Hopealle sijoittui Tiina Uimonen ja pronssille Birgitta Starast.

Duo-luokan vakiotanssien ja latinalaistanssien voitot meni parille Birgitta Starast – Tiina Uimonen. Hopealle molemmissa kilpailuissa sijoittui pari Leevi Ketola – Zaida-Ester Launis ja pronssille niin ikään molemmissa kilpailuissa pari Karl Andersson – Hanna Ihantola.

Kaikki päivän kilpailutulokset ovat nähtävillä tuloslaskennan sivulta: https://stelnet.fi/tulv21/pt18092021/tulokset/ (linkki avautuu toisella verkkosivustolla)

**

Duo-kilpailussa molemmat tanssijat ovat pyörätuolissa. Combi-kilpailussa toinen tanssijoista on pyörätuolissa ja toinen kävelevä. Luokittelu tapahtuu Kansainvälisen Paralympiakomitean sääntöjen mukaisesti.