Kategoria: Mediatiedotteet

Rock’n’swing -tanssien kilpailukausi jatkui Tampereella

JULKAISTU: 31.10.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Rock'n'swing -tanssit, Tulostiedotteet

Tampereella, Ikurin liikuntahallissa lauantaina 31.10.2020 järjestetyt vuoden toiset rock’n’swing -tanssien GP-kilpailut pidettiin erityisjärjestelyin ja ilman yleisöä.  Päivän aikana nähtiin 72 kilpailusuoritusta boogie woogien, buggin ja lindy hopin eri ikäsarjoissa ja taitoluokissa, rock’n’roll naisformaatioissa sekä rock’n’roll soolojen, rockabillyn ja fuskun erilliskilpailuissa. Urheilijat mittelivät taidoillaan ensimmäistä kertaa pitkän koronatauon jälkeen ja nauttivat paluusta kilpailutunnelman keskipisteeseen, vaikka yleisölehterit ammottivatkin tyhjyyttään.

GP-kilpailuista yleisen luokan boogie woogien ja buggin voittoon tanssi odotetusti turkulaista Tanssiurheiluseura Boleroa edustava viime vuoden MM- ja EM-hopeamitalistipari Juho Päivinen – Mari Munne. Pari osallistuu seuraavaksi marraskuun 8. päivänä järjestettävään WRRC Online World Cup Boogie Woogie Main Class -kilpailuun.

Boogie woogien ja buggin juniorien GP-kilpailuissa voiton otti hämeenlinnalaista Tanssiseura Baunssia edustava pari Kimi Manner – Nea Nousiainen. Viimeistä vuottaan junioreissa tanssiva pari osallistui myös yleisen luokan kilpailuihin sijoittuen sekä boogie woogiessa että buggissa toiseksi heti Päivisen ja Munnen jälkeen. Pari on mukana viikon kuluttua järjestettävässä WRRC Online World Cupissa osallistuen juniorien boogie woogie -kilpailuun.

Seniorien boogie woogie ja bugg sujuivat helsinkiläisen Rock’n’Roll Dance Club Cometsin parien komennossa. Timo Huhtinen – Helena Metsä vei voiton boogie woogiessa ja buggin voittoon tanssi pari Arno Louvo – Asta Usvakari.

Rock’n’roll naisformaatioiden kaksinkamppailussa voiton vei tällä kertaa Rocky Roads (Comets) tamperelaista Tanssiseura Swing Teamiä edustavan SwingStars:n sijoittuessa toiseksi.

Katso päivän kaikki tulokset kilpailukalenterista.

Suomenmestaruuksia ja kotimaisia rankingpisteitä haettu Oulusta

JULKAISTU: 24.10.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Tulostiedotteet, Vakio- ja latinalaistanssit
Eetu Lämsä - Emilia Prykäri
Eetu Lämsä – Emilia Prykäri Wien 16.11.2019 © WDSF/Egli

Oululainen Dance Sport Club, DSC Oulu ry järjesti vuoden neljännet ja syyskauden toiset vakio- ja latinalaistanssien Grand Prix -kilpailut lauantaina 24.10.2020 Oulun Urheilutalolla. Kotimaisten rankingkilpailuiden lisäksi alle 21-vuotiaat sekä seniori II- ja seniori III-ikäsarjojen urheilijat kilpailivat päivän aikana suomenmestaruuksista näiden kilpailujen siirryttyä peruutuksen takia Oulun GP:n yhteyteen.

Alle 21-vuotiaiden vakiotanssien suomenmestareiksi kuulutettiin kotiyleisön riemuksi järjestävän seuran pari Eetu Lämsä – Emilia Prykäri (DSC Oulu) (kuvassa). Nuorisoikäsarjasta yleiseen ikäsarjaan vuodenvaihteessa siirtynyt pari otti samalla nimiinsä 10:nnen yhteisen suomenmestaruutensa. SM-hopeamitalit luovutettiin parille Henrik Saastamoinen – Iida Johansson (Fregolina, Kaarina) ja pronssimitalit puolestaan parille Markus Kinnunen – Saana Pellinen (Dance Team Tampere).

Alle 21-vuotiaiden latinalaistanssien suomenmestaruuskilpailu sujui viimevuotiseen tapaan helsinkiläisen Tanssiklubi Master ry:n parin Dmitri Borovski – Alisa Alexandrova tahdissa. Pari sai samalla kolmannen yhteisen suomenmestaruutensa. Hallitseva nuorisoikäsarjan latinalaistanssien suomenmestaripari helmikuulta, järjestävän seuran oma pari Olli Seppänen – Peppi Kodis (DSC Oulu) otti SM-hopeaa ja Henrik Saastamoinen – Iida Johansson (Fregolina, Kaarina) nappasi päivän toisen SM-mitalinsa sijoittuen latinalaistansseissa pronssille.

Seniori II-ikäsarjan suomenmestaruuden vakiotansseissa vei helsinkiläisen Tanssiklubi Master ry:n pari Alexander Ivanitskiy – Irene Hägerström. Viitenä edellisenä vuonna mestaruuden vienyt pari Juha Rautio – Päivi Rautio (Dance Team Tampere) otti tällä kertaa SM-hopeaa ja Rami Merisaari – Katja Malmi-Merisaari (Viuhka, Vaasa) SM-pronssia.

Saman ikäsarjan latinalaistanssien suomenmestaruuden voitti jo toista kertaa peräkkäin ja kolmannen kerran urallaan helsinkiläistä Buumi DanceSport Helsinki ry:tä edustava pari Jani Kallio – Satu Vuorjoki. Vaasalaispari Rami Merisaari – Katja Malmi-Merisaari (Viuhka, Vaasa) nappasi päivän toisen SM-mitalin sijoittuen hopealle ja turkulaispari Mika Heikkinen – Ella Tikkanen (Bolero, Turku) täydensi kärkikolmikon sijoittuen SM-pronssille.

Seniori III-ikäsarjan suomenmestareiksi kruunattiin jo viidettä kertaa peräkkäin ja jo yhteensä 23:nnen kerran seniori-ikäsarjoissa tamperelaista DanceLine ry:tä edustava pari Jouko Leppälä – Heljä Leppälä. Kaksinkertaiset maailmanmestarit ja viidesti muilla MM-mitalisijoilla ollut pari päihitti vaasalaisduon, hopealle sijoittuneen parin Ari Hinttu – Marika Boström (Rolling, Vaasa) ja pronssille sijoittuneen parin Vesa Karhunen – Ritva Karhunen (Rolling, Vaasa) suoralla ykkösrivillä.

Latinalaistansseissa voiton vei viimevuotiseen tapaan helsinkiläistä Tanssiklubi Star ry:tä edustava pari Petri Järvinen – Ulla Järvinen, joka voitti samalla 10:nnen suomenmestaruutensa. Vuoden 2012 seniori II-ikäsarjan latinalaistanssien maailmanmestarit ovat saaneet arvokilpailumitaleita toistaiseksi kaikissa seniorien ikäsarjoissa, viimeisimpänä MM-pronssia seniori III-latinalaistansseissa viime syksynä. Jarmo Kouhia – Marjatta Kouhia (Buumi, Helsinki) otti tänään SM-hopeaa ja saman seuran pari Jari Sermiö – Jaana Savolainen (Buumi, Helsinki) SM-pronssia.

Kotimaisen GP-kiertueen kilpailuissa vakiotanssien voitot menivät pareille Gleb Bannikov – Ada Varstala (TK Master, Helsinki) yleisessä ns. champion-luokassa, Lassi Kokkonen – Saaga Bruun (Dance Flow Kuopio) nuorisossa, Stefan Kagadi – Maria Soitonen (Lumets, Helsinki) junioreissa ja Jouni Uosukainen – Liisa Rantatulkkila (DSC Oulu) senioreissa.

Latinalaistanssien GP-voittajiksi kuulutettiin parit Gleb Bannikov – Ada Varstala (TK Master, Helsinki) yleisessä ns. champion-luokassa, Lassi Kokkonen – Saaga Bruun (Dance Flow Kuopio) nuorisossa, Kaapo Tusa – Madeleine Tigerstedt (Team HSDS, Helsinki) junioreissa ja Jani Kallio – Satu Vuorjoki (Buumi, Helsinki) senioreissa.

SM- ja GP-kilpailuiden lisäksi lattialla nähtiin päivän nuorimpien esiintyjien suorittama lapsi II-ikäsarjan avoin kuuden tanssin kilpailu sekä kokeilukilpailuina käydyt prechampion -luokan kilpailut vakio- ja latinalaistansseissa.

Olympiakomitea tarvitsee uutta johtajuutta ja koko liikuntakentän huomioimista

JULKAISTU: 22.10.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet

Olympiakomitea tarvitsee uutta johtajuutta ja koko liikuntakentän huomioimista

Olympiakomitean johtajavalinta käy kuumana. SSS otsikoi kisan olevan ”kahden kauppa” (SSS 19.10.), jonka jälkeen  Mika Anttonen on luopunut leikistä. Kauppaa käyvät kuitenkin hyvinkin tasaisesti kaikki ehdokkaat – lajin suuruudella kun ei äänestyksessä ole äänimäärän suhteen niin suurta merkitystä, sillä Olympiakomitean jäsenyhdistyksillä on kullakin ääniä 1 tai 2 – riippuen onko laji olympialaisissa tai ei. Kaksi pikkuruista jäsenjärjestöä ovat yhtä mahtavia kuin yksi suuri.

Olympiakomitean saatua sateenvarjonsa alle koko suomalaisen urheilun kentän vuoden 2017 organisaatiofuusiossa, sen johtajalta tarvitaan näkemystä koko laajan urheilun lajikirjon, liikunnallisen elämäntavan sekä huippu-urheilun osalta. Urheilukentän tunteminen samoin kuin strateginen ja tulevaisuusorientoitunut johtajuus ovat merkittävässä roolissa, jotta suomalainen liikuntakulttuuri, rahoitus, tulostavoitteet ja lajien tasapuolinen kohtelu saavat ansaitsemansa huomion ja tuen.

Olympiakomitean johtajuus on kokopäivätyötä; se ei ole pelkkä luottamustehtävä, jonka kautta voi jäähdytellä tai hakea lisää volyymia CV:hensä. Se ei voi olla puoluepolitiikkaa tai hyvä veli -verkostoja. Se on isompi asia, jossa yhdistyvät kestävä johtajuus, eettiset arvot ja halu palvella kokoaikaisesti urheilun ja liikunnan kenttää. Tehtävään tarvitaan kokemusta, osaamista ja verkostoja sekä urheiluorganisaatioiden että yhteiskunnan eri toimintojen osalta. Johtajan visio ja ymmärrys urheilurahoituksen kestävästä kehityksestä sekä Veikkauksen ja OKM:n rahoituselementtien osuudesta ovat iso asia: yhteiskunnan kokonaistilanne ja viimeiset rahoitusratkaisuissa tehdyt päätökset vaikuttavat urheilumenestyksen tavoitteisiin sekä seuratoiminnan ja liikuntayhteisöjen toimintojen mahdollisuuksiin.

Talvi- ja palloilulajit ovat meille kaikille tuttuja, mutta suomalaisen urheilukentän rikkaus on sen moninaisuudessa. Pienet ja keskisuuret lajit ovat usean liikkujan ja urheilijan valinta, joko osan uraa, tai uran maaliin saattamiseen saakka. Jokainen liikuntalaji ja liikunnan lajiliitto on siis yhtä merkityksellinen yhteiskunnallisessa kontekstissa,  ja se saa antaa myös äänensä Olympiakomitean johtajavaalissa.

Suomen Tanssiurheiluliitto ry tukee Taitoluisteluliiton ja Paralympiakomitean rinnalla Olympiakomitean johtajavalinnassa TkT Susanna Rahkamoa, jonka kokemus urheilun, lajiliittotoiminnan, kansainvälisen urheiluorganisaatiotyön sekä strategian suunnittelun ja toimeenpanon kentillä on juuri sitä, mitä suomalainen urheilukenttä tarvitsee. Se tarvitsee johtajuuden muutosta kestävän, eettisen johtajuuden suuntaan – pois kahden kaupoista ja ennakkoasetelmista, on sitten kyse vaalista tai tehtävän toteuttamisesta. Urheilussa pelkästään suuruus ei vaikuta, merkittävyys ja osallisuus vaikuttavat.

Leena Liusvaara
Suomen Tanssiurheiluliitto ry:n puheenjohtaja, Salo

Auli Korhonen
Suomen Tanssiurheiluliitto ry:n toiminnanjohtaja, Helsinki

Bannikov – Varstala 10-tanssin Euroopanmestaruuskilpailun viidenneksi

JULKAISTU: 20.9.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Tulostiedotteet, Vakio- ja latinalaistanssit
Gleb Bannikov - Ada Varstala 2020 WDSF European Ten Dance Championship Aarhus Tanska 19.9.2020
Gleb Bannikov – Ada Varstala 2020 WDSF European Ten Dance Championship Aarhus Tanska 19.9.2020
Kuva: WDSF/Helmut Roland

Tanskan Aarhusissa lauantai-iltapäivällä aloitettu ja sunnuntain puolella päätökseen saatu 10-tanssin EM-kilpailu sujui suomalaisittain erinomaisesti. Hallitseva 10-tanssin ja vakiotanssien suomenmestaripari ja viime syksynä alle 21-vuotiaiden vakiotanssien MM-kilpailussa 16. sijan saavuttanut pari Gleb Bannikov – Ada Varstala osallistui ensimmäiseen aikuisten arvokilpailuunsa ja sijoittui finaalin viidennelle sijalle.

”Kaikkien koronavastoinkäymisten jälkeen pelkästään kisapaikalle pääsy oli suuri helpotus! Koko kisaan lähtö oli yhtä sähellystä, kun lennot peruuntuivat ja muutenkin koko kisakuvio oli vaarassa peruuntua. Lisäksi kisassa hankalaa oli se, että pukuhuoneiden ja maskien yms. kanssa oli pientä säätämistä ja kisalattiakin oli todella liukas.

Myös sähköt katkesivat koko alueelta kesken kisan ja loppukisa jatkettiin sitten varavirran avulla. Ja ettei ois päästy liian helpolla, niin kisa oli kaikin puolin muutenkin kisaajille rankka. Pitkät biisit olivat fyysisesti tosi kuormittavia, mutta myös henkisesti tällainen kisa on kova.

Kun tilanteet muuttuvat koko ajan ja homma ei suju ihan suunnitellusti, on pää pystyttävä pitämään kylmänä kaikesta huolimatta! Onneksi kuitenkin päästiin lopulta vetämään onnistuneet kisasuoritukset ja niillä se vitossija sitten irtosi” iloitsi Ada Varstala kisapaikalta.

Euroopanmestaruuden vei venäläispari Semen Khrzhanovskiy – Elizaveta Lykhina. Kilpailussa oli mukana 22 paria edustaen yhtä montaa eri Euroopan maata.

Bannikov ja Varstala ovat reilun vuoden mittaisen yhteisen tanssiurheilu-uransa aikana nousseet kohisten 10-tanssin kansainväliseen kärkeen. Ennen lauantaista EM-kilpailua pari oli maailman rankinglistalla sijalla 46.

Tanskan EM-kilpailun myötä World DanceSport Federation (WDSF) käynnisti kilpailutoiminnan uudelleen pitkän pandemiasta aiheutuneen tauon jälkeen. Kilpailunjärjestäjinä Aarhusissa toimivat Tanskan Tanssiurheiluliitto sekä hallitsevat ammattilaisten 10-tanssin maailmanmestarit, kilpailu-uransa 10. maailmanmestaruuteensa viime vuoden puolella päättäneet Bjorn Bitsch ja Ashli Williamson (DEN).

Katso kilpailun lopputulokset WDSF:n sivulta. (linkki avautuu toisella verkkosivustolla)

Loppuvihellys häirinnälle – urheiluyhteisö yhdessä häirintää vastaan

JULKAISTU: 8.9.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Seuratiedotteet

Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry on julkaissut tutkimuksen, jonka tarkoitus oli selvittää, ovatko urheilijat kokeneet tai havainneet seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää viimeisen viiden vuoden aikana urheilutoiminnassa. Tanssiurheilun osalta vastaukset ovat samansuuntaisia koko urheiluyhteisön vastausten kanssa.

Tutkimuksen tausta

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 48 lajiliiton 16-vuotiaat ja sitä vanhemmat urheilijat (vuonna 2003 tai aiemmin syntyneet). Kysely lähti vuodenvaiheessa 2019–2020 n. 160 000 urheilijalle ja vastauksia saatiin 9018. Näin laaja tutkimushanke seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä urheilussa on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja kokoluokaltaan merkittävä myös kansainvälisesti katsoen.

Seksuaalinen häirintä voi ilmetä monin tavoin aina epäasiallisesta seksuaalissävytteisestä puheesta ja vihjailusta fyysisen koskemattomuuden loukkaamiseen. Sukupuoleen perustuvaa häirintää on esimerkiksi halventava puhe toisen henkilön sukupuolesta.

Häirinnän vastainen työ yhdistää urheiluyhteisön

Häirinnän vastainen työ on tiivistynyt urheilujärjestöissä viimeisten vuosien aikana. Urheiluyhteisön yhteinen vastuullisuusohjelma (linkki avautuu toisella verkkosivustolla) ottaa vahvasti kantaa turvallisen urheilun puolesta. Erityisesti Et ole yksin -palvelu on hyvä esimerkki urheilujärjestöjen välisestä yhteistyöstä häirinnän kitkemiseksi. Myös aiheeseen liittyviä koulutuksia on järjestetty tihenevään tahtiin.

Työtä turvallisen urheilun eteen on tehty, mutta sitä tulee jatkossa tehdä yhä voimakkaammin ja viestin tulee kulkeutua laajamittaisesti koko urheilun kentälle ja urheilijoille asti, painottaa Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen.

On erinomaista, että SUEK yhdessä lajiliittojen kanssa on tehnyt häirinnästä laajan tutkimuksen, jonka avulla saamme lisätietoa tärkeän työn pohjaksi. Urheilijoiden ääni on kuultu, toteaa Salonen.

Salosen mukaan ensiarvoisen tärkeää on, että hyvät, jo olemassa olevat työkalut saadaan kaikkien tietoisuuteen ja vietyä käytäntöön yli lajirajojen. Tämän lisäksi urheiluyhteisössä on valmisteilla useita uusia toimenpiteitä turvallisen toimintaympäristön parantamiseksi, kuten Vastuullinen valmentaja -verkkokoulutus, sovittelumenettely sekä urheiluyhteisön yhteinen kurinpitojärjestelmä.

Jatkamme vahvaa yhteistyötä lajiliittojen kanssa ja käymme yksityiskohtaisesti läpi toimenpiteet, joiden avulla lajeissa on hyvä panostaa turvallisuuteen. Tutkimuksen perusteella myös puhumisen kulttuuriin tulee puuttua, jotta saadaan kitkettyä häiritsevä puhe pois pukukopeista, kentiltä ja saleista, Salonen summaa. 

Tanssiurheilun lajikohtaiset tulokset

Tanssiurheilun osalta vastauksia häirintäselvitykseen tuli 199 vastaajalta. Sukupuolittain vastauksia tuli eniten naisilta (155). Kilpailutason osalta suurin osa vastaajista oli kansallisen tason urheilijoita (113). Vastaajien ikäjakauma painottui 16–18-vuotiaisiin urheilijoihin. Tanssiurheilun vastausprosentti oli matala, 7, muihin lajeihin verrattuna alempaa keskitasoa.

Häirinnän yleisyys ei noussut tanssiurheilussa kokonaisaineistoon verrattuna korkeaksi. Ilmiötä kuitenkin esiintyi lajissa, sillä 18 prosenttia naisurheilijoista oli kokenut seksuaalista häirintää. Tutkimustulosten perusteella seksuaalinen tai sukupuolinen häirintä ei vaikuta olevan tanssiurheilussa yleisempää kuin muuallakaan urheilussa.

Suurin osa tanssiurheilun vastaajien kokemasta häirinnästä oli yleistä häiritsevää puhetta. Koko tutkimuksen aineistossa urheilijat olivat syyllistyneet useimmin häirinnän sanallisiin muotoihin. Tanssiurheilussa häirintään olivat kuitenkin syyllistyneet eniten valmentajat, joskin urheilijat olivat hyvin lähellä samoja lukemia. Näyttää siltä, että valmennuksessa ja urheilijoiden keskinäisissä kohtaamisissa ilmenee jonkin verran häiritsevää puhetta.

Lajikohtaisia tuloksia tarkasteltaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon mm. se, että kilpaurheilijan määritelmä ei ole lajien kesken yhdenmukainen ja osalla lajiliitoista, kuten Tanssiurheiluliitossa, vastausprosentti jäi alhaiseksi. Tuloksia tulee pitää suuntaa antavina, eivätkä tulokset ole vertailtavia lajien kesken.

Tanssiurheilun osaraportti kokonaisuudessaan on ladattavissa tästä.

Kiitämme Suomen urheilun eettistä keskusta tämän tärkeän ja maailmanlaajuisesti merkittävän selvityksen laatimisesta. Vaikka tanssiurheilun osalta tulokset ovat samankaltaisia koko suomalaisen urheiluyhteisön tulosten kanssa, on muistettava, että jokainen koettu häirintätapaus on liikaa. Tunne- ja vuorovaikutustaidot korostuvat etenkin valmennuksessa, mutta jokaisen lajissa toimivan, sekä valmentajien ja urheilijoiden että myös seura- ja liittotoimijoiden sekä urheilijoiden taustajoukkojen, vanhempien ja fanien on tiedostettava, että se, minkä itse kokee ehkä kevyenä vitsinä tai heittona voi loukata toista syvästi. Jokaisen tulee katsoa peiliin, toteaa liiton toiminnanjohtaja Auli Korhonen. 

Olemme koonneet kiusaamisen vastaisen työn huoneentaulut jo 2010-luvun alkupuolella ja päivittäneet materiaalejamme jatkuvasti, tuoreimmat tänä keväänä. Kaikki vastuullisuustyön ja eettisen urheilun materiaalit ovat avoimesti jäsenseurojemme, valmentajiemme ja urheilijoidemme saatavilla liiton verkkosivuilla ja toivomme toki, että niitä hyödynnetään omassa toiminnassa. Yksikään kirjoitettu dokumentti ei kuitenkaan paranna tilannetta, vaan asiat ja ajatukset on saatava käytännön toimintaan kaikilla urheilun ja harrastamisen tasoilla, ja koko muussa yhteiskunnassa. Häirinnän vastainen työ on osa liiton vastuullisuustyötä ja jatkamme sitä kouluttamalla ja viestimällä sekä tekemällä yhteistyötä urheilujärjestöjen kanssa parhaiden käytäntöjen löytämiseksi ja omalta osaltamme tanssiurheilun toimintakulttuurin muuttamiseksi, Korhonen jatkaa. 

Vuodenvaihteessa otamme käyttöön valmentajalisenssin, joka antaa sekä palveluja ostaville jäsenseuroillemme että myös niitä tarjoaville valmentajillemme keinon osoittaa, että urheilun eettisiin periaatteisiin ja reilun pelin sääntöihin on sitouduttu ja että sekä seurat että lisensoidut valmentajat ovat mukana yhteisessä työssämme luomassa turvallista toimintaympäristöä tanssiurheilussa, Tanssiurheiluliiton puheenjohtaja Leena Liusvaara jatkaa. 

Annamme täyden tukemme Suomen urheilun eettiselle keskukselle jatkaa vastaavien selvitysten tekemistä, jotta pystymme muuttamaan urheilua ja etenkin tanssiurheilua yhä vastuullisemmaksi ja turvallisemmaksi paikaksi harrastaa, summaa Liusvaara.

Kannustamme kertomaan

Väestöliiton Et ole yksin -palvelussa (linkki avautuu toisella verkkosivustolla) voi keskustella mahdollisista häirintätapauksista ammattilaisen kanssa.

SUEKin ILMO-palveluun (linkki avautuu toisella verkkosivustolla) voi ilmoittaa nimellä tai nimettömänä, mikäli havaitsee rikkomuksia. 

Urheiluyhteisön työkaluja häirinnän kitkemiseksi löytyy mm. seuraavista linkeistä (linkit avautuvat osin toisella verkkosivustolla):

Suomen vakio- ja latinalaistanssien kerma kokoontui tauon jälkeen Kotkassa

JULKAISTU: 6.9.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Vakio- ja latinalaistanssit

Punainen vakiotanssipuku takaaLauantaina Steveco-areenalla järjestetyt vakio- ja latinalaistanssien syksyn ensimmäiset Grand Prix -kilpailut kokosivat Kotkan Karhuvuoreen 72 paria mittelemään kotimaisista rankingpisteistä. Tarkoin turvajärjestelyin ja -ohjein toteutetut kilpailut päättivät usean parin monen kuukauden mittaisen kilpailutauon tanssiurheilun kilpailutoiminnan ollessa keskeytyksissä maaliskuun puolivälistä alkaen vallitsevan tartuntatautitilanteen leviämisen estämiseksi.

Helsinkiläistä Tanssiklubi Masteria edustava pari Gleb Bannikov – Ada Varstala onnistui hienosti napaten voitot sekä yleisen Champion-luokan vakiotansseissa että latinalaistansseissa. Pari on seuraavaksi matkalla Tanskaan 10-tanssin EM-kilpailuun, joka puolestaan käynnistää kansainvälisen kilpailutoiminnan tauon jälkeen syyskuun puolivälissä.

Vakiotanssien hopeaa otti Italiassa asuva pari Emanuele Massacci – Jenni Heikkilä (Lumets, Helsinki). Viranomaisten ja parin kanssa yhteistyössä tehdyt järjestelyt kilpailupaikalla mahdollistivat parin tulon Suomeen kilpailemaan, ja Jennin pääsemään tanssimaan kotikaupungin yleisön eteen. Pronssille tanssi Dance Team Tamperetta edustava pari Arto Pajunen – Aleksandra Skorodskaja.

Latinalaistansseissa koko mitalikolmikko edusti helsinkiläistä Tanssiklubi Masteria. Hopealle Bannikov – Varstalan jälkeen sijoittui Italiassa valmennusta ottava salolaislähtöinen pari Markus Ranta – Alisa Heino. Pronssiset mitalit annettiin parille Dmitri Borovski – Alisa Alexandrova.

Nuorisoikäsarjan vakio- ja latinalaistanssien voittoon tanssi virolaispari Ragnar Traks – Sandra Kallas. Hopeaa vakiotansseissa otti Dance Team Tampereen pari Markus Kinnunen – Saana Pellinen ja latinalaistansseissa oululaispari Olli Seppänen – Peppi Kodis (DSC Oulu). Pronssimitalit sekä vakio- että latinalaistansseissa sai virolaispari Gregor Labunski – Carmen Anette Niimann.

Päivän päätteeksi aiemmin käytyjen vakio- ja latinalaistanssikilpailujen tulokset laskettiin yhteen ja niiden perusteella kutsukilpailuna käytiin vielä nuorison 10-tanssifinaali. Finaalin voittoon tanssi Miikka Ahonen – Ellen Puotiniemi (DSC Oulu), hopealle Markus Kinnunen – Saana Pellinen (Dance Team Tampere) ja pronssille Aleksi Ahola – Polina Anisimova (HaveStep, Hamina).

Seniorien vakiotanssit sujuivat tamperelaisparin Jouko Leppälä – Heljä Leppälä (DanceLine) komennossa. Hopealle tuomaristo arvioi parin Alexander Ivanitskiy – Irene Hägerstöm (TK Master, Helsinki) ja pronssille parin Juha Viemerö – Elina Viemerö (TanssiDans, Kirkkonummi). Latinalaistanssien kultaiset mitalit matkasivat myös Tampereelle parin Jari Laatta – Vilma Lahti (Dance Team Tampere) mukana. Hopeaa otti pari Petri Järvinen – Ulla Järvinen (Star, Helsinki) ja pronssille pari Tapio Komminaho – Sanna Leskinen (Buumi, Helsinki).

Myös seniorit tanssivat kutsukilpailuna 10-tanssifinaalin, jossa parasta kisakuntoa osoitti helsinkiläistä Voltaa edustava pari Pasi Rautio – Minttu Pajunen. Hopealle urakoi Jarno Vaajoki – Aini Minkkinen (Quickstep, Vihti) ja pronssille Mikko Juusola – Hanna Paavola (Rolling, Vaasa).

Juniorien vakiotanssien voitto meni vasta äskettäin muodostetulle uudelle pariyhdistelmälle Mikke Luttinen – Miina Jauhiainen (DanceLine Tampere). Stefan Kagadi – Maria Soitonen (Lumets, Helsinki) taipuivat hopealle ja saman seuran pari Arseni Vorobyev – Milana Maasik pronssille. Latinalaistansseissa Kagadi-Soitonen vei voiton, Nikita Haruns – Diana Kojonen (TK Master, Helsinki) hopeaa ja Elias Saastamoinen – Emmiina Alimattila (La Team, Lieto) pronssia.

Kokeilukilpailuina ilman rankingarvoa järjestettiin ikäsarjalle Seniori III – V omat vakio- ja latinalaistanssikilpailunsa sekä kisaohjelmaan harkittavana oleva PreChampion -luokka alempien taitoluokkien kilpailijoille. Seniorien vakiotanssien voittoon tanssi vaasalaista Rollingia edustava pari Vesa Karhunen – Ritva Karhunen. Pari osallistui myös latinalaistansseihin sijoittuen toiseksi sekä Seniori I -ikäsarjan kaikkiin kolmeen rankingkilpailuun osoittaen näin rautaista kilpailukuntoa. Latinalaistanssien voiton vei turkulaista Boleroa edustava pari Jouni Lehtiranta – Maarit Nurmi. PreChampion-luokan vakiotanssien voiton vei Kimmo Seppä – Teija Taskula (Lappeenrannan Tanssiurheilijat).

Kaikki tulokset tästä (avautuu toisella verkkosivustolla)

Kurinpitovaliokunnan päätös 01-2020

JULKAISTU: 20.8.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Seuratiedotteet

Tanssiurheiluliiton kurinpitovaliokunta on antanut kirjallisen varoituksen kahdelle tanssiurheiluvalmentajalle epäasiallisesta käyttäytymisestä tanssiurheilun ja valmentamisen parissa.

Saapunut valitus, jonka tutkinta tehtiin Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEK ry:n toimesta tuotti yli 200 sivua tutkintamateriaalia sisältävän raportin, jonka perusteella liitosta itsenäinen kurinpitovaliokunta totesi tapauksen täyttävän kokonaisarvioinnin perusteella epäasiallisen käytöksen tunnusmerkit.

Annettujen todistusten perusteella kurinpitovaliokunta totesi kahden valmentajan käyttäytyneen valmentamiaan urheilijoita kohtaan useaan otteeseen epäasiallisesti ja näin toimien menetelleen Tanssiurheiluliiton toimintasäännössä mainitun toiminnan perusteena olevien liikunnan eettisten arvojen ja urheilun reilun pelin periaatteiden vastaisesti.

Kurinpitovaliokunta antoi kahdelle valmentajalle kurinpitomääräysten 3§ mukaisesti kirjallisen varoituksen.

Lisäksi kurinpitovaliokunta esitti liittohallituksen toimeenpantavaksi vuoden kestoisen monitorointiohjelman, jossa seurataan valmentajien toimintaa ja toiminnan kehittämistä. Osana monitorointia liittohallitusta kannustettiin laatimaan vuoden päästä seuran jäsenistölle erillinen ilmapiirikysely.

Päätös on nähtävillä paikan päällä Tanssiurheiluliiton toimistossa.

Etäyhteyksillä käyty kevätkokous sujui mainiosti

JULKAISTU: 18.8.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Seuratiedotteet

Tanssiurheiluliiton kevätkokous keräsi jäsenseurat yhteen virtuaalisesti aurinkoisena sunnuntai-iltapäivänä 16.8.2020. Kevätkokouksen pitäminen etäyhteyksillä vasta elokuussa oli mahdollistunut eduskunnan 30.4.2020 antaman väliaikaisen lain myötä liiton sääntöjen sitä estämättä.

Ensimmäistä kertaa etäyhteyksillä järjestetty jäsenkokous sujui teknisesti moitteettomasti, vaikka keskustelu kävikin edellisvuosien tapaan positiivisena ja vilkkaana kokouksen kestäessä yhteensä lähes neljä tuntia. Kokouksessa oli läsnä 11 jäsenyhdistystä ja kokouksen puhetta johti tanssiurheiluseuroille jo tuttu Kasperi Launis.

Kokous vahvisti vuoden 2019 tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille vastuuvapauden. Kokous päätti myös vuoden 2021 jäsenmaksuista ja maksuohjelmasta sekä hyväksyi päivitykset liiton toimintasääntöön ja kurinpitomääräyksiin.

Jäsenkokouksen päätöksellä vakio- ja latinalaistanssien tuomarivalintatyöryhmän toimiaikaa jatkettiin vuoden loppuun saakka. Lisäksi kokous hyväksyi hallituksen esityksen hakea Suomen Paralympiakomitean jäsenyyttä.

Kokous päättyi hyvään keskusteluun vaikeasta ja ajankohtaisesta COVID-19 -tilanteesta ja siihen liittyvistä tehdyistä ja tulevista toimenpiteistä.

Liusvaara ja Korpi valittu tanssialan kotimaisille vaikutuspaikoille kaudelle 2020-2021

JULKAISTU: 10.6.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet

Tanssiurheiluliiton puheenjohtaja Leena Liusvaara valittiin toiselle kaudelle Tanssin Talo ry:n hallitukseen myöhään tiistai-iltana päättyneessä vuosikokouksessa. Liusvaara oli toinen kahdesta hallituksen jäsenestä, jotka valittiin jatkokaudelle pitkän ja täynnä tunteita olevan vuosikokouksen päätteeksi. Tanssin Talo ry:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tuuli Kousa.

Lue Tanssin Talo ry:n sivuillaan julkaisema tiedote tästä.

Liusvaaran uudelleenvalinta tapahtui vain muutama päivä sen jälkeen, kun Tanssin Tiedotuskeskus ry:n hallitukseen valittiin uutena jäsenenä Piia Korpi ja hänelle varajäseneksi Stina Koivisto. Tanssiurheilutoimijoille tuttu Jukka Haapalainen palasi hallituksen jäseneksi oltuaan välillä hallituksessa varajäsenen ominaisuudessa.

Korpi on tuonut Suomeen kansainväliset same-sex -tanssiurheilutapahtumat ja käynnistänyt kotimaista same-sex -tanssin valmennustoimintaa sekä kilpailutoimintaa osana Tanssiurheiluliiton kilpailutapahtumia. Inklusiivisen urheilun aitiopaikalla Suomen Paralympiakomiteassa työskentelevä Korpi on kilpaillut itse menestyksellisesti MM-tasolla useiden vuosien ajan. Stina Koivisto on puolestaan pitkän linjan tanssiurheilun järjestötoimija, ja toimii edelleen liiton valiokunnissa sekä kilpailunjohtajana Suomen Tanssiurheiluliitto ry:n kilpailutapahtumissa.

– Näen, että Tanssiurheiluliitto nimenomaan urheilu- ja kansalaisjärjestönäkökulman puolestapuhujana tulee olla näkyvissä valtakunnallisissa tanssialan organisaatioissa. Tanssi on kaikkiaan hyvin moninaista ja meillä, osana urheiluyhteisöä, on siitä oma selkeä vastuualamme. Olen hyvin tyytyväinen saatuamme vaikutusmahdollisuuksia näissä organisaatioissa ja olen varma, että nyt valitut henkilöt pitävät hienosti Tanssiurheiluliiton lajiperheen lippua korkealla tehtäessä koko tanssin kenttää koskevia päätöksiä, totesi liiton toiminnanjohtaja Auli Korhonen keskiviikkona illansuussa.

Suomen Tanssiurheiluliitto ry on Suomen Olympiakomitea ry:n, Tanssin Talo ry:n, Tanssin Tiedotuskeskus ry:n ja Suomen Valmentajat ry:n jäsen.

Koronavirusepidemialla merkittävät taloudelliset vaikutukset liikuntaan ja urheiluun

JULKAISTU: 1.4.2020, KATEGORIAT: Mediatiedotteet, Seuratiedotteet

Neljä nyrkkiä yhdessä muodostaa kuvion toimistotarvikkeita täynnä olevan työpöydän yläpuolellaTanssiurheiluliitto on yhteistyössä Olympiakomitean ja urheilujärjestöjen kanssa mukana muistuttamassa valtiovaltaa ja kuntia urheilun ja liikunnan vaikeasta tilanteesta. Nyt tarvitaan tukea.

Suomen Olympiakomitean kyselyn mukaan koronavirusepidemian aiheuttamat taloudelliset menetykset liikunnalle ja urheilulle ovat vähintään 81 miljoonaa euroa. Koronavirusepidemian aiheuttama poikkeustila uhkaa erityisesti suomalaisen liikunnan ja urheilun kivijalkaa, seuratoimintaa, jonka menetykset ovat yli 40 miljoonaa euroa.

Olympiakomitean teettämän kyselyn perusteella seuroissa pohditaan nyt lomautuksia, irtisanomisia ja toimintojen lakkauttamista. Pahin uhkakuva on, että kokonaisten seurojen toimintaa lakkautetaan. Tällöin ihmisten liikkuminen, yhteisöllisyys ja terveys sekä urheiluelämykset kärsivät merkittävästi. Suomalaisella seuratoiminnalla on yli satavuotiaat perinteet kansakunnan yhteisen hyvinvoinnin rakentajana.

Olympiakomitea ja liikunta- ja urheiluyhteisö esittivät tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososelle jättämässään selvityksessä liikunnan ja urheilun kansalaisjärjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaamista erityisavustuspaketilla. Lisäksi ministeriöltä toivotaan tiivistä yhteistyötä kuntien liikuntatoimien kanssa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden urheiluseurojen pelastamiseksi.

– Emme voi antaa poikkeustilanteen tuhota suomalaisen seuratoiminnan edellytyksiä. Tarvitsemme epidemian aikana ja erityisesti sen jälkeen liikettä, yhteisöllisyyttä, elämyksiä, terveyttä ja hyvinvointia. Seuratoiminta on Suomen suurin kansanliike ja tarjoaa kaikkea tätä, Olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen toteaa.

Ministerille jätetyssä esityksessä todetaan myös, että opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tulee etsiä yhteistyössä ratkaisu yhtiömuotoisten liigojen (kuten SM-liiga, Veikkausliiga ja Korisliiga) tukemiseen.

Liikunta auttaa selviämään poikkeustilanteessa

Poikkeustilanne vaikuttaa omaehtoiseen liikuntaan, sillä sisäliikuntapaikat on suljettu ja liikuntatapahtumat laajasti peruttu, myös ulkoliikunnassa. Vaikka ulkoliikunta ja kotona tapahtuva harjoittelu ovat toistaiseksi sallittuja, on riski, että fyysinen aktiivisuus vähenee ja ihmiset passivoituvat.

Pitkäaikaiset vaikutukset riippuvat kriisin lopullisesta pituudesta. Julkisen vallan toimet ovat merkityksellisessä asemassa rajaamassa väistämättömien vaikutusten mittakaavaa. Tämä on perusteltua myös yhteiskunnan kannalta. Epidemian jälkeen ja sen aikanakin tarvitsemme liikettä, yhteisöllisyyttä, elämyksiä, terveyttä ja hyvinvointia. Liikunta ja urheilu tarjoavat juuri näitä asioita.

Nyt on oikea hetki auttaa liikunnan ja urheilun toimijat kriisin yli, jotta ne voivat olla tukemassa suomalaista yhteiskuntaa takaisin jaloilleen, kun sen aika on.

Kunnat tarvitaan mukaan pelastustalkoisiin

Liikunta- ja urheiluyhteisö vetoaa myös kuntien liikuntatoimiin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden urheiluseurojen pelastamiseksi. Kuntien toivotaan nyt luovan kansalaisjärjestötoiminnalle hätäapupaketteja, jotka voivat muodostua esimerkiksi palkkatuesta, tilavuokrakuluista pidättäytymisistä ja kohdennetuista seuratuista.

Suomen kansainvälisissä verrokkimaissa on rakennettu ja ollaan rakentamassa tukipaketteja liikunnalle ja urheilulle. Esimerkiksi Norjassa on jo päätetty kevään osalta noin 50 miljoonan euron tuesta liikunnalle ja urheilulle. Myös Tanskassa ja Ruotsissa sekä lukuisissa Euroopan maissa hallitukset valmistelevat tukipaketteja.

Lisätiedot:
Mikko Salonen
toimitusjohtaja, Suomen Olympiakomitea