Arkistot

                                                                                                                                                                                                                                           Seurakehittäjän toukokuun blogi

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vuoden 2025 seuratukipäätökset on tehty ja julkaistu: Seuratuki 2025 myönnöt.xlsx.

Huhtikuun blogissa kirjoitin, että muistaisitte pitää kirjauksia ja kirjanpitoa kustannuspaikkakohtaisen talousseurannan lisäksi myös hankkeen varsinaisesta toiminnallisesta osasta ja sen vaikuttavuuden ja tulosten arvioinnista. Samoin mahdollisista suunnitelman poikkeavuuksista ja muutoksista. Muistutin myös, että eri organisaatiotasoilla verrataan yhä tarkemmin myös seurojen ja yhdistysten eri asiayhteyksissä ilmoittamia jäsenmäärälukuja. Toukokuun blogissani jatkan seuratukiasiaa mm. OKM:n palautteiden tiimoilta.

Ministeriöön oli tullut kaikkiaan 518 hakemusta ja myönteisen päätöksen sai 329 (60 %).  Näihin seuratukea myönnettiin yhteensä yli 2,4 miljoonaa euroa. Suomen Tanssiurheiluliitto ry:n jäsenseuroista seuratukea haki seitsemän seuraa ja myönteisen päätöksen saivat DSC, Team HSDS, TK Master, TanssiDans ja TelemarkTeam. Tukisumma on yhtensä 4O.000 €.

Nyt jo toisen kerran peräjälkeen seuratukea oli mahdollista hakea vain vuodeksi kerrallaan ja vain toiminnallisiin hankkeisiin. Seuratukea ei voinut hakea siis mm. palkkaukseen. Hakusummarajat olivat myös määritelty ennakkoon. Sen sijaan seuratuen perusteet, lähtökohta ja periaate pysyivät ennallaan: ”Seuratuen avulla lisätään liikunnan tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta eri kokoisissa seuroissa järjestämällä harrastusmahdollisuuksia erityisesti lapsille ja nuorille matalan kynnyksen toiminnan kautta”.

Samalla kun ministeriö julkaisi päätöksensä, se kertoi havainnoistaan ja antoi palautetta seurojen hakemuksista. Palautteen mukaan hakemuksien taso oli tänä vuonna laskusuunnassa. Erityisesti käytännön toimenpiteiden kuvaaminen oli heikkoa. Myös kustannusarvioissa esiintyi paljon virheellisyyksiä. Yleisin heikkous oli, ettei hankesuunnitelma, toimenpiteet, kustannusarvio olleet linjassa.

Jotkut hakemukset oli tehty ns. vanhalla mallilla ja omaleimaisilla hakusummilla huomiomatta annettuja eurorajoja, omavastuuosuus ei täyttynyt ja joukossa oli myös palkkaushankkeita. Hakuohjeita ei ollut luettu huolellisesti, sillä tukea haettiin esim. vain kesäajan toimintaan, tapahtumiin, yksinomaan kilpatoimintaan, harjoitustilojen varustamiseen, jossa kustannukset oli suunniteltu täysimääräisesti hankintoihin, remontointiin, pelkästään vuokriin jne. Näihin kohteisiin ei tukea voi saada ja se on hakemusehdoissa selkeästi sanottu.

Koska annan lausunnot kaikista Liiton jäsenseurojen hakemuksista, voin ilokseni mainita, että juuri näitä ongelmia ei meidän hakemuksissamme ollut. Kirjaan kuitenkin luettavaksenne nämäkin ministeriön huomiot, ettei jatkossakaan näihin lapsuksiin sorruta.

Eniten hylkypäätöksiin vaikutti heikko hakemus, jossa hankesuunnitelma, toimenpiteet, kustannusarvio eivät olleet linjassa. Näitä puutteita löytyi myös meidän hakemuksistamme, ja ne tulivat esiin hankkeen raportointi- ja arviointivaiheessa. Osittain juuri siitä syystä kirjoitin huhtikuun blogini. Meille toiminnan sisältö on varmaan niin itsestään selvää, ettei sitä tohdita tai edes huomata kirjata auki. Mutta näin on tehtävä, sillä lukija ja päätöksentekijä ei tunne lajiamme ja toimintamallejamme. Yksityiskohtainen aukikirjoitus helpottaa myös toiminnan ja talouden suunnittelun yhteistahtisuutta. Kurkatkaapa vielä huhtikuun blogia.

Kun kesän ja viimeistään syyskauden korvalla käynnistellään jälleen OKM-hakusuunnitelmia, varmistetaan, että hakemuksemme täyttävät kaikki vaatimukset. Lukekaa kunnolla ohjeet, tehkää hankkeelle prosessikuvaus, kirjatkaa siihen kaikki hankevaiheet, kirjatkaa selkeästi hankkeen toiminnalliset, ohjelmalliset sekä viestinnälliset ja markkinoinnilliset sisällöt ja resurssointi sekä rakentakaa näiden pohjalta budjetti. Muistakaa valita myös mittarit, joilla todennatte vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Ja lopuksi vielä se, miten toiminta jalkautetaan ja sisällytetään osaksi seuran/yhdistyksen omaa toimintaan hanketuen jälkeen. Eikä ole pahitteeksi pohtia hankkeen suunnitteluvaiheessa myös riskitekijöitä. Tämän merkitys on noussut arvoon arvaamattomaan. Ettei vahingossa käy niin, että vasta hankkeen raportointivaiheessa huomataan, ettei kaikki ei mennytkään suunnitelmien ja haaveiden mukaan.

Onnea ja menestystä uuteen hakuun. Ja muistattehan, että olen täällä juuri teitä varten tukemassa antamassa apuni.

Katriina Lahti, seurakehittäjä, katriina.lahti54@gmail.com, 050 595 5358